Kalliit sanat, halpa kieli

JOURNALISTI
20.10.2017

Janne Saarikivi

janne.saarikivi@helsinki.fi

Kirjoittaja on kielitieteen tutkija, joka on toiminut professorina Helsingin yliopistossa sekä Parnasson ja Helsingin Sanomien kolumnistina.

On vaikea ymmärtää, että samalla kun muutama sanomalehden sanavalinta herättää horteistaan puoli kansakuntaa, todella suuret kieliympäristömme mullistukset eivät ole mediatapahtumia lainkaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, että maailma on luotu sanasta. Viimeksi tästä sanojen todellisuutta luovasta luonteesta muistutti Aamulehti. Se ilmoitti muuttavansa muutamien sukupuoliviitteisten sanojen käyttöä.

Lehti loi puhemiehistä puheenjohtajia ja kirkkoherroista seurakunnan johtajia. Samalla se loi äläkän. Tiedotusvälineen sanavalintoja kommentoivat ulkoministeri, Ylen tähtitoimittaja ja kansanedustajat. Sanansa sanoi melkein jokainen media.

Sanoista kuuluukin taistella. Sanojen luoma arki ja sen viattomuus tulee rikkoa aika ajoin. Tulee kysyä, mitä kaikkea muuta sanat luovat ja tuovat kotiimme, kieleen, josta rakentuu elämän mieli. Osa sanoista kuuluu tunkiolle, jossa ne mätänevät. Samalla ihmetellään, että tuollaisiakin on joskus pidetty kalustetuissa huoneissa.

Mutta kieli ei ole omakuvamme, vaan kaikkien kielenkäyttäjien kuva. Se ei kerro ainoastaan tämän ajan hyveellisyydestä ja sen modernista tasa-arvosta, vaan suomen kieltä puhuneen yhteisön koko historiasta. Kieli on museo, jossa ihminen voi vaellella, ja samalla ymmärtää, miten ennen ajateltiin.

Eduskunnassa on puhemies, joka voi olla nainen. Siellä puidaan myös budjettiriihtä. Ääniä kalastetaan ja säästökohteita metsästetään, ikään kuin eläisimme yhä luontaistaloudessa. Asiat käsitetään, siis niistä saadaan ote kädellä. Toiset asiat korvataan; se on alunperin tarkoittanut aisan sitomista härän korvalle.

Kieli on täynnä asioita, jotka eivät vastaa nykyistä tapaa ajatella tai toimia. Niin kuuluu ollakin. Tärkeintä eivät ole yksittäiset sanat, vaan puheenporina, joka liittää meidät toisiimme ja menneisyyden ja tulevaisuuden ihmisiin.

 

On vaikea ymmärtää, että samalla kun muutama sanomalehden sanavalinta herättää horteistaan ulkoministerin plokin ja puoli kansakuntaa, todella suuret kieliympäristömme mullistukset eivät ole mediatapahtumia lainkaan.

Tämän vuosikymmenen aikana suuri osa suomenkielisistä korkeakouluista on siirtänyt maisteritason opinnot pääosin englanninkielisiin maisteriohjelmiin. Näin ovat tehneet esimerkiksi Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Tekniikan, kaupan ja luonnontieteiden monia erikoisaloja ei Suomessa enää voi opiskella suomeksi. Tämä tulee seuraavien sukupolvien aikana muuttamaan kieliympäristömme täysin. Työelämä muuttunee paljolti englanninkieliseksi. Sitä seuraa vaatimus englanninkielisistä viranomaispalveluista. Hiljattain Espoo on ensimmäisenä julistanut alkavansa tarjota sellaisia.

Kieliympäristöämme mullistavat muutokset ovat tapahtuneet käytännössä ilman julkista keskustelua, koulutuslaitosten hallinnollisina päätöksinä. Niiden motiivina ei ole tasa-arvo, vaan pyrkimys menestyä kilpailussa. Kaikki on kuorrutettu ”kansainvälisyyden” retoriikalla, joka piilottaa suomen kielestä luopumisen opetuksen, julkaisemisen ja työssä kommunikoinnin kielenä.

Jos Aamulehden sanavalintoja pohtiessasi ymmärsit, miten kieli on ajattelun, vallan ja maailmojen luomisen väline, miksi et seuraavaksi pohtisi, mitä tämä kaikki meille merkitsee.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta