Rikostuomio ei ole este journalistina toimimiselle

Jos journalistin rikostausta tulee toimituksen tietoon, asiaa harkitaan tapauskohtaisesti.

Uskottavuuskysymys. Rikoksesta tuomittu voi toimia journalistina, mutta tehtävä pitää miettiä tarkoin. ”Pitää olla rehellinen itselleen ja miettiä, onko seuranta-alue ja toimittajan julkikuva ristiriidassa keskenään”, Tuomo Pietiläinen sanoo.

Toimittajat tuomiolla

Kesällä kaksi toimittajaa oli syytteessä vakavista rikoksista.

Toisessa tapauksessa Espoon käräjäoikeus tuomitsi toimittajan 16. kesäkuuta lähes kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen raiskauksesta.

Toista toimittajaa syytettiin törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Syytteet kaatuivat Helsingin käräjäoikeudessa 28. heinäkuuta.

Tapauksien käsittely jatkuu hovioikeudessa.

JOURNALISTI
20.10.2017

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, kuva

Rikoksesta tuomittu henkilö voi toimia journalistisissa tehtävissä ja tuomion saanut voidaan rekrytoida työntekijäksi, mutta tietyin rajoituksin.

Näin voi tiivistää vastaukset, jotka Journalisti sai 16 keskeisen tiedotusvälineen päätoimittajalle suunnatusta kyselystä. Kysely tehtiin syyskuussa.

Journalisti kysyi voiko rikoksesta tuomittu toimia journalistina. Vastausten perusteella voi.

Kyselyyn vastasi kuusi päätoimittajaa tai mediatalon rekrytointiin osallistuvaa henkilöä. Kaikki halusivat vastata nimettömänä.

Vastausten mukaan rikostuomio ei ole este journalistina toimimiselle tai rekrytoimiselle, joskin rikoksen laatu vaikuttaa. Yksikään vastaaja ei pitänyt rikostuomiota yksiselitteisenä esteenä journalistina toimimiselle.

”Jos rikostausta tulisi tietoon, asiaa harkittaisiin tapaus kerrallaan. Jokin nuoruuden pieni erhe ei voine olla työllistämisen este”, kommentoi yksi vastaaja.

”Kun tuomion on kärsinyt, sen on kärsinyt. Toki saattaa olla tekoja, jotka estävät journalistina toimimisen”, sanoi toinen vastaaja.

 

Kyselyyn vastanneiden kanssa samoilla linjoilla on myös Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen.

”Se [voiko toimia journalistina] riippuu tehtävästä ja tuomiosta. Mitä lähemmäksi tuomio menee toimittajan seuranta-aluetta, sitä suuremmaksi nousee vaatimus, että yleisön on saatava tietää, että henkilö on tuomittu rikoksesta”, Pietiläinen sanoo.

Työntekijän rikostuomiossa toimituksen huolena on ensisijaisesti uskottavuuden säilyttäminen. Pietiläinen muistuttaa, että esimerkiksi sisäpiirinkaupoista kärähtänyt henkilö taloustoimittajana tai ratista kärynnyt autoilutoimittaja on maineriski – vakavammista rikoksista puhumattakaan.

Eräs kyselyyn vastanneista arvioi mediatalonsa palkanneen rikoksesta tuomittuja, mutta rikostaustasta ei oltu tietoisia.

Lain mukaan työnhakijan rikostaustaa ei voi selvittää, vaan tiedot työnhakijasta pitää hankkia työnhakijalta tai työnhakijan itse ehdottamista muista lähteistä, kuten suosittelijoilta.

Yleisradiolla on lakisääteisiä viranomaistoimintaan liittyviä tehtäviä, joten yhtiöön palkattavien tiettyjen avainhenkilöiden nuhteettomuus voidaan varmistaa teettämällä heistä turvallisuusselvitys. Selvityksen tekee Suojelupoliisi työnantajan aloitteesta.

Ylen turvallisuuspäällikön Marko Lavikkalan mukaan toimittajille turvaselvitys tehdään ani harvoin. Tyypillisesti se tehdään esimerkiksi tietoturva-asioiden parissa työskenteleville.

Tuomo Pietiläinen pitää tärkeänä, että viranomaiskontrolli ei ulotu toimittajan ammattiin.

”Ei pidä antaa valtiolle minkäänlaista mahdollisuutta päättää kuka vapaassa mediassa työskentelee tai mitä aluetta hän seuraa. Se on työnantajan tehtävä”, Pietiläinen sanoo.

Toimittajilta Pietiläinen toivoo oma-aloitteisuutta asian esille tuomisessa, jos tekee rikoksen.

”Siitä pitää lähteä, että kaikki tulee ennen pitkää esiin. Siksi näistä asioista kannattaisi kertoa ensin itse esimerkiksi Facebookissa. Salaisuudet eivät pysy salassa ikuisesti.”

 

Vallanpitäjät ja yleisö ehdottavat toisinaan toimittajien taustojen selvittämistä, koska toimittajatkin käyttävät valtaa.

Pietiläinen sai tällaisia pyyntöjä Helsingin Sanomien julkaistua laajan selvityksen kuntapäättäjien rikostaustoista.

Pietiläinen ei rinnasta toimittajia päättäjiin, eikä edellytä journalisteilta samanlaista nuhteettomuutta kuin päättäjiltä.

”Toimittajat eivät ole luottamushenkilöitä. Heitä ei valita vaaleilla hoitamaan yhteisiä asioita”, Pietiläinen muistuttaa.

Toimittajat tuomiolla

Kesällä kaksi toimittajaa oli syytteessä vakavista rikoksista.

Toisessa tapauksessa Espoon käräjäoikeus tuomitsi toimittajan 16. kesäkuuta lähes kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen raiskauksesta.

Toista toimittajaa syytettiin törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Syytteet kaatuivat Helsingin käräjäoikeudessa 28. heinäkuuta.

Tapauksien käsittely jatkuu hovioikeudessa.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta