Vauva vaikeni yöksi

Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla

Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

Lue Journalistin ohjeiden liite kokonaan: jsn.fi

JOURNALISTI
20.10.2017

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Yleisön tuottama sisältö teettää toimituksille töitä ja koettelee Journalistin ohjeiden rajoja.

Yksi Suomen vilkkaimmista keskustelupalstoista, Vauva.fi on sulkenut kommentoinnin yöksi. Syyskuun alusta lähtien keskusteluihin on voinut kommentoida aamuseitsemän ja iltayhdentoista välillä.

Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja Maija Koski kertoo päätöksen olevan pitkän seurannan tulos.

”Riittävän tehokas moderointi yöaikaan on vaikeaa. Emme halua, että palstalle jää mahdollisesti asiattomia viestejä yön ajaksi.”

Vauva.fi:n keskusteluja moderoi Sanoma Media Finlandin ylläpito. Siihen toimitus osallistuu vain poikkeustilanteissa.

Sosiaalisen median kommentteja seuraavat toimittajat.

Kosken mukaan keskustelujen antamaa kuvaa lehdistä mietitään toimituksessa paljon. Hyviä keskusteluita pyritään kannustamaan.

Nimettömällä keskustelupalstalla on ongelmansa, mutta myös ansionsa.

Vauvan palstalla moni on anonymiteetin suojin uskaltanut puhua vaikeistakin asioista ja saanut niihin apua ja tukea. Palstalla on myös hersyvää huumoria ja hauskuutta”, Koski sanoo.

 

Julkisen sanan neuvosto linjasi yleisön tuottamista sisällöistä tiedotusvälineiden verkkosivuilla vuonna 2011 liitteellä Journalistin ohjeisiin. Sen jälkeen nettikeskusteluista ei ole juuri jaettu langettavia.

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström arvioi, että linjausta on toimituksissa osattu soveltaa hyvin myös somekommentteihin ja esimerkiksi paikallislehtien FB-keskusteluryhmiin.

Yleisökommenttien ei tarvitse noudattaa Journalistin ohjeita. Yksityisyyttä tai ihmisarvoa loukkaavat kommentit pitää poistaa viipymättä. Yleisö- ja toimituksellisen aineiston raja on myös pidettävä selkeänä.

Eri asia on, kun yleisösisältöjä julkaistaan tiedotusvälineen nimissä. Silloin Journalistin ohjeet pätevät. Syyskuussa Yle Oulu sai langettavan, kun sen Instagramtiliä olivat päivittäneet ulkopuoliset henkilöt.

JSN:n mukaan pelkkä #yleinstavieras-hashtag ei riittänyt kertomaan sisällön luonteesta. Journalistisen päätösvallan luovuttamiseksi katsottiin se, että tilin tunnukset luovutettiin ulkopuolisille, sisältöjä ei tarkistettu ennakkoon ja annetut ohjeet olivat ylimalkaisia.

Neuvosto ei anna ”Tee näin” -listaa siihen, kuka lehden somekanavia saa päivittää ja miten. Grundströmin mukaan ammattitaitoinen freelancerkin voi kelvata samalla periaatteella kuin tiedotusvälineen verkkosivuilla.

”Sometili on eri asia kuin yleisön tuottama sisältö, jota vain jälkikäteen moderoidaan.”

 

Instagram-päätöstä on luettu tarkkaan Demissä, jonka Snapchat-tilillä on välillä julkkisten ”takeovereita” ja asiantuntijavieraan vetämiä kyselytunteja.

Päätoimittaja Anni Lintula kertoo, että vieraat prepataan tarkkaan. Toimitus myös seuraa postauksia – ei kuitenkaan ennakkoon. JSN:n linjauksen myötä on harkittu, pitäisikö oman toimittajan olla samassa tilassa kuin päivityksiä tekevä vierailija.

Yleisökommentteja Demin kanavissa syynätään tarkemmin kuin muualla, koska kohderyhmä on alaikäinen. Moderaattorien ja toimituksen lisäksi keskusteluja kaitsevat demittäjät itse ilmiantamalla asiattomat viestit. Yhteisölle on tärkeää säilyttää hyvä fiilis, Lintula kertoo.

Päätoimittajalle kaikkien kanavien sisältöjen pikkutarkka seuraaminen on mahdotonta, Lintula myöntää. Siksi hän pitää tärkeänä, että linjoista käydään keskustelua sekä toimituksissa että JSN:ssa.

”Pitää myös uskaltaa kokeilla uudenlaista tarinankerrontaa. Silloin tulee vastaan kysymyksiä, joita printtimediaa tehdessä ei jouduttu miettimään.”

Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla

Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

Lue Journalistin ohjeiden liite kokonaan: jsn.fi



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta