Tuomiolla Turkissa

JOURNALISTI
20.10.2017

Markku Lappalainen, teksti

Pääkirjoitus.

Suomalaiselle sananvapaus on isosti itsestäänselvyys, jonka rikkomisesta on verrattain vaikea löytää kiistattomia kotimaisia esimerkkejä. Sananvapauden ongelmilla ei ole ollut suomalaisia kasvoja. Ne on mielletty kaukaisten maiden tapahtumiksi, jotka eivät meitä koske.

Turkin valtio toi ongelman meidän todellisuuteemme: Suomalainen journalisti Ayla Albayrak tuomittiin kahden vuoden ja kuukauden vankeusrangaistukseen ”terroristisesta toiminnasta”. Hänen ”rikoksensa” oli välittää totuudenmukaista tietoa Turkin valtion ja kurdien PKK-järjestön välisestä taistelusta.

The Wall Street Journal julkaisi elokuussa 2015 Albayrakin jutun, joka käsitteli Kaakkois-Turkin kurdialueen tilannetta.

Tuomion tuoneessa jutussa tuotiin esille osapuolten näkemyksiä ja todettiin muun muassa se, että PKK on sekä Turkin että Yhdysvaltojen kannan mukaan terroristijärjestö.

Kurdisissien haastatteluja sisältävä juttu on journalistinen kokonaisuus: asiat kehyksiinsä asettava kuvaus pitkään jatkuneesta konfliktista. Julkaisun jälkeen jutun katkelmia kierrätettiin internetin eri sivustoilla, asiayhteyksistään irrotettuina, mihin jutun alkuperäinen tekijä ei ole voinut mitenkään vaikuttaa.

Albayrak on Suomen ja Turkin kaksoiskansalainen, meidän lakiemme mukaan siis suomalainen, ja ensimmäinen ulkomaalainen journalisti, joka on Turkissa tuomittu työhönsä liittyvin perustein.

Tapaus ilmentää Euroopan unionin jäseneksi pyrkivän Turkin katastrofaalista sananvapaus- ja ihmisoikeustilannetta, joka alkoi kärjistyä jo ennen kesän 2016 vallankaappausyritystä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan alkoi kuristaa mediaa ja vallan kriitikoita jo vuoden 2015 parlamenttivaalien alla.

Vallankaappausyrityksen jälkeen toimittajien, tutkijoiden, opettajien ja virkamiesten vaino on vain kasvanut. Puolentoistasataa tiedotusvälinettä on suljettu ja yli 2 500 toimittajaa on menettänyt työpaikkansa. Parisensataa toimittajaa on tuomittu – kovimmillaan elinkautiseen vankeuteen. Kaiken kaikkiaan vankilaan on passitettu 150 000 ihmistä.

Journalistiliitto on vaatinut Albayrakin tuomion purkua. Suomen valtio hakee ratkaisua asiaan enemmän himmennetyin lyhdyin. Ulkoministeri Timo Soini haluaa edelleen ylläpitää mielikuvaa siitä, että Suomi ja Turkki jakavat yhteiset eurooppalaiset arvot.

Arvot eivät ole yhteiset, jos niiden mukaan riippumaton journalismi on rikos.

Toiveita paremmasta

Freelancerien keskimääräinen verotettava tulo on kasvanut 300 euroa kahdessa vuodessa. Käänne parempaan on tapahtunut. Vaatimaton, mutta tilastollisesti tosi.

Journalistiliiton Kantar TNS:llä teettämän freelancerien työmarkkinatutkimuksen tulokset herättävät myös kriittisiä mietteitä: kuilu kohtuullisesti toimeentulevien ja pienituloisten freelancerien välillä kasvaa. Naiset tienaavat keskimäärin vähemmän kuin miehet. Ansiotason ero pääkaupunkiseudun ja muun maan freelancerien välillä on iso. Myös freelancerien ja työsuhteisten ansioiden ero on suuri.

Tutkimuksen mukaan freelancerit ovat aiempaa tyytyväisempiä Journalistiliittoon, jonka toiminta itsensä työllistäjien aseman parantamiseksi on ollut määrätietoista. Liiton tammikuussa 2017 perustama palveluyritys Mediakunta on pystynyt vaikuttamaan joissakin tapauksissa myös freelancerien palkkiotasoon.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta