Puhelut talteen purkkavirityksillä

JOURNALISTI
20.10.2017

Pasi Kivioja, teksti
Martta-Kaisa Virta, kuvitus

Kännykkäpuhelut voi nauhoittaa monin eri tavoin, mutta ihan helppoa se ei ole. Journalisti kokosi yhteen toimittajien tallennusniksit.

Tallennussovellus

Freelancetoimittaja ja ohjaaja Axa Sorjanen käyttää Samsungin puhelimessaan maksullista TapeACall Pro -sovellusta (noin 8,50 euroa/vuosi). Sovellus on saatavilla myös iPhonelle. Puhelun tallennus tapahtuu konferenssipuheluna, eli mukaan puheluun kytketään 09-alkuinen palvelunumero, joka tallentaa keskustelun.

”Ammattilaisten video- ja äänisoftia käyttävänä ihmettelen, miksi parhaatkin puhelimiin saatavat sovellukset ovat korkeintaan hyvää semipro-tasoa ja niiden yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa surkea.”

Plussat

  • Edullinen.
  • Hyvä tallennusvarmuus.
  • Helpohko käyttää.
  • Äänenlaatu on kohtuullinen.
  • Tallennukset ilmestyvät siistiin järjestykseen puhelimen hakemistoon ja ovat kätevästi jaettavissa eteenpäin.

Miinukset

  • Tietoturva herättää kysymyksiä: Puheluissa on osapuolena tuntematon palvelunumero, joka tallentaa puhelun. Sovellus myös haluaa pääsyn käyttäjän yhteystietoihin puhelimessa.
  • Puhelun tallentaminen vaatii useampia painalluksia ja voi olla monen mielestä kömpelö käyttää.
  • Jos unohtaa painaa yhdistä-painiketta puhelun aikana, puhelua ei tallenneta.
  • Konferenssipuhelun alussa on alle minuutin viive, ennen kuin varsinaisen puhelun voi yhdistää mukaan.
  • Käynnissä olevan puhelun tallentaminen vaatii edellä mainitusta syystä keskustelutauon ja puhelimen näpelöintiä.

 

Sanelin ja korvamikrofoni

Freelancetoimittaja Tiina Vahtera käyttää Olympuksen sanelinta ja siihen lisävarusteena saatavilla olevaa korvamikrofonia (esimerkiksi Olympuksen TP-8-monitoimisovitin). Korvanappi tallentaa äänen korvalla olevasta puhelimesta mutta saa hyvin talteen myös käyttäjän suusta tulevan puheen.

”Onhan se korvanappi ihan helkkarin hankala. Sain kojeen nelisen vuotta sitten synttärilahjaksi graduhaastatteluja varten, mutta niissä on eri rytmi kuin uutistyössä.”

Plussat

  • Kymmenien tuntien tallennuskapasiteetti.
  • Kohtuullinen äänenlaatu.
  • Ei väliä, mitä puhelinta käyttää.

Miinukset

  • Hidas käyttöönotto.
  • Ei sataprosenttisen luotettava menetelmä.
  • Riskinä, että käyttäjä kytkee korvamikrofonin sanelimen kuuloke- eikä mikrofoniliitäntään.
  • Äänenlaatu ei ole radio- ja tv-kelpoista.

 

Sanelin puhelimen kaiuttimen vieressä

Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen voisi nauhoittaa haastattelunsa työpaikkansa Jabra-järjestelmällä, mutta pitää sitä turhan työläänä.

”Tallennan vain sellaiset haastattelut, joissa on konfliktin riski ja tiedossa mahdollisia jälkipuinteja. Silloin laitan puhelun kännykän kaiuttimeen ja äänitän digisanelimella puhelimen vierestä.”

Plussat

  • Helppo siirtää äänitiedostot sanelimesta tietokoneelle.
  • Jos haastattelu on ennakoitavissa, ehtii itse testata tallentimen toiminnan ja äänenlaadun.
  • Puhelu menee oikeasti talteen sanelimeen.

Miinukset

  • Hidas ottaa käyttöön, jos haastattelutilanne ei ole ennakoitavissa.
  • Millaisen mielikuvan jättää haastateltavalle, jos toimittaja ryhtyy konfliktitilanteessa pyytämään odottamaan hetken, että saa tallentimensa esille?
  • Äänenlaatu ei ihan priimaa.

 

Puheluntallennuslaite

Markkinoille on viime aikoina tullut älypuhelintallennukseen soveltuvaa uutta tekniikkaa.

Esimerkiksi RecorderGear PR200 ja BlueCarbon ovat puhelimen kanssa paritettavia erillislaitteita, jotka hyödyntävät langatonta Bluetoothtekniikkaa.

Laitteita ei ole testattu tätä juttua varten, eikä niitä ole vielä Suomesta saatavilla.

Käyttäjäarvioiden perusteella niissä on vielä parannusta vaativia lastentauteja, esimerkiksi Bluetooth-yhteydessä on omat puutteensa ja rajoituksensa.

Androidipuhelimille saatavilla on useampia lähes samannimisiä tallennussovelluksia, jotka eivät kuitenkaan toimi kaikissa puhelinmalleissa. Esimerkiksi näitä sovelluksia toimittajat käyttävät:

  • ACR – Another Call Recorder (hinta 1,99 euroa). Freelancetoimittaja Kari Ahokas kehuu sovellusta luotettavaksi ja vaivattomaksi. Se toimii ainakin Samsungeissa ja Oneplus 5:ssä. Ohjelman voi asettaa tallentamaan puhelut erikseen valittaessa, vain tietyistä numeroista tai sitten kaikki puhelut automaattisesti.

 

  • Call Recorder for Android (ilmainen). Freelancetoimittaja Johanna Vehkoon mukaan sovelluksen paras puoli on, että se nauhoittaa kaikki puhelut automaattisesti. Huonoa on se, että oma ääni kuuluu nauhoitteesta paljon paremmin kuin toisen osapuolen puhe.

Lue myös: Miksi kännykkähaastattelun tallentaminen on niin hankalaa?



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta