Suomesta saameksi. Ensi talvena Kieletär julkaisee suomalaisen lastenkirjan pohjoissaameksi. Kaija Anttosen mielestä saamelaisillakin on oikeus lukea käännöskirjallisuutta.

Yhden naisen kustantamo

JOURNALISTI
20.10.2017

Roosa Pohjalainen, teksti
Eeva Mäkinen, kuva

Kaija Anttonen perusti kustantamon tuodakseen saamelaiskirjallisuutta suomalaisten ulottuville.

Kääntäjä Kaija Anttosen pöytälaatikossa lojui suomennettua saamelaiskirjallisuutta odottamassa julkaisijaa. Kun vuoden 2015 Turun Kirjamessujen teemaksi valittiin Saamenmaa, Anttonen päätti julkaista suomennoksensa itse. Syntyi kustantamo Kieletär, ja suomennokset saivat messuilla innostuneen vastaanoton.

Inarissa toimiva Kieletär kustantaa saamelaiskirjallisuutta, jonka Anttonen haluaa suomalaislukijoiden ulottuville. Julkaisutahti on verkkainen, sillä Anttonen pyörittää kustantamoa yksinään.

”Erityisesti ensimmäinen suomenkielinen saamelaisrunouden antologia on saanut paljon huomiota etelässä. Täällä pohjoisessa taas ollaan onnellisia, että joku vaivautuu tuottamaan saamelaiskirjallisuutta suomeksi”, Anttonen kertoo.

Vantaalaislähtöinen Anttonen aloitti uransa Helsingissä englannin ja ruotsin kääntäjänä. Vuonna 1986 hän lähti tekemään käännöstöitä pariksi kuukaudeksi ystävänsä luokse Inariin. Vierailu venyi, eikä etelään tehnyt lopulta mieli palata ollenkaan.

”Ihastuin siihen, että elämä on täällä niin sosiaalista. Tekee myös hyvää, että pääsee aivotyöskentelyn vastapainoksi hiihtämään, pilkkomaan puita ja poimimaan marjoja ja sieniä.”

Anttonen ei halunnut, että keskustelut jouduttaisiin käymään hänen takiaan suomeksi, joten hän hankki kiireesti pohjoissaamen oppikirjat. Sanavarasto karttui poroerotuksissa ja hillajängillä. Myöhemmin hän syvensi kielitaitoaan Oulun yliopistossa. Käännöstöitä on riittänyt, sillä pohjoissaamesta englantiin kääntäviä on Suomessa vähän.

Saamelaisten oikeuksista käytävää kiistelyä 30 vuoden ajan seurannut Anttonen iloitsee uudesta sukupolvesta, joka panee hanttiin esimerkiksi Tenon kalastussopimukseen ja ILO 169 -sopimukseen liittyvissä kysymyksissä.

”On turhauttavaa, miten usein saamelaisasioista kirjoittavilla toimittajilla on kotiläksyt tekemättä. Onneksi on saamelaisia, jotka jaksavat selittää perusasiat yhä uudelleen.”



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta