Yleisöä kunnioittaen

JOURNALISTI
20.10.2017

Anna-Sofia Nieminen

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja

Yleisöllä on paljon asiantuntemusta, jota kuuntelemalla jutuista voi tulla parempia ja kiinnostavampia, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Kun aloimme kuunnella yleisöä, aloimme tehdä hyvin erilaista journalismia, kertoi The New York Timesin Kim Perry syyskuussa pohjoismaisessa freelanceseminaarissa.

Hän ei puhunut mistään vuosikymmenten takaisesta täyskäännöksestä, vaan hiljattaisista muutoksista verkkojournalismissa. The New York Times on esimerkiksi alkanut tehdä teatteriarvioiden kylkeen videoita arvosteltavista esityksistä, koska video avaa esitystä myös heille, jotka eivät pääse katsomaan sitä. Silloin arvion potentiaalinen yleisö on paljon suurempi. Yksinkertaista, mutta oivaltavaa.

Yleisön kuunteleminen tuntui nousevan vähän väliä esiin Suomenlinnassa pidetyssä seminaarissa. Verkko tarjoaa vuorovaikutteisena alustana siihen valtavasti mahdollisuuksia.

Yhden kiinnostavan puheenvuoron seminaarissa piti ruotsalaistoimittaja Martin Schibbye, joka kertoi perustamastaan ja päätoimittamastaan Blank Spot -verkkojulkaisusta. Siinä toimittajat tekevät osallistavaa ulkomaanjournalismia. Kun toimittaja suunnittelee juttumatkaa, hän perustaa Facebook-ryhmän, jossa voi keskustella kohteesta kiinnostuneiden ja tietävien ihmisten kanssa.

Schibbyen mukaan toimittajia kehotetaan käyttämään jopa puolet jutuntekoajastaan Facebook-ryhmässä keskustelemiseen. Se on paljon.

Se myös kertoo arvostavasta suhtautumisesta yleisöön. Yleisöä ei nähdä massana, jonka ainoa tehtävä on lukea – ja mielellään myös jakaa – valmis juttu. Sen sijaan yleisöllä on paljon asiantuntemusta, jota kuuntelemalla jutuista voi tulla parempia ja kiinnostavampia. Blank Spot on löytänyt Facebookista esimerkiksi tulkkausapua ja arvokkaita kontakteja kohdemaihin.

Aina ei tietenkään ole mahdollista osallistaa yleisöä näin massiivisesti. Silloin voi miettiä kevyempiä keinoja, kuten käytäntöjä sille, miten lukijoilta saisi enemmän palautetta – ja ennen kaikkea, miten palautteen siirtäisi käytäntöön, siis miten jutuista saisi kiinnostavimpia yleisölle.

Esimerkiksi Demi alkoi välttää poikaystävästä ja tyttöystävästä puhumista, koska lukijat valittivat sukupuolittuneista termeistä. Korvaavina sanoina käytetään vaikka kultaa tai rakasta. Siis: Demi kuunteli ja kunnioitti.

Tällaiset pienetkin muutokset viestivät yleisölle, että se on arvokas.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta