Tuomiolla Turkissa

JOURNALISTI
20.10.2017

Markku Lappalainen, teksti

Pääkirjoitus.

Suomalaiselle sananvapaus on isosti itsestäänselvyys, jonka rikkomisesta on verrattain vaikea löytää kiistattomia kotimaisia esimerkkejä. Sananvapauden ongelmilla ei ole ollut suomalaisia kasvoja. Ne on mielletty kaukaisten maiden tapahtumiksi, jotka eivät meitä koske.

Turkin valtio toi ongelman meidän todellisuuteemme: Suomalainen journalisti Ayla Albayrak tuomittiin kahden vuoden ja kuukauden vankeusrangaistukseen ”terroristisesta toiminnasta”. Hänen ”rikoksensa” oli välittää totuudenmukaista tietoa Turkin valtion ja kurdien PKK-järjestön välisestä taistelusta.

The Wall Street Journal julkaisi elokuussa 2015 Albayrakin jutun, joka käsitteli Kaakkois-Turkin kurdialueen tilannetta.

Tuomion tuoneessa jutussa tuotiin esille osapuolten näkemyksiä ja todettiin muun muassa se, että PKK on sekä Turkin että Yhdysvaltojen kannan mukaan terroristijärjestö.

Kurdisissien haastatteluja sisältävä juttu on journalistinen kokonaisuus: asiat kehyksiinsä asettava kuvaus pitkään jatkuneesta konfliktista. Julkaisun jälkeen jutun katkelmia kierrätettiin internetin eri sivustoilla, asiayhteyksistään irrotettuina, mihin jutun alkuperäinen tekijä ei ole voinut mitenkään vaikuttaa.

Albayrak on Suomen ja Turkin kaksoiskansalainen, meidän lakiemme mukaan siis suomalainen, ja ensimmäinen ulkomaalainen journalisti, joka on Turkissa tuomittu työhönsä liittyvin perustein.

Tapaus ilmentää Euroopan unionin jäseneksi pyrkivän Turkin katastrofaalista sananvapaus- ja ihmisoikeustilannetta, joka alkoi kärjistyä jo ennen kesän 2016 vallankaappausyritystä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan alkoi kuristaa mediaa ja vallan kriitikoita jo vuoden 2015 parlamenttivaalien alla.

Vallankaappausyrityksen jälkeen toimittajien, tutkijoiden, opettajien ja virkamiesten vaino on vain kasvanut. Puolentoistasataa tiedotusvälinettä on suljettu ja yli 2 500 toimittajaa on menettänyt työpaikkansa. Parisensataa toimittajaa on tuomittu – kovimmillaan elinkautiseen vankeuteen. Kaiken kaikkiaan vankilaan on passitettu 150 000 ihmistä.

Journalistiliitto on vaatinut Albayrakin tuomion purkua. Suomen valtio hakee ratkaisua asiaan enemmän himmennetyin lyhdyin. Ulkoministeri Timo Soini haluaa edelleen ylläpitää mielikuvaa siitä, että Suomi ja Turkki jakavat yhteiset eurooppalaiset arvot.

Arvot eivät ole yhteiset, jos niiden mukaan riippumaton journalismi on rikos.

Toiveita paremmasta

Freelancerien keskimääräinen verotettava tulo on kasvanut 300 euroa kahdessa vuodessa. Käänne parempaan on tapahtunut. Vaatimaton, mutta tilastollisesti tosi.

Journalistiliiton Kantar TNS:llä teettämän freelancerien työmarkkinatutkimuksen tulokset herättävät myös kriittisiä mietteitä: kuilu kohtuullisesti toimeentulevien ja pienituloisten freelancerien välillä kasvaa. Naiset tienaavat keskimäärin vähemmän kuin miehet. Ansiotason ero pääkaupunkiseudun ja muun maan freelancerien välillä on iso. Myös freelancerien ja työsuhteisten ansioiden ero on suuri.

Tutkimuksen mukaan freelancerit ovat aiempaa tyytyväisempiä Journalistiliittoon, jonka toiminta itsensä työllistäjien aseman parantamiseksi on ollut määrätietoista. Liiton tammikuussa 2017 perustama palveluyritys Mediakunta on pystynyt vaikuttamaan joissakin tapauksissa myös freelancerien palkkiotasoon.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta