Katse yleisöissä

Kalle Pirhosen työtä on tutkia yleisödataa ja antaa työkavereille eväitä siihen, miten sisältöjä voi sen avulla kehittää.

Liikenteessä. Kalle Pirhonen viettää reilusti yli puolet työajastaan kokoushuoneissa ja toimituksissa sparraamassa yleläisiä kehittämään sisältöjä datan avulla. ”Joskus minulla on slaideja, joskus vain juttelen toimittajien kanssa siitä, millaista apua he toivovat. Välillä käynnit ovat pistemäisiä, välillä teen suunnitellumpia ’kiertueita’. Jatkuvien sähköisten ärsykkeiden maailmassa jengin tavoittaa parhaiten olemalla läsnä.”

Kalle Pirhonen, 38

Audience editor Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön asiakkuustiimissä.

Ylessä aiemmin Kioskin tuottaja sekä uutis- ja ajankohtaistoiminnassa verkon tuottaja. Sitä ennen toimittaja ja uutispäällikkö Ilta-Sanomissa sekä toimittaja Itä-Savossa.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, kielenkääntäjä.

Pitää Numeroiden takaa -blogia.

JOURNALISTI
20.10.2017

Nina Erho, teksti
Anna Autio, kuva

”Olen umpihumanisti, mutta samalla hyvin kiinnostunut siitä, miten onnistumista mitataan journalismissa. Kiinnostukseni syttyi aikanaan Ilta-Sanomissa ja vahvistui Yle Kioskissa. Lopulta halusin työskennellä datan parissa koko organisaatiossa, kaikki välineet huomioiden”, sanoo audience editorina Ylessä työskentelevä Kalle Pirhonen.

”Työhöni kuuluu tutkia yleisödataa ja neuvoa toimitusten ja kokousten arjessa, miten sisältöjä voi sen avulla kehittää. Työskentelen niin johdon kuin sisällöntuottajien kanssa. Tarkastelemme esimerkiksi, mikä yhdistää verkkojuttuja, joita erityisesti nuoret ovat lukeneet tai Facebook-videoita, jotka eivät ole tavoitteisiin nähden toimineet. Tarkastelun näkökulma on aina rakentava.

Hyvä verkkojuttu on usein samaistuttava ja tunteisiin vetoava. Häntäpään juttuja yhdistää usein se, että yhteyttä arkeen ja konkretiaa olisi voinut lisätä. Toisaalta on tärkeää huomata, ettei olemassa ole yhtä ’The Yleisöä’, jolle kohdentaa. Ihmisiä ei voi keskiarvoistaa.

Toimittajataustaisena tunnen sisällöntekijöiden arjen, mutta datan kaivaminen monimutkaisimmista järjestelmistä on vaatinut opettelua. En pidä itseäni perinteisenä dataosaajana, mutta olen hyvä löytämään datasta asioita, jotka vievät sisällöntuotantoa eteenpäin.

Lopullinen tavoite ei ole, että sanon muille, mitä heidän pitää tehdä, vaan opettaa organisaatiota ja ihmisiä itse peilaamaan sisältöjään tavoitteisiin ja tekemään niistä datan avulla parempia. Dataohjautuvuutta parempi sana on datainspiroituva.

Mielestäni yhä harvempi ajattelee datan olevan uhka journalismin arvoille ja jos ajattelee, se on turhaa, koska data ei sulje pois intuitiota, luovuutta tai laatua. Toisaalta laatuakaan ei ole Yhtä Virallista, vaan se riippuu kuluttajan tarpeista ja organisaatioin tavoitteista.

Vaikeinta ja palkitsevinta on saada iso joukko ihmisiä tulkitsemaan dataa suhteessa yhteisiin tavoitteisiin, ei omien ennakkokäsitystensä tueksi. Vaikka dataa saadaan koko ajan enemmän, se ei yksin riitä. Data pitää muuttaa näkemykseksi ja avuksi asioiden tekemisessä.”

Kalle Pirhonen, 38

Audience editor Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön asiakkuustiimissä.

Ylessä aiemmin Kioskin tuottaja sekä uutis- ja ajankohtaistoiminnassa verkon tuottaja. Sitä ennen toimittaja ja uutispäällikkö Ilta-Sanomissa sekä toimittaja Itä-Savossa.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, kielenkääntäjä.

Pitää Numeroiden takaa -blogia.

Sean Ricksin valinta

Ylen Perjantain toimittaja Sean Ricks valitsi esiteltäväksi audience editor Kalle Pirhosen työn Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön asiakkuustiimissä:

”Kalle Pirhonen on Suomen parhaita dataosaajia. Silti hän käyttää myös intuitiota työnsä perustana. Lukijat, katsojat ja kuulijat ovat muutakin kuin lukuja.

Kalle luotsaa journalismia kohti yleisöä ymmärtävämpää suuntaa. Hänen käsissään tilastot muuntuvat helppojen klikkien sijasta vaikuttavampien ja merkityksellisempien sisältöjen suuntaan. Hän auttaa hahmottamaan, kuinka moniulotteinen yleisö me suomalaiset olemme.

Kallen kaltaisia tilastonikkareita, joilla on kuitenkin tarinankertojan sydän, tarvitaan viemään alaa uusille urille.”



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta