Liikenteessä. Kalle Pirhonen viettää reilusti yli puolet työajastaan kokoushuoneissa ja toimituksissa sparraamassa yleläisiä kehittämään sisältöjä datan avulla. ”Joskus minulla on slaideja, joskus vain juttelen toimittajien kanssa siitä, millaista apua he toivovat. Välillä käynnit ovat pistemäisiä, välillä teen suunnitellumpia ’kiertueita’. Jatkuvien sähköisten ärsykkeiden maailmassa jengin tavoittaa parhaiten olemalla läsnä.”

Katse yleisöissä

Kalle Pirhonen, 38

Audience editor Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön asiakkuustiimissä.

Ylessä aiemmin Kioskin tuottaja sekä uutis- ja ajankohtaistoiminnassa verkon tuottaja. Sitä ennen toimittaja ja uutispäällikkö Ilta-Sanomissa sekä toimittaja Itä-Savossa.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, kielenkääntäjä.

Pitää Numeroiden takaa -blogia.

JOURNALISTI
20.10.2017

Nina Erho, teksti
Anna Autio, kuva

Kalle Pirhosen työtä on tutkia yleisödataa ja antaa työkavereille eväitä siihen, miten sisältöjä voi sen avulla kehittää.

”Olen umpihumanisti, mutta samalla hyvin kiinnostunut siitä, miten onnistumista mitataan journalismissa. Kiinnostukseni syttyi aikanaan Ilta-Sanomissa ja vahvistui Yle Kioskissa. Lopulta halusin työskennellä datan parissa koko organisaatiossa, kaikki välineet huomioiden”, sanoo audience editorina Ylessä työskentelevä Kalle Pirhonen.

”Työhöni kuuluu tutkia yleisödataa ja neuvoa toimitusten ja kokousten arjessa, miten sisältöjä voi sen avulla kehittää. Työskentelen niin johdon kuin sisällöntuottajien kanssa. Tarkastelemme esimerkiksi, mikä yhdistää verkkojuttuja, joita erityisesti nuoret ovat lukeneet tai Facebook-videoita, jotka eivät ole tavoitteisiin nähden toimineet. Tarkastelun näkökulma on aina rakentava.

Hyvä verkkojuttu on usein samaistuttava ja tunteisiin vetoava. Häntäpään juttuja yhdistää usein se, että yhteyttä arkeen ja konkretiaa olisi voinut lisätä. Toisaalta on tärkeää huomata, ettei olemassa ole yhtä ’The Yleisöä’, jolle kohdentaa. Ihmisiä ei voi keskiarvoistaa.

Toimittajataustaisena tunnen sisällöntekijöiden arjen, mutta datan kaivaminen monimutkaisimmista järjestelmistä on vaatinut opettelua. En pidä itseäni perinteisenä dataosaajana, mutta olen hyvä löytämään datasta asioita, jotka vievät sisällöntuotantoa eteenpäin.

Lopullinen tavoite ei ole, että sanon muille, mitä heidän pitää tehdä, vaan opettaa organisaatiota ja ihmisiä itse peilaamaan sisältöjään tavoitteisiin ja tekemään niistä datan avulla parempia. Dataohjautuvuutta parempi sana on datainspiroituva.

Mielestäni yhä harvempi ajattelee datan olevan uhka journalismin arvoille ja jos ajattelee, se on turhaa, koska data ei sulje pois intuitiota, luovuutta tai laatua. Toisaalta laatuakaan ei ole Yhtä Virallista, vaan se riippuu kuluttajan tarpeista ja organisaatioin tavoitteista.

Vaikeinta ja palkitsevinta on saada iso joukko ihmisiä tulkitsemaan dataa suhteessa yhteisiin tavoitteisiin, ei omien ennakkokäsitystensä tueksi. Vaikka dataa saadaan koko ajan enemmän, se ei yksin riitä. Data pitää muuttaa näkemykseksi ja avuksi asioiden tekemisessä.”

Kalle Pirhonen, 38

Audience editor Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön asiakkuustiimissä.

Ylessä aiemmin Kioskin tuottaja sekä uutis- ja ajankohtaistoiminnassa verkon tuottaja. Sitä ennen toimittaja ja uutispäällikkö Ilta-Sanomissa sekä toimittaja Itä-Savossa.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, kielenkääntäjä.

Pitää Numeroiden takaa -blogia.

Sean Ricksin valinta

Ylen Perjantain toimittaja Sean Ricks valitsi esiteltäväksi audience editor Kalle Pirhosen työn Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön asiakkuustiimissä:

”Kalle Pirhonen on Suomen parhaita dataosaajia. Silti hän käyttää myös intuitiota työnsä perustana. Lukijat, katsojat ja kuulijat ovat muutakin kuin lukuja.

Kalle luotsaa journalismia kohti yleisöä ymmärtävämpää suuntaa. Hänen käsissään tilastot muuntuvat helppojen klikkien sijasta vaikuttavampien ja merkityksellisempien sisältöjen suuntaan. Hän auttaa hahmottamaan, kuinka moniulotteinen yleisö me suomalaiset olemme.

Kallen kaltaisia tilastonikkareita, joilla on kuitenkin tarinankertojan sydän, tarvitaan viemään alaa uusille urille.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta