Katse yleisöissä

Kalle Pirhosen työtä on tutkia yleisödataa ja antaa työkavereille eväitä siihen, miten sisältöjä voi sen avulla kehittää.

Liikenteessä. Kalle Pirhonen viettää reilusti yli puolet työajastaan kokoushuoneissa ja toimituksissa sparraamassa yleläisiä kehittämään sisältöjä datan avulla. ”Joskus minulla on slaideja, joskus vain juttelen toimittajien kanssa siitä, millaista apua he toivovat. Välillä käynnit ovat pistemäisiä, välillä teen suunnitellumpia ’kiertueita’. Jatkuvien sähköisten ärsykkeiden maailmassa jengin tavoittaa parhaiten olemalla läsnä.”

Kalle Pirhonen, 38

Audience editor Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön asiakkuustiimissä.

Ylessä aiemmin Kioskin tuottaja sekä uutis- ja ajankohtaistoiminnassa verkon tuottaja. Sitä ennen toimittaja ja uutispäällikkö Ilta-Sanomissa sekä toimittaja Itä-Savossa.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, kielenkääntäjä.

Pitää Numeroiden takaa -blogia.

JOURNALISTI
20.10.2017

Nina Erho, teksti
Anna Autio, kuva

”Olen umpihumanisti, mutta samalla hyvin kiinnostunut siitä, miten onnistumista mitataan journalismissa. Kiinnostukseni syttyi aikanaan Ilta-Sanomissa ja vahvistui Yle Kioskissa. Lopulta halusin työskennellä datan parissa koko organisaatiossa, kaikki välineet huomioiden”, sanoo audience editorina Ylessä työskentelevä Kalle Pirhonen.

”Työhöni kuuluu tutkia yleisödataa ja neuvoa toimitusten ja kokousten arjessa, miten sisältöjä voi sen avulla kehittää. Työskentelen niin johdon kuin sisällöntuottajien kanssa. Tarkastelemme esimerkiksi, mikä yhdistää verkkojuttuja, joita erityisesti nuoret ovat lukeneet tai Facebook-videoita, jotka eivät ole tavoitteisiin nähden toimineet. Tarkastelun näkökulma on aina rakentava.

Hyvä verkkojuttu on usein samaistuttava ja tunteisiin vetoava. Häntäpään juttuja yhdistää usein se, että yhteyttä arkeen ja konkretiaa olisi voinut lisätä. Toisaalta on tärkeää huomata, ettei olemassa ole yhtä ’The Yleisöä’, jolle kohdentaa. Ihmisiä ei voi keskiarvoistaa.

Toimittajataustaisena tunnen sisällöntekijöiden arjen, mutta datan kaivaminen monimutkaisimmista järjestelmistä on vaatinut opettelua. En pidä itseäni perinteisenä dataosaajana, mutta olen hyvä löytämään datasta asioita, jotka vievät sisällöntuotantoa eteenpäin.

Lopullinen tavoite ei ole, että sanon muille, mitä heidän pitää tehdä, vaan opettaa organisaatiota ja ihmisiä itse peilaamaan sisältöjään tavoitteisiin ja tekemään niistä datan avulla parempia. Dataohjautuvuutta parempi sana on datainspiroituva.

Mielestäni yhä harvempi ajattelee datan olevan uhka journalismin arvoille ja jos ajattelee, se on turhaa, koska data ei sulje pois intuitiota, luovuutta tai laatua. Toisaalta laatuakaan ei ole Yhtä Virallista, vaan se riippuu kuluttajan tarpeista ja organisaatioin tavoitteista.

Vaikeinta ja palkitsevinta on saada iso joukko ihmisiä tulkitsemaan dataa suhteessa yhteisiin tavoitteisiin, ei omien ennakkokäsitystensä tueksi. Vaikka dataa saadaan koko ajan enemmän, se ei yksin riitä. Data pitää muuttaa näkemykseksi ja avuksi asioiden tekemisessä.”

Kalle Pirhonen, 38

Audience editor Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön asiakkuustiimissä.

Ylessä aiemmin Kioskin tuottaja sekä uutis- ja ajankohtaistoiminnassa verkon tuottaja. Sitä ennen toimittaja ja uutispäällikkö Ilta-Sanomissa sekä toimittaja Itä-Savossa.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, kielenkääntäjä.

Pitää Numeroiden takaa -blogia.

Sean Ricksin valinta

Ylen Perjantain toimittaja Sean Ricks valitsi esiteltäväksi audience editor Kalle Pirhosen työn Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön asiakkuustiimissä:

”Kalle Pirhonen on Suomen parhaita dataosaajia. Silti hän käyttää myös intuitiota työnsä perustana. Lukijat, katsojat ja kuulijat ovat muutakin kuin lukuja.

Kalle luotsaa journalismia kohti yleisöä ymmärtävämpää suuntaa. Hänen käsissään tilastot muuntuvat helppojen klikkien sijasta vaikuttavampien ja merkityksellisempien sisältöjen suuntaan. Hän auttaa hahmottamaan, kuinka moniulotteinen yleisö me suomalaiset olemme.

Kallen kaltaisia tilastonikkareita, joilla on kuitenkin tarinankertojan sydän, tarvitaan viemään alaa uusille urille.”



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta