Uskottavuuskysymys. Rikoksesta tuomittu voi toimia journalistina, mutta tehtävä pitää miettiä tarkoin. ”Pitää olla rehellinen itselleen ja miettiä, onko seuranta-alue ja toimittajan julkikuva ristiriidassa keskenään”, Tuomo Pietiläinen sanoo.

Rikostuomio ei ole este journalistina toimimiselle

Toimittajat tuomiolla

Kesällä kaksi toimittajaa oli syytteessä vakavista rikoksista.

Toisessa tapauksessa Espoon käräjäoikeus tuomitsi toimittajan 16. kesäkuuta lähes kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen raiskauksesta.

Toista toimittajaa syytettiin törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Syytteet kaatuivat Helsingin käräjäoikeudessa 28. heinäkuuta.

Tapauksien käsittely jatkuu hovioikeudessa.

JOURNALISTI
20.10.2017

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, kuva

Jos journalistin rikostausta tulee toimituksen tietoon, asiaa harkitaan tapauskohtaisesti.

Rikoksesta tuomittu henkilö voi toimia journalistisissa tehtävissä ja tuomion saanut voidaan rekrytoida työntekijäksi, mutta tietyin rajoituksin.

Näin voi tiivistää vastaukset, jotka Journalisti sai 16 keskeisen tiedotusvälineen päätoimittajalle suunnatusta kyselystä. Kysely tehtiin syyskuussa.

Journalisti kysyi voiko rikoksesta tuomittu toimia journalistina. Vastausten perusteella voi.

Kyselyyn vastasi kuusi päätoimittajaa tai mediatalon rekrytointiin osallistuvaa henkilöä. Kaikki halusivat vastata nimettömänä.

Vastausten mukaan rikostuomio ei ole este journalistina toimimiselle tai rekrytoimiselle, joskin rikoksen laatu vaikuttaa. Yksikään vastaaja ei pitänyt rikostuomiota yksiselitteisenä esteenä journalistina toimimiselle.

”Jos rikostausta tulisi tietoon, asiaa harkittaisiin tapaus kerrallaan. Jokin nuoruuden pieni erhe ei voine olla työllistämisen este”, kommentoi yksi vastaaja.

”Kun tuomion on kärsinyt, sen on kärsinyt. Toki saattaa olla tekoja, jotka estävät journalistina toimimisen”, sanoi toinen vastaaja.

 

Kyselyyn vastanneiden kanssa samoilla linjoilla on myös Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen.

”Se [voiko toimia journalistina] riippuu tehtävästä ja tuomiosta. Mitä lähemmäksi tuomio menee toimittajan seuranta-aluetta, sitä suuremmaksi nousee vaatimus, että yleisön on saatava tietää, että henkilö on tuomittu rikoksesta”, Pietiläinen sanoo.

Työntekijän rikostuomiossa toimituksen huolena on ensisijaisesti uskottavuuden säilyttäminen. Pietiläinen muistuttaa, että esimerkiksi sisäpiirinkaupoista kärähtänyt henkilö taloustoimittajana tai ratista kärynnyt autoilutoimittaja on maineriski – vakavammista rikoksista puhumattakaan.

Eräs kyselyyn vastanneista arvioi mediatalonsa palkanneen rikoksesta tuomittuja, mutta rikostaustasta ei oltu tietoisia.

Lain mukaan työnhakijan rikostaustaa ei voi selvittää, vaan tiedot työnhakijasta pitää hankkia työnhakijalta tai työnhakijan itse ehdottamista muista lähteistä, kuten suosittelijoilta.

Yleisradiolla on lakisääteisiä viranomaistoimintaan liittyviä tehtäviä, joten yhtiöön palkattavien tiettyjen avainhenkilöiden nuhteettomuus voidaan varmistaa teettämällä heistä turvallisuusselvitys. Selvityksen tekee Suojelupoliisi työnantajan aloitteesta.

Ylen turvallisuuspäällikön Marko Lavikkalan mukaan toimittajille turvaselvitys tehdään ani harvoin. Tyypillisesti se tehdään esimerkiksi tietoturva-asioiden parissa työskenteleville.

Tuomo Pietiläinen pitää tärkeänä, että viranomaiskontrolli ei ulotu toimittajan ammattiin.

”Ei pidä antaa valtiolle minkäänlaista mahdollisuutta päättää kuka vapaassa mediassa työskentelee tai mitä aluetta hän seuraa. Se on työnantajan tehtävä”, Pietiläinen sanoo.

Toimittajilta Pietiläinen toivoo oma-aloitteisuutta asian esille tuomisessa, jos tekee rikoksen.

”Siitä pitää lähteä, että kaikki tulee ennen pitkää esiin. Siksi näistä asioista kannattaisi kertoa ensin itse esimerkiksi Facebookissa. Salaisuudet eivät pysy salassa ikuisesti.”

 

Vallanpitäjät ja yleisö ehdottavat toisinaan toimittajien taustojen selvittämistä, koska toimittajatkin käyttävät valtaa.

Pietiläinen sai tällaisia pyyntöjä Helsingin Sanomien julkaistua laajan selvityksen kuntapäättäjien rikostaustoista.

Pietiläinen ei rinnasta toimittajia päättäjiin, eikä edellytä journalisteilta samanlaista nuhteettomuutta kuin päättäjiltä.

”Toimittajat eivät ole luottamushenkilöitä. Heitä ei valita vaaleilla hoitamaan yhteisiä asioita”, Pietiläinen muistuttaa.

Toimittajat tuomiolla

Kesällä kaksi toimittajaa oli syytteessä vakavista rikoksista.

Toisessa tapauksessa Espoon käräjäoikeus tuomitsi toimittajan 16. kesäkuuta lähes kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen raiskauksesta.

Toista toimittajaa syytettiin törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Syytteet kaatuivat Helsingin käräjäoikeudessa 28. heinäkuuta.

Tapauksien käsittely jatkuu hovioikeudessa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta