Uutistoimiston tragedia

Minna Holopainen

52-vuotias STT:n uutispäätoimittaja

Toiminut nykyisessä tehtävässään maaliskuusta 2010.

Ennen sitä eri toimittajatehtävissä, uutispäällikkönä ja toimituspäällikkönä.

JOURNALISTI
20.10.2017

Nina Erho, teksti
Juuso Westerlund, kuva

STT kehittää tuotteitaan koko ajan, sanoo uutispäätoimittaja Minna Holopainen. Uutistoimiston pahenevat ongelmat kuitenkin kumpuavat koko media-alan tilanteesta.

Kuolemanlaakso on sana, jolla Suomen Tietotoimiston vaikeuksia on tänä syksynä kuvailtu. Asiakasmenetysten piinaaman uutistoimiston pelastamiseksi on esitetty valtion tukea.

STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen sanoo, että tietenkin huonoa kierrettä on yritetty katkaista myös talon omin toimin.

”Olemme kehittäneet perinteisiäkin vahvuuksiamme eli laatua, nopeutta ja luotettavuutta. Palvelumme ei enää ole pelkkiä tekstiuutisia, vaan myös apua tekemisen suunnitteluun ja yhä valmiimpia juttupaketteja.”

 

Kehitystyö ei kuitenkaan voi olla loputtoman räätälöityä eikä salamannopeaa varsinkaan, kun toimitus on viidessä vuodessa supistunut lähes puoleen aiemmasta. STT:n ongelmat eivät myöskään kumpua pelkästään sen tuotteista, vaan koko media-alan tilanteesta.

Holopainen vertaa uutistoimistoa ison yrityksen lakiasiainosastoon, joka tekee tärkeää työtä mutta jonka työn tuloksia on vaikea nähdä suorana hyötynä liikevoitossa, tuotteiden erottuvuudessa ja asiakkaiden määrässä.

Silloin etenkin tiukkoina aikoina herää ajatus, mitä töiden järjestäminen jotenkin toisin maksaa.

 

Toisaalta journalismi on aina muutakin kuin liiketoimintaa. STT:tä edelleen käyttävän Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola korosti syyskuussa Suomen Lehdistössä uutistoimiston merkitystä valtakunnallisen näkökulman edustajana, valemedian vastavoimana ja ikkunana Suomesta ulos.

Holopainen painottaa myös moniäänisyyttä. Koska uutistenkin teko on valintoja, parhaan kokonaiskuvan saa aikaan monta tekijää.

Holopainen on intohimoinen riippumattoman median ystävä, mutta jos Suomen kokoinen kielialue ei enää kaupallisesti elätä omaa uutistoimistoa, asennetta on syytä tarkistaa.

”Ehkä tuen vaikutuksia myös liioitellaan, koska ainakin toistaiseksi elämme yhteiskunnassa, jossa valtiokin arvostaa journalistista riippumattomuutta. Ylegate osoittaa, että jo epäilyksiin siitä reagoidaan.”

 

Työn tekemisestä säästöjen ja kuolemapuheiden keskellä Holopainen sanoo, että kaksi viime vuotta ovat yllättäen olleet journalistin näkökulmasta hänen pitkän STT-uransa parhaat.

”Vaikka emme pysty kaikkeen mihin ennen ja työtahti on koko ajan kovempi, ratkaisujen keksiminen siihen, miten kaikki saadaan kuitenkin toimimaan, on äärimmäisen palkitsevaa. Yritän tarttua onnistumisen tunteisiin ja ottaa vaikeat asiat asioina.”

Vaikeina aikoina myös ammatillinen kutsumus kantaa.

”Juuri nyt erityiskiitokset ansaitsee ruotsinkielinen toimituksemme FNB, jossa on yt-neuvottelut päällä. Karuista faktoista huolimatta työ jatkuu täysillä joka päivä.”

Minna Holopainen

52-vuotias STT:n uutispäätoimittaja

Toiminut nykyisessä tehtävässään maaliskuusta 2010.

Ennen sitä eri toimittajatehtävissä, uutispäällikkönä ja toimituspäällikkönä.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta