Rikostuomio ei ole este journalistina toimimiselle

Jos journalistin rikostausta tulee toimituksen tietoon, asiaa harkitaan tapauskohtaisesti.

Uskottavuuskysymys. Rikoksesta tuomittu voi toimia journalistina, mutta tehtävä pitää miettiä tarkoin. ”Pitää olla rehellinen itselleen ja miettiä, onko seuranta-alue ja toimittajan julkikuva ristiriidassa keskenään”, Tuomo Pietiläinen sanoo.

Toimittajat tuomiolla

Kesällä kaksi toimittajaa oli syytteessä vakavista rikoksista.

Toisessa tapauksessa Espoon käräjäoikeus tuomitsi toimittajan 16. kesäkuuta lähes kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen raiskauksesta.

Toista toimittajaa syytettiin törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Syytteet kaatuivat Helsingin käräjäoikeudessa 28. heinäkuuta.

Tapauksien käsittely jatkuu hovioikeudessa.

JOURNALISTI
20.10.2017

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, kuva

Rikoksesta tuomittu henkilö voi toimia journalistisissa tehtävissä ja tuomion saanut voidaan rekrytoida työntekijäksi, mutta tietyin rajoituksin.

Näin voi tiivistää vastaukset, jotka Journalisti sai 16 keskeisen tiedotusvälineen päätoimittajalle suunnatusta kyselystä. Kysely tehtiin syyskuussa.

Journalisti kysyi voiko rikoksesta tuomittu toimia journalistina. Vastausten perusteella voi.

Kyselyyn vastasi kuusi päätoimittajaa tai mediatalon rekrytointiin osallistuvaa henkilöä. Kaikki halusivat vastata nimettömänä.

Vastausten mukaan rikostuomio ei ole este journalistina toimimiselle tai rekrytoimiselle, joskin rikoksen laatu vaikuttaa. Yksikään vastaaja ei pitänyt rikostuomiota yksiselitteisenä esteenä journalistina toimimiselle.

”Jos rikostausta tulisi tietoon, asiaa harkittaisiin tapaus kerrallaan. Jokin nuoruuden pieni erhe ei voine olla työllistämisen este”, kommentoi yksi vastaaja.

”Kun tuomion on kärsinyt, sen on kärsinyt. Toki saattaa olla tekoja, jotka estävät journalistina toimimisen”, sanoi toinen vastaaja.

 

Kyselyyn vastanneiden kanssa samoilla linjoilla on myös Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen.

”Se [voiko toimia journalistina] riippuu tehtävästä ja tuomiosta. Mitä lähemmäksi tuomio menee toimittajan seuranta-aluetta, sitä suuremmaksi nousee vaatimus, että yleisön on saatava tietää, että henkilö on tuomittu rikoksesta”, Pietiläinen sanoo.

Työntekijän rikostuomiossa toimituksen huolena on ensisijaisesti uskottavuuden säilyttäminen. Pietiläinen muistuttaa, että esimerkiksi sisäpiirinkaupoista kärähtänyt henkilö taloustoimittajana tai ratista kärynnyt autoilutoimittaja on maineriski – vakavammista rikoksista puhumattakaan.

Eräs kyselyyn vastanneista arvioi mediatalonsa palkanneen rikoksesta tuomittuja, mutta rikostaustasta ei oltu tietoisia.

Lain mukaan työnhakijan rikostaustaa ei voi selvittää, vaan tiedot työnhakijasta pitää hankkia työnhakijalta tai työnhakijan itse ehdottamista muista lähteistä, kuten suosittelijoilta.

Yleisradiolla on lakisääteisiä viranomaistoimintaan liittyviä tehtäviä, joten yhtiöön palkattavien tiettyjen avainhenkilöiden nuhteettomuus voidaan varmistaa teettämällä heistä turvallisuusselvitys. Selvityksen tekee Suojelupoliisi työnantajan aloitteesta.

Ylen turvallisuuspäällikön Marko Lavikkalan mukaan toimittajille turvaselvitys tehdään ani harvoin. Tyypillisesti se tehdään esimerkiksi tietoturva-asioiden parissa työskenteleville.

Tuomo Pietiläinen pitää tärkeänä, että viranomaiskontrolli ei ulotu toimittajan ammattiin.

”Ei pidä antaa valtiolle minkäänlaista mahdollisuutta päättää kuka vapaassa mediassa työskentelee tai mitä aluetta hän seuraa. Se on työnantajan tehtävä”, Pietiläinen sanoo.

Toimittajilta Pietiläinen toivoo oma-aloitteisuutta asian esille tuomisessa, jos tekee rikoksen.

”Siitä pitää lähteä, että kaikki tulee ennen pitkää esiin. Siksi näistä asioista kannattaisi kertoa ensin itse esimerkiksi Facebookissa. Salaisuudet eivät pysy salassa ikuisesti.”

 

Vallanpitäjät ja yleisö ehdottavat toisinaan toimittajien taustojen selvittämistä, koska toimittajatkin käyttävät valtaa.

Pietiläinen sai tällaisia pyyntöjä Helsingin Sanomien julkaistua laajan selvityksen kuntapäättäjien rikostaustoista.

Pietiläinen ei rinnasta toimittajia päättäjiin, eikä edellytä journalisteilta samanlaista nuhteettomuutta kuin päättäjiltä.

”Toimittajat eivät ole luottamushenkilöitä. Heitä ei valita vaaleilla hoitamaan yhteisiä asioita”, Pietiläinen muistuttaa.

Toimittajat tuomiolla

Kesällä kaksi toimittajaa oli syytteessä vakavista rikoksista.

Toisessa tapauksessa Espoon käräjäoikeus tuomitsi toimittajan 16. kesäkuuta lähes kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen raiskauksesta.

Toista toimittajaa syytettiin törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Syytteet kaatuivat Helsingin käräjäoikeudessa 28. heinäkuuta.

Tapauksien käsittely jatkuu hovioikeudessa.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta