Inte stort nog för två

Finlandssvensk journalistik har inte råd med fler misslyckanden, men tjänar en nyhetsbyrå det långsiktiga behovet? skriver Dan Lolax.
JOURNALISTI
20.10.2017

Dan Lolax

dan.lolax@aumedia.fi

Skribenten är samhällsreporter på Åbo Underrättelser. Skriver även Nyhetsbloggen.

Ur vad som sannolikt kommer att vara askan av FNB reser sig Nyhetsbyrån SPT.

Det är skäl att fundera kring hur nyhetsbyrån blev till, varför och formen den tog.

Klart är att Svenskfinland inte är stort nog för två nyhetsbyråer.

Hufvudstadsbladets chefredaktör Susanna Ilmoni har rätt då hon, i webbartikeln om hur SPT kom till, säger att FNB inte har monopol på nyhetsbyråverksamhet eller presstöd.

Men SPT föddes bakom FNB:s rygg och det säger något om de praktiska förutsättningarna.

En finlandssvensk nyhetsbyrå har inte nått sin fulla potential om den inte mutat in den lilla marknad som finns.

 

Poängen om marknadens litenhet har att göra med frågan om huruvida SPT är lösningen på de finlandssvenska mediehusens mer övergripande problem.

Jag ska återkomma till det men vill först poängtera att SPT inte är boven i dramat.

FNB:s fall orsakades också av andra omständigheter.

Nyhetsbyrån har ibland haft svårt att möta tidningarnas behov, bland annat på grund av att tidningarna har haft svårt att formulera behoven.

Förhoppningsvis är tidningarnas tanke klarare nu.

En annan omständighet är ekonomin.

HSS Media samarbetsförhandlar och KSF Medias fjolår var det värsta hittills. Vd:n Svante Wahlbeck säger att det handlar om ”överlevnad”.

Kanske är det därför som journalistkåren sörjer den insomnande 130-åringen i tysthet.

Min egen arbetsgivare, Åbo Underrättelser, hör till dem som valt att lämna FNB.

Inte för att investera i SPT utan för att spara och bli en mer utpräglad lokaltidning.

Kommentarer om hur jag är en lika god kålsupare kan sändas till e-postadressen ovan.

 

Ilmoni säger att SPT ska bevaka sådana samhällsfrågor som ingen annan bevakar. ”Ett försök att svara på de behov och önskemål vi hör av våra läsare”, säger Ilmoni.

Man kunde tänka sig att en publicist som, utgående från läsarrespons och analys av mediefältet, kom fram till att det finns samhällsfrågor som ingen annan bevakar och som läsarna är villiga att betala för, skulle stega fram till styrelsen och säga att den egna redaktionen behöver fler journalister för att sköta just den bevakningen – och att det kommer att löna sig.

I stället hittade KSF Media och HSS Media ”egna lösningar” utanför de egna redaktionerna. Varför?

Ett skäl är presstödet. I år blev det 40 000 euro, nästa år kan det bli 400 000 – FNB:s stödsumma för i år.

Här finns också en intjäningsmodell. Om Svenska Yle, nyskild från FNB, blir kund så har man en pålitlig kassako.

Ett tredje skäl är att SPT kan fungera som ett bemanningsföretag för KSF och HSS.

Storleken på nyhetsbyråns redaktion lever. Frilansande journalister kan lappa de hål som uppstår när mediehusen inte vill investera i de egna redaktionerna.

Det finns många ”om” här.

 

Förstå mig rätt. Alla involverade förtjänar framgång.

Finlandssvensk journalistik har inte råd med fler misslyckanden, men tjänar en nyhetsbyrå det långsiktiga behovet? Är det här lösningen på mediehusens kris?

Jag påstår att om den finlandssvenska mediemarknaden nu är för liten för två nyhetsbyråer så är den snart för liten för fler än ett mediehus.

Lokaltidningarna konkurrerar inte innehållsmässigt med varandra. Därför borde de samarbeta betydligt tätare än vad en nyhetsbyrå tillåter – med ett (1) mediehus i ryggen och med den egna särprägeln och tidningsloggan intakt.

Läs mera:
SPT rör om i nyhetsgrytan
Nyhetsbyrån SPT planerades utanför styrelsen
Vägen mot en ny nyhetsbyrå
En 130-åring går mot sitt slut



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta