Tuomiolla Turkissa

JOURNALISTI
20.10.2017

Markku Lappalainen, teksti

Pääkirjoitus.

Suomalaiselle sananvapaus on isosti itsestäänselvyys, jonka rikkomisesta on verrattain vaikea löytää kiistattomia kotimaisia esimerkkejä. Sananvapauden ongelmilla ei ole ollut suomalaisia kasvoja. Ne on mielletty kaukaisten maiden tapahtumiksi, jotka eivät meitä koske.

Turkin valtio toi ongelman meidän todellisuuteemme: Suomalainen journalisti Ayla Albayrak tuomittiin kahden vuoden ja kuukauden vankeusrangaistukseen ”terroristisesta toiminnasta”. Hänen ”rikoksensa” oli välittää totuudenmukaista tietoa Turkin valtion ja kurdien PKK-järjestön välisestä taistelusta.

The Wall Street Journal julkaisi elokuussa 2015 Albayrakin jutun, joka käsitteli Kaakkois-Turkin kurdialueen tilannetta.

Tuomion tuoneessa jutussa tuotiin esille osapuolten näkemyksiä ja todettiin muun muassa se, että PKK on sekä Turkin että Yhdysvaltojen kannan mukaan terroristijärjestö.

Kurdisissien haastatteluja sisältävä juttu on journalistinen kokonaisuus: asiat kehyksiinsä asettava kuvaus pitkään jatkuneesta konfliktista. Julkaisun jälkeen jutun katkelmia kierrätettiin internetin eri sivustoilla, asiayhteyksistään irrotettuina, mihin jutun alkuperäinen tekijä ei ole voinut mitenkään vaikuttaa.

Albayrak on Suomen ja Turkin kaksoiskansalainen, meidän lakiemme mukaan siis suomalainen, ja ensimmäinen ulkomaalainen journalisti, joka on Turkissa tuomittu työhönsä liittyvin perustein.

Tapaus ilmentää Euroopan unionin jäseneksi pyrkivän Turkin katastrofaalista sananvapaus- ja ihmisoikeustilannetta, joka alkoi kärjistyä jo ennen kesän 2016 vallankaappausyritystä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan alkoi kuristaa mediaa ja vallan kriitikoita jo vuoden 2015 parlamenttivaalien alla.

Vallankaappausyrityksen jälkeen toimittajien, tutkijoiden, opettajien ja virkamiesten vaino on vain kasvanut. Puolentoistasataa tiedotusvälinettä on suljettu ja yli 2 500 toimittajaa on menettänyt työpaikkansa. Parisensataa toimittajaa on tuomittu – kovimmillaan elinkautiseen vankeuteen. Kaiken kaikkiaan vankilaan on passitettu 150 000 ihmistä.

Journalistiliitto on vaatinut Albayrakin tuomion purkua. Suomen valtio hakee ratkaisua asiaan enemmän himmennetyin lyhdyin. Ulkoministeri Timo Soini haluaa edelleen ylläpitää mielikuvaa siitä, että Suomi ja Turkki jakavat yhteiset eurooppalaiset arvot.

Arvot eivät ole yhteiset, jos niiden mukaan riippumaton journalismi on rikos.

Toiveita paremmasta

Freelancerien keskimääräinen verotettava tulo on kasvanut 300 euroa kahdessa vuodessa. Käänne parempaan on tapahtunut. Vaatimaton, mutta tilastollisesti tosi.

Journalistiliiton Kantar TNS:llä teettämän freelancerien työmarkkinatutkimuksen tulokset herättävät myös kriittisiä mietteitä: kuilu kohtuullisesti toimeentulevien ja pienituloisten freelancerien välillä kasvaa. Naiset tienaavat keskimäärin vähemmän kuin miehet. Ansiotason ero pääkaupunkiseudun ja muun maan freelancerien välillä on iso. Myös freelancerien ja työsuhteisten ansioiden ero on suuri.

Tutkimuksen mukaan freelancerit ovat aiempaa tyytyväisempiä Journalistiliittoon, jonka toiminta itsensä työllistäjien aseman parantamiseksi on ollut määrätietoista. Liiton tammikuussa 2017 perustama palveluyritys Mediakunta on pystynyt vaikuttamaan joissakin tapauksissa myös freelancerien palkkiotasoon.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta