Yleisöä kunnioittaen

JOURNALISTI
20.10.2017

Anna-Sofia Nieminen

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja

Yleisöllä on paljon asiantuntemusta, jota kuuntelemalla jutuista voi tulla parempia ja kiinnostavampia, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Kun aloimme kuunnella yleisöä, aloimme tehdä hyvin erilaista journalismia, kertoi The New York Timesin Kim Perry syyskuussa pohjoismaisessa freelanceseminaarissa.

Hän ei puhunut mistään vuosikymmenten takaisesta täyskäännöksestä, vaan hiljattaisista muutoksista verkkojournalismissa. The New York Times on esimerkiksi alkanut tehdä teatteriarvioiden kylkeen videoita arvosteltavista esityksistä, koska video avaa esitystä myös heille, jotka eivät pääse katsomaan sitä. Silloin arvion potentiaalinen yleisö on paljon suurempi. Yksinkertaista, mutta oivaltavaa.

Yleisön kuunteleminen tuntui nousevan vähän väliä esiin Suomenlinnassa pidetyssä seminaarissa. Verkko tarjoaa vuorovaikutteisena alustana siihen valtavasti mahdollisuuksia.

Yhden kiinnostavan puheenvuoron seminaarissa piti ruotsalaistoimittaja Martin Schibbye, joka kertoi perustamastaan ja päätoimittamastaan Blank Spot -verkkojulkaisusta. Siinä toimittajat tekevät osallistavaa ulkomaanjournalismia. Kun toimittaja suunnittelee juttumatkaa, hän perustaa Facebook-ryhmän, jossa voi keskustella kohteesta kiinnostuneiden ja tietävien ihmisten kanssa.

Schibbyen mukaan toimittajia kehotetaan käyttämään jopa puolet jutuntekoajastaan Facebook-ryhmässä keskustelemiseen. Se on paljon.

Se myös kertoo arvostavasta suhtautumisesta yleisöön. Yleisöä ei nähdä massana, jonka ainoa tehtävä on lukea – ja mielellään myös jakaa – valmis juttu. Sen sijaan yleisöllä on paljon asiantuntemusta, jota kuuntelemalla jutuista voi tulla parempia ja kiinnostavampia. Blank Spot on löytänyt Facebookista esimerkiksi tulkkausapua ja arvokkaita kontakteja kohdemaihin.

Aina ei tietenkään ole mahdollista osallistaa yleisöä näin massiivisesti. Silloin voi miettiä kevyempiä keinoja, kuten käytäntöjä sille, miten lukijoilta saisi enemmän palautetta – ja ennen kaikkea, miten palautteen siirtäisi käytäntöön, siis miten jutuista saisi kiinnostavimpia yleisölle.

Esimerkiksi Demi alkoi välttää poikaystävästä ja tyttöystävästä puhumista, koska lukijat valittivat sukupuolittuneista termeistä. Korvaavina sanoina käytetään vaikka kultaa tai rakasta. Siis: Demi kuunteli ja kunnioitti.

Tällaiset pienetkin muutokset viestivät yleisölle, että se on arvokas.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta