Yleisöä kunnioittaen

JOURNALISTI
20.10.2017

Anna-Sofia Nieminen

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja

Yleisöllä on paljon asiantuntemusta, jota kuuntelemalla jutuista voi tulla parempia ja kiinnostavampia, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Kun aloimme kuunnella yleisöä, aloimme tehdä hyvin erilaista journalismia, kertoi The New York Timesin Kim Perry syyskuussa pohjoismaisessa freelanceseminaarissa.

Hän ei puhunut mistään vuosikymmenten takaisesta täyskäännöksestä, vaan hiljattaisista muutoksista verkkojournalismissa. The New York Times on esimerkiksi alkanut tehdä teatteriarvioiden kylkeen videoita arvosteltavista esityksistä, koska video avaa esitystä myös heille, jotka eivät pääse katsomaan sitä. Silloin arvion potentiaalinen yleisö on paljon suurempi. Yksinkertaista, mutta oivaltavaa.

Yleisön kuunteleminen tuntui nousevan vähän väliä esiin Suomenlinnassa pidetyssä seminaarissa. Verkko tarjoaa vuorovaikutteisena alustana siihen valtavasti mahdollisuuksia.

Yhden kiinnostavan puheenvuoron seminaarissa piti ruotsalaistoimittaja Martin Schibbye, joka kertoi perustamastaan ja päätoimittamastaan Blank Spot -verkkojulkaisusta. Siinä toimittajat tekevät osallistavaa ulkomaanjournalismia. Kun toimittaja suunnittelee juttumatkaa, hän perustaa Facebook-ryhmän, jossa voi keskustella kohteesta kiinnostuneiden ja tietävien ihmisten kanssa.

Schibbyen mukaan toimittajia kehotetaan käyttämään jopa puolet jutuntekoajastaan Facebook-ryhmässä keskustelemiseen. Se on paljon.

Se myös kertoo arvostavasta suhtautumisesta yleisöön. Yleisöä ei nähdä massana, jonka ainoa tehtävä on lukea – ja mielellään myös jakaa – valmis juttu. Sen sijaan yleisöllä on paljon asiantuntemusta, jota kuuntelemalla jutuista voi tulla parempia ja kiinnostavampia. Blank Spot on löytänyt Facebookista esimerkiksi tulkkausapua ja arvokkaita kontakteja kohdemaihin.

Aina ei tietenkään ole mahdollista osallistaa yleisöä näin massiivisesti. Silloin voi miettiä kevyempiä keinoja, kuten käytäntöjä sille, miten lukijoilta saisi enemmän palautetta – ja ennen kaikkea, miten palautteen siirtäisi käytäntöön, siis miten jutuista saisi kiinnostavimpia yleisölle.

Esimerkiksi Demi alkoi välttää poikaystävästä ja tyttöystävästä puhumista, koska lukijat valittivat sukupuolittuneista termeistä. Korvaavina sanoina käytetään vaikka kultaa tai rakasta. Siis: Demi kuunteli ja kunnioitti.

Tällaiset pienetkin muutokset viestivät yleisölle, että se on arvokas.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta