Katse asiakkuuksiin. Freelancereiden kokonaislaskutus oli sitä suurempi, mitä enemmän heillä oli toimeksiantajia. ”Myyntityön onnistuminen lisää myös mahdollisuutta valita tuottavampia töitä”, sanoo Hannu Hallamaa.

Freelancereiden ansiotaso nousussa

JOURNALISTI
20.10.2017

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Työmarkkinatutkimus: Freelancereiden keskimääräinen ansiotaso nousi hieman kahdessa vuodessa, mutta kokonaislaskutus laski.

Kantar TNS:n toteuttama tutkimus freelancereiden työoloista vuonna 2016 osoittaa keskimääräisen ansiotason hiukan nousseen mutta kokonaislaskutuksen laskeneen. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein.

Freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus vuonna 2016 oli 33 200 euroa ja keskimääräinen verotettava tulo 24 200 euroa.

Kokonaislaskutus pieneni kahden vuoden takaisesta 400 eurolla, mutta verotettava tulo nousi 300 eurolla. Kulut nousivat kahdessa vuodessa nelisen prosenttia.

”Myös kokonaislaskutus olisi tärkeää saada nousemaan, koska se on lopulta tulotasonkin pohja ja koska kulutkin nousevat”, sanoo Journalistiliitossa erityisesti freelanceasioihin perehtynyt työehtoasiamies Hannu Hallamaa.

Tutkimukseen osallistuneiden freelancereiden kokonaislaskutus oli sitä suurempi, mitä enemmän heillä oli ollut toimeksiantajia. Monen toimeksiantajan löytäminen vaatii aktiivista myyntityötä, mutta siinä onnistuminen lisää myös mahdollisuutta valita tuottavampia töitä, Hallamaa muistuttaa.

Vaikka verotettavien tulojen hienoinenkin nousu on tietenkin hyvä asia, työsuhteisiin verrattuna freelancereiden ansiot ovat tämänkin tutkimuksen valossa matalat.

Vaikka myös freelancereiden keskimääräinen työviikko, 32 tuntia, on lyhyempi kuin työsuhteisten, työtuntien määrä ei usein ole oma valinta, Hallamaa sanoo. Vuotta 2014 koskeneessa tutkimuksessa melkein joka toinen freelancer tunsi olleensa alityöllistetty.

 

Aineelliseen hyvinvointiinsa ja töiden jatkuvuuteen oli vuonna 2016 tyytyväinen vain hieman useampi kuin joka toinen freelancer. Se on hieman enemmän kuin vuoden 2014 tutkimuksessa, jota ennen tyytyväisyys laski vuodesta 2006.

Siitä huolimatta vastaajien enemmistö, 67 prosenttia, työskentelisi jatkossakin mieluiten freelancepohjalta. Työsuhde kiinnosti vajaata viidesosaa.

Vastaajista 39 prosenttia oli tehnyt muutakin ansiotyötä kuin journalistisen alan freelancetyötä. Silti juuri kukaan freelancereista ei haluaisi pois journalismin parista.

 

Henkiseen hyvinvointiinsa vähintään melko tyytyväisiä oli kolme neljästä vastaajasta. Myönteistä on myös se, että arvioidessaan alkuvuoden 2017 toimeksiantojen määrää 29 prosenttia vastaajista kertoi niitä olleen aiempaa enemmän. Edellisessä tutkimuksessa verrattaessa kevään 2015 tilannetta vuoteen 2014, aiempaa enemmän toimeksiantoja oli ollut vain 15 prosentilla.

Sen sijaan palkkiot olivat nytkin pysyneet valtaosalla muuttumattomina. Tässä Hallamaa peräänkuuluttaa myös toimeksiantajien vastuuta.

”Ei ole mediatalojenkaan etu, että omaa ekosysteemiä jatkuvasti kurjistetaan. Hyvin tehdystä työstä pitää maksaa asiallinen palkkio.”

 

Toimeksiantojen ehdoista vuonna 2016 kolmannes vastaajista kertoi, että mahdollisuudet neuvotella niistä ovat heikot tai olemattomat. Toisaalta 56 prosenttia kertoi, että palkkioista on mahdollista neuvotella juttu- tai keikkakohtaisesti.

Hallamaa kannustaa freelancereita ottamaan rohkeasti rahan puheeksi, koska yhdet ehdot ja yksi palkkiotaso eivät voi mitenkään olla kaikissa keikoissa reiluja.

Myös Journalistiliiton tavoitelistalla on saada parannettua freelancereiden ja itsensä työllistäjien neuvottelumahdollisuuksia palkkioistaan esimerkiksi lainsäädännön kautta.

”Samoin jatkuvaa valistustyötä toimeksiantajiinkin päin tarvitaan siitä, että freen palkkio ei ole palkka, vaan laskutuksesta vähennetään ensin kulut, kuten eläkevakuutus sekä työtilat ja -laitteet”, sanoo liiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta