Vauva vaikeni yöksi

Yleisön tuottama sisältö teettää toimituksille töitä ja koettelee Journalistin ohjeiden rajoja.

Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla

Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

Lue Journalistin ohjeiden liite kokonaan: jsn.fi

JOURNALISTI
20.10.2017

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Yksi Suomen vilkkaimmista keskustelupalstoista, Vauva.fi on sulkenut kommentoinnin yöksi. Syyskuun alusta lähtien keskusteluihin on voinut kommentoida aamuseitsemän ja iltayhdentoista välillä.

Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja Maija Koski kertoo päätöksen olevan pitkän seurannan tulos.

”Riittävän tehokas moderointi yöaikaan on vaikeaa. Emme halua, että palstalle jää mahdollisesti asiattomia viestejä yön ajaksi.”

Vauva.fi:n keskusteluja moderoi Sanoma Media Finlandin ylläpito. Siihen toimitus osallistuu vain poikkeustilanteissa.

Sosiaalisen median kommentteja seuraavat toimittajat.

Kosken mukaan keskustelujen antamaa kuvaa lehdistä mietitään toimituksessa paljon. Hyviä keskusteluita pyritään kannustamaan.

Nimettömällä keskustelupalstalla on ongelmansa, mutta myös ansionsa.

Vauvan palstalla moni on anonymiteetin suojin uskaltanut puhua vaikeistakin asioista ja saanut niihin apua ja tukea. Palstalla on myös hersyvää huumoria ja hauskuutta”, Koski sanoo.

 

Julkisen sanan neuvosto linjasi yleisön tuottamista sisällöistä tiedotusvälineiden verkkosivuilla vuonna 2011 liitteellä Journalistin ohjeisiin. Sen jälkeen nettikeskusteluista ei ole juuri jaettu langettavia.

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström arvioi, että linjausta on toimituksissa osattu soveltaa hyvin myös somekommentteihin ja esimerkiksi paikallislehtien FB-keskusteluryhmiin.

Yleisökommenttien ei tarvitse noudattaa Journalistin ohjeita. Yksityisyyttä tai ihmisarvoa loukkaavat kommentit pitää poistaa viipymättä. Yleisö- ja toimituksellisen aineiston raja on myös pidettävä selkeänä.

Eri asia on, kun yleisösisältöjä julkaistaan tiedotusvälineen nimissä. Silloin Journalistin ohjeet pätevät. Syyskuussa Yle Oulu sai langettavan, kun sen Instagramtiliä olivat päivittäneet ulkopuoliset henkilöt.

JSN:n mukaan pelkkä #yleinstavieras-hashtag ei riittänyt kertomaan sisällön luonteesta. Journalistisen päätösvallan luovuttamiseksi katsottiin se, että tilin tunnukset luovutettiin ulkopuolisille, sisältöjä ei tarkistettu ennakkoon ja annetut ohjeet olivat ylimalkaisia.

Neuvosto ei anna ”Tee näin” -listaa siihen, kuka lehden somekanavia saa päivittää ja miten. Grundströmin mukaan ammattitaitoinen freelancerkin voi kelvata samalla periaatteella kuin tiedotusvälineen verkkosivuilla.

”Sometili on eri asia kuin yleisön tuottama sisältö, jota vain jälkikäteen moderoidaan.”

 

Instagram-päätöstä on luettu tarkkaan Demissä, jonka Snapchat-tilillä on välillä julkkisten ”takeovereita” ja asiantuntijavieraan vetämiä kyselytunteja.

Päätoimittaja Anni Lintula kertoo, että vieraat prepataan tarkkaan. Toimitus myös seuraa postauksia – ei kuitenkaan ennakkoon. JSN:n linjauksen myötä on harkittu, pitäisikö oman toimittajan olla samassa tilassa kuin päivityksiä tekevä vierailija.

Yleisökommentteja Demin kanavissa syynätään tarkemmin kuin muualla, koska kohderyhmä on alaikäinen. Moderaattorien ja toimituksen lisäksi keskusteluja kaitsevat demittäjät itse ilmiantamalla asiattomat viestit. Yhteisölle on tärkeää säilyttää hyvä fiilis, Lintula kertoo.

Päätoimittajalle kaikkien kanavien sisältöjen pikkutarkka seuraaminen on mahdotonta, Lintula myöntää. Siksi hän pitää tärkeänä, että linjoista käydään keskustelua sekä toimituksissa että JSN:ssa.

”Pitää myös uskaltaa kokeilla uudenlaista tarinankerrontaa. Silloin tulee vastaan kysymyksiä, joita printtimediaa tehdessä ei jouduttu miettimään.”

Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla

Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

Lue Journalistin ohjeiden liite kokonaan: jsn.fi



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta