Tuomiolla Turkissa

JOURNALISTI
20.10.2017

Markku Lappalainen, teksti

Pääkirjoitus.

Suomalaiselle sananvapaus on isosti itsestäänselvyys, jonka rikkomisesta on verrattain vaikea löytää kiistattomia kotimaisia esimerkkejä. Sananvapauden ongelmilla ei ole ollut suomalaisia kasvoja. Ne on mielletty kaukaisten maiden tapahtumiksi, jotka eivät meitä koske.

Turkin valtio toi ongelman meidän todellisuuteemme: Suomalainen journalisti Ayla Albayrak tuomittiin kahden vuoden ja kuukauden vankeusrangaistukseen ”terroristisesta toiminnasta”. Hänen ”rikoksensa” oli välittää totuudenmukaista tietoa Turkin valtion ja kurdien PKK-järjestön välisestä taistelusta.

The Wall Street Journal julkaisi elokuussa 2015 Albayrakin jutun, joka käsitteli Kaakkois-Turkin kurdialueen tilannetta.

Tuomion tuoneessa jutussa tuotiin esille osapuolten näkemyksiä ja todettiin muun muassa se, että PKK on sekä Turkin että Yhdysvaltojen kannan mukaan terroristijärjestö.

Kurdisissien haastatteluja sisältävä juttu on journalistinen kokonaisuus: asiat kehyksiinsä asettava kuvaus pitkään jatkuneesta konfliktista. Julkaisun jälkeen jutun katkelmia kierrätettiin internetin eri sivustoilla, asiayhteyksistään irrotettuina, mihin jutun alkuperäinen tekijä ei ole voinut mitenkään vaikuttaa.

Albayrak on Suomen ja Turkin kaksoiskansalainen, meidän lakiemme mukaan siis suomalainen, ja ensimmäinen ulkomaalainen journalisti, joka on Turkissa tuomittu työhönsä liittyvin perustein.

Tapaus ilmentää Euroopan unionin jäseneksi pyrkivän Turkin katastrofaalista sananvapaus- ja ihmisoikeustilannetta, joka alkoi kärjistyä jo ennen kesän 2016 vallankaappausyritystä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan alkoi kuristaa mediaa ja vallan kriitikoita jo vuoden 2015 parlamenttivaalien alla.

Vallankaappausyrityksen jälkeen toimittajien, tutkijoiden, opettajien ja virkamiesten vaino on vain kasvanut. Puolentoistasataa tiedotusvälinettä on suljettu ja yli 2 500 toimittajaa on menettänyt työpaikkansa. Parisensataa toimittajaa on tuomittu – kovimmillaan elinkautiseen vankeuteen. Kaiken kaikkiaan vankilaan on passitettu 150 000 ihmistä.

Journalistiliitto on vaatinut Albayrakin tuomion purkua. Suomen valtio hakee ratkaisua asiaan enemmän himmennetyin lyhdyin. Ulkoministeri Timo Soini haluaa edelleen ylläpitää mielikuvaa siitä, että Suomi ja Turkki jakavat yhteiset eurooppalaiset arvot.

Arvot eivät ole yhteiset, jos niiden mukaan riippumaton journalismi on rikos.

Toiveita paremmasta

Freelancerien keskimääräinen verotettava tulo on kasvanut 300 euroa kahdessa vuodessa. Käänne parempaan on tapahtunut. Vaatimaton, mutta tilastollisesti tosi.

Journalistiliiton Kantar TNS:llä teettämän freelancerien työmarkkinatutkimuksen tulokset herättävät myös kriittisiä mietteitä: kuilu kohtuullisesti toimeentulevien ja pienituloisten freelancerien välillä kasvaa. Naiset tienaavat keskimäärin vähemmän kuin miehet. Ansiotason ero pääkaupunkiseudun ja muun maan freelancerien välillä on iso. Myös freelancerien ja työsuhteisten ansioiden ero on suuri.

Tutkimuksen mukaan freelancerit ovat aiempaa tyytyväisempiä Journalistiliittoon, jonka toiminta itsensä työllistäjien aseman parantamiseksi on ollut määrätietoista. Liiton tammikuussa 2017 perustama palveluyritys Mediakunta on pystynyt vaikuttamaan joissakin tapauksissa myös freelancerien palkkiotasoon.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta