Nuori Edith. Lohjan Teatterissa mukana oleva Riikka Kajander harjoittelee nyt nuoren Edith Piafin roolia. Musikaali Edith Piaf – Sydämeni laulut saa ensi-iltansa 28. lokakuuta.

Teatteriperheessä voi heittäytyä

Riikka Kajander

33-vuotias lohjalainen freelancevalokuvaaja. Tehnyt myös tiedottajan ja toimittajan töitä, muun muassa Ilta-Sanomissa.

Valmistunut valokuvataiteen kandidaatiksi University of South Walesista. Valmistuu 2018 medianomiksi Haaga-Helian toimittajakoulutuksesta.

Mukana Lohjan Teatterissa vuodesta 2013. Esiintynyt myös monissa televisiomainoksissa.

JOURNALISTI
20.10.2017

Janne Salomaa, teksti
Liisa Takala, kuva

Freelancevalokuvaaja Riikka Kajander on saanut teatteriporukasta itselleen työyhteisön ja toisen perheen.

Riikka Kajander kasvoi Leppäkosken kylässä Janakkalassa viisilapsisen perheen kuopuksena. Häntä pidettiin arkana ja hiljaisena, mutta se ei ollut koko totuus. Kuoren alla oli heittäytyjä, jonka piti vain päästä irti sopivassa tilanteessa.

Kymmenvuotiaana hän päätyi kyläkoulun tanssiesityksessä lavalle valokeilaan revittelemään ja ”laulamaan” playbackina kaikkien keskellä.

”Se oli kutkuttava kokemus ja tuntui, että olinkin omalla mukavuusalueellani.”

Teini-ikäisenä Kajander kävi lähes päivittäin StepUp-tanssikoulun tunneilla ja osallistui sen esityksiin. 22-vuotiaana hän joutui isoon lonkkaleikkaukseen ja tanssi- ja esiintymisharrastukset jäivät pitkälle tauolle. Lavalle oli kuitenkin ikävä.

Neljä vuotta sitten hän otti yhteyttä uuden kotipaikkakuntansa Lohjan puoliammattilaisteatteriin. Sen jälkeen hän on ollut mukana neljässä Lohjan Teatterin musikaalissa ja kahdessa lastennäytelmässä.

Teatterissa on ammattiohjaaja ja -puvustaja sekä näyttämömestari. Kaikki näyttelijät ovat harrastajia.

”Teatteri on harvoja paikkoja, joissa ei välttämättä usean kuukaudenkaan tiiviin yhdessäolon aikana kukaan muista kysyä ikääsi ja ammattiasi. On arvokasta tulla kohdatuksi muun kuin sosiaalisen statuksen kautta.”

 

Juuri yhteisöllisyys on Kajanderin mielestä parasta harrastuksessa.

”Teatteriporukasta muodostuu toinen perhe, jonka edessä kehtaa näyttäytyä myös huonoina päivinä. Lavalla ympärillä on toinen toistaan tukevia, avarakatseisia, luovia, elämää ymmärtäviä ja mielipuolisen hauskoja persoonia.”

Näytelmäharjoituksia voi olla kuudestikin viikossa, mutta freelancevalokuvaajana työskentelevä Kajander sanoo, ettei harrastuksen ja työn yhdistämisessä ole ollut suuria vaikeuksia.

”Kovin montaa isoa työkeikkaa ei ole mennyt ohi. Ja teatteri antaa niin paljon, että se painaa vaakakupissa enemmän. Yksityisyrittäjänä olen saanut teatterista kaipaamani työyhteisön.”

Lohjan Teatterin esitykset keräävät yhteensä usein 3 000 –4 000 katsojaa. Yleisö antaa paljon energiaa.

”Oikeasti voin olla hyvinkin vaatimaton ja epävarma itsestäni ja taidoistani, mutta lavalla tällaiset maalliset murheet unohtuvat.”

Viime syksynä Kajander pääsi ensimmäistä kertaa päärooliin: Kaunottaren ja hirviön Kaunottareksi.

”Lastennäytelmien jälkeen tapaamme yleisön teatterin aulassa. Ehkä hienointa oli ymmärtää olevansa todellinen prinsessahahmo monille lapsille. Moni tyttö kertoi nukkuvansa esityksen julisteen kanssa. Sellaiset palautteet kuultuaan muistaa, että näytelmillä on aina vaikutus katsojaan.”

Riikka Kajander

33-vuotias lohjalainen freelancevalokuvaaja. Tehnyt myös tiedottajan ja toimittajan töitä, muun muassa Ilta-Sanomissa.

Valmistunut valokuvataiteen kandidaatiksi University of South Walesista. Valmistuu 2018 medianomiksi Haaga-Helian toimittajakoulutuksesta.

Mukana Lohjan Teatterissa vuodesta 2013. Esiintynyt myös monissa televisiomainoksissa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta