Liikenteessä. Kalle Pirhonen viettää reilusti yli puolet työajastaan kokoushuoneissa ja toimituksissa sparraamassa yleläisiä kehittämään sisältöjä datan avulla. ”Joskus minulla on slaideja, joskus vain juttelen toimittajien kanssa siitä, millaista apua he toivovat. Välillä käynnit ovat pistemäisiä, välillä teen suunnitellumpia ’kiertueita’. Jatkuvien sähköisten ärsykkeiden maailmassa jengin tavoittaa parhaiten olemalla läsnä.”

Katse yleisöissä

Kalle Pirhonen, 38

Audience editor Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön asiakkuustiimissä.

Ylessä aiemmin Kioskin tuottaja sekä uutis- ja ajankohtaistoiminnassa verkon tuottaja. Sitä ennen toimittaja ja uutispäällikkö Ilta-Sanomissa sekä toimittaja Itä-Savossa.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, kielenkääntäjä.

Pitää Numeroiden takaa -blogia.

JOURNALISTI
20.10.2017

Nina Erho, teksti
Anna Autio, kuva

Kalle Pirhosen työtä on tutkia yleisödataa ja antaa työkavereille eväitä siihen, miten sisältöjä voi sen avulla kehittää.

”Olen umpihumanisti, mutta samalla hyvin kiinnostunut siitä, miten onnistumista mitataan journalismissa. Kiinnostukseni syttyi aikanaan Ilta-Sanomissa ja vahvistui Yle Kioskissa. Lopulta halusin työskennellä datan parissa koko organisaatiossa, kaikki välineet huomioiden”, sanoo audience editorina Ylessä työskentelevä Kalle Pirhonen.

”Työhöni kuuluu tutkia yleisödataa ja neuvoa toimitusten ja kokousten arjessa, miten sisältöjä voi sen avulla kehittää. Työskentelen niin johdon kuin sisällöntuottajien kanssa. Tarkastelemme esimerkiksi, mikä yhdistää verkkojuttuja, joita erityisesti nuoret ovat lukeneet tai Facebook-videoita, jotka eivät ole tavoitteisiin nähden toimineet. Tarkastelun näkökulma on aina rakentava.

Hyvä verkkojuttu on usein samaistuttava ja tunteisiin vetoava. Häntäpään juttuja yhdistää usein se, että yhteyttä arkeen ja konkretiaa olisi voinut lisätä. Toisaalta on tärkeää huomata, ettei olemassa ole yhtä ’The Yleisöä’, jolle kohdentaa. Ihmisiä ei voi keskiarvoistaa.

Toimittajataustaisena tunnen sisällöntekijöiden arjen, mutta datan kaivaminen monimutkaisimmista järjestelmistä on vaatinut opettelua. En pidä itseäni perinteisenä dataosaajana, mutta olen hyvä löytämään datasta asioita, jotka vievät sisällöntuotantoa eteenpäin.

Lopullinen tavoite ei ole, että sanon muille, mitä heidän pitää tehdä, vaan opettaa organisaatiota ja ihmisiä itse peilaamaan sisältöjään tavoitteisiin ja tekemään niistä datan avulla parempia. Dataohjautuvuutta parempi sana on datainspiroituva.

Mielestäni yhä harvempi ajattelee datan olevan uhka journalismin arvoille ja jos ajattelee, se on turhaa, koska data ei sulje pois intuitiota, luovuutta tai laatua. Toisaalta laatuakaan ei ole Yhtä Virallista, vaan se riippuu kuluttajan tarpeista ja organisaatioin tavoitteista.

Vaikeinta ja palkitsevinta on saada iso joukko ihmisiä tulkitsemaan dataa suhteessa yhteisiin tavoitteisiin, ei omien ennakkokäsitystensä tueksi. Vaikka dataa saadaan koko ajan enemmän, se ei yksin riitä. Data pitää muuttaa näkemykseksi ja avuksi asioiden tekemisessä.”

Kalle Pirhonen, 38

Audience editor Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön asiakkuustiimissä.

Ylessä aiemmin Kioskin tuottaja sekä uutis- ja ajankohtaistoiminnassa verkon tuottaja. Sitä ennen toimittaja ja uutispäällikkö Ilta-Sanomissa sekä toimittaja Itä-Savossa.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, kielenkääntäjä.

Pitää Numeroiden takaa -blogia.

Sean Ricksin valinta

Ylen Perjantain toimittaja Sean Ricks valitsi esiteltäväksi audience editor Kalle Pirhosen työn Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön asiakkuustiimissä:

”Kalle Pirhonen on Suomen parhaita dataosaajia. Silti hän käyttää myös intuitiota työnsä perustana. Lukijat, katsojat ja kuulijat ovat muutakin kuin lukuja.

Kalle luotsaa journalismia kohti yleisöä ymmärtävämpää suuntaa. Hänen käsissään tilastot muuntuvat helppojen klikkien sijasta vaikuttavampien ja merkityksellisempien sisältöjen suuntaan. Hän auttaa hahmottamaan, kuinka moniulotteinen yleisö me suomalaiset olemme.

Kallen kaltaisia tilastonikkareita, joilla on kuitenkin tarinankertojan sydän, tarvitaan viemään alaa uusille urille.”



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta