Vauva vaikeni yöksi

Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla

Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

Lue Journalistin ohjeiden liite kokonaan: jsn.fi

JOURNALISTI
20.10.2017

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Yleisön tuottama sisältö teettää toimituksille töitä ja koettelee Journalistin ohjeiden rajoja.

Yksi Suomen vilkkaimmista keskustelupalstoista, Vauva.fi on sulkenut kommentoinnin yöksi. Syyskuun alusta lähtien keskusteluihin on voinut kommentoida aamuseitsemän ja iltayhdentoista välillä.

Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja Maija Koski kertoo päätöksen olevan pitkän seurannan tulos.

”Riittävän tehokas moderointi yöaikaan on vaikeaa. Emme halua, että palstalle jää mahdollisesti asiattomia viestejä yön ajaksi.”

Vauva.fi:n keskusteluja moderoi Sanoma Media Finlandin ylläpito. Siihen toimitus osallistuu vain poikkeustilanteissa.

Sosiaalisen median kommentteja seuraavat toimittajat.

Kosken mukaan keskustelujen antamaa kuvaa lehdistä mietitään toimituksessa paljon. Hyviä keskusteluita pyritään kannustamaan.

Nimettömällä keskustelupalstalla on ongelmansa, mutta myös ansionsa.

Vauvan palstalla moni on anonymiteetin suojin uskaltanut puhua vaikeistakin asioista ja saanut niihin apua ja tukea. Palstalla on myös hersyvää huumoria ja hauskuutta”, Koski sanoo.

 

Julkisen sanan neuvosto linjasi yleisön tuottamista sisällöistä tiedotusvälineiden verkkosivuilla vuonna 2011 liitteellä Journalistin ohjeisiin. Sen jälkeen nettikeskusteluista ei ole juuri jaettu langettavia.

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström arvioi, että linjausta on toimituksissa osattu soveltaa hyvin myös somekommentteihin ja esimerkiksi paikallislehtien FB-keskusteluryhmiin.

Yleisökommenttien ei tarvitse noudattaa Journalistin ohjeita. Yksityisyyttä tai ihmisarvoa loukkaavat kommentit pitää poistaa viipymättä. Yleisö- ja toimituksellisen aineiston raja on myös pidettävä selkeänä.

Eri asia on, kun yleisösisältöjä julkaistaan tiedotusvälineen nimissä. Silloin Journalistin ohjeet pätevät. Syyskuussa Yle Oulu sai langettavan, kun sen Instagramtiliä olivat päivittäneet ulkopuoliset henkilöt.

JSN:n mukaan pelkkä #yleinstavieras-hashtag ei riittänyt kertomaan sisällön luonteesta. Journalistisen päätösvallan luovuttamiseksi katsottiin se, että tilin tunnukset luovutettiin ulkopuolisille, sisältöjä ei tarkistettu ennakkoon ja annetut ohjeet olivat ylimalkaisia.

Neuvosto ei anna ”Tee näin” -listaa siihen, kuka lehden somekanavia saa päivittää ja miten. Grundströmin mukaan ammattitaitoinen freelancerkin voi kelvata samalla periaatteella kuin tiedotusvälineen verkkosivuilla.

”Sometili on eri asia kuin yleisön tuottama sisältö, jota vain jälkikäteen moderoidaan.”

 

Instagram-päätöstä on luettu tarkkaan Demissä, jonka Snapchat-tilillä on välillä julkkisten ”takeovereita” ja asiantuntijavieraan vetämiä kyselytunteja.

Päätoimittaja Anni Lintula kertoo, että vieraat prepataan tarkkaan. Toimitus myös seuraa postauksia – ei kuitenkaan ennakkoon. JSN:n linjauksen myötä on harkittu, pitäisikö oman toimittajan olla samassa tilassa kuin päivityksiä tekevä vierailija.

Yleisökommentteja Demin kanavissa syynätään tarkemmin kuin muualla, koska kohderyhmä on alaikäinen. Moderaattorien ja toimituksen lisäksi keskusteluja kaitsevat demittäjät itse ilmiantamalla asiattomat viestit. Yhteisölle on tärkeää säilyttää hyvä fiilis, Lintula kertoo.

Päätoimittajalle kaikkien kanavien sisältöjen pikkutarkka seuraaminen on mahdotonta, Lintula myöntää. Siksi hän pitää tärkeänä, että linjoista käydään keskustelua sekä toimituksissa että JSN:ssa.

”Pitää myös uskaltaa kokeilla uudenlaista tarinankerrontaa. Silloin tulee vastaan kysymyksiä, joita printtimediaa tehdessä ei jouduttu miettimään.”

Yleisön tuottama aineisto tiedotusvälineiden verkkosivuilla

Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.

Lue Journalistin ohjeiden liite kokonaan: jsn.fi



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta