Katse asiakkuuksiin. Freelancereiden kokonaislaskutus oli sitä suurempi, mitä enemmän heillä oli toimeksiantajia. ”Myyntityön onnistuminen lisää myös mahdollisuutta valita tuottavampia töitä”, sanoo Hannu Hallamaa.

Freelancereiden ansiotaso nousussa

JOURNALISTI
20.10.2017

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Työmarkkinatutkimus: Freelancereiden keskimääräinen ansiotaso nousi hieman kahdessa vuodessa, mutta kokonaislaskutus laski.

Kantar TNS:n toteuttama tutkimus freelancereiden työoloista vuonna 2016 osoittaa keskimääräisen ansiotason hiukan nousseen mutta kokonaislaskutuksen laskeneen. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein.

Freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus vuonna 2016 oli 33 200 euroa ja keskimääräinen verotettava tulo 24 200 euroa.

Kokonaislaskutus pieneni kahden vuoden takaisesta 400 eurolla, mutta verotettava tulo nousi 300 eurolla. Kulut nousivat kahdessa vuodessa nelisen prosenttia.

”Myös kokonaislaskutus olisi tärkeää saada nousemaan, koska se on lopulta tulotasonkin pohja ja koska kulutkin nousevat”, sanoo Journalistiliitossa erityisesti freelanceasioihin perehtynyt työehtoasiamies Hannu Hallamaa.

Tutkimukseen osallistuneiden freelancereiden kokonaislaskutus oli sitä suurempi, mitä enemmän heillä oli ollut toimeksiantajia. Monen toimeksiantajan löytäminen vaatii aktiivista myyntityötä, mutta siinä onnistuminen lisää myös mahdollisuutta valita tuottavampia töitä, Hallamaa muistuttaa.

Vaikka verotettavien tulojen hienoinenkin nousu on tietenkin hyvä asia, työsuhteisiin verrattuna freelancereiden ansiot ovat tämänkin tutkimuksen valossa matalat.

Vaikka myös freelancereiden keskimääräinen työviikko, 32 tuntia, on lyhyempi kuin työsuhteisten, työtuntien määrä ei usein ole oma valinta, Hallamaa sanoo. Vuotta 2014 koskeneessa tutkimuksessa melkein joka toinen freelancer tunsi olleensa alityöllistetty.

 

Aineelliseen hyvinvointiinsa ja töiden jatkuvuuteen oli vuonna 2016 tyytyväinen vain hieman useampi kuin joka toinen freelancer. Se on hieman enemmän kuin vuoden 2014 tutkimuksessa, jota ennen tyytyväisyys laski vuodesta 2006.

Siitä huolimatta vastaajien enemmistö, 67 prosenttia, työskentelisi jatkossakin mieluiten freelancepohjalta. Työsuhde kiinnosti vajaata viidesosaa.

Vastaajista 39 prosenttia oli tehnyt muutakin ansiotyötä kuin journalistisen alan freelancetyötä. Silti juuri kukaan freelancereista ei haluaisi pois journalismin parista.

 

Henkiseen hyvinvointiinsa vähintään melko tyytyväisiä oli kolme neljästä vastaajasta. Myönteistä on myös se, että arvioidessaan alkuvuoden 2017 toimeksiantojen määrää 29 prosenttia vastaajista kertoi niitä olleen aiempaa enemmän. Edellisessä tutkimuksessa verrattaessa kevään 2015 tilannetta vuoteen 2014, aiempaa enemmän toimeksiantoja oli ollut vain 15 prosentilla.

Sen sijaan palkkiot olivat nytkin pysyneet valtaosalla muuttumattomina. Tässä Hallamaa peräänkuuluttaa myös toimeksiantajien vastuuta.

”Ei ole mediatalojenkaan etu, että omaa ekosysteemiä jatkuvasti kurjistetaan. Hyvin tehdystä työstä pitää maksaa asiallinen palkkio.”

 

Toimeksiantojen ehdoista vuonna 2016 kolmannes vastaajista kertoi, että mahdollisuudet neuvotella niistä ovat heikot tai olemattomat. Toisaalta 56 prosenttia kertoi, että palkkioista on mahdollista neuvotella juttu- tai keikkakohtaisesti.

Hallamaa kannustaa freelancereita ottamaan rohkeasti rahan puheeksi, koska yhdet ehdot ja yksi palkkiotaso eivät voi mitenkään olla kaikissa keikoissa reiluja.

Myös Journalistiliiton tavoitelistalla on saada parannettua freelancereiden ja itsensä työllistäjien neuvottelumahdollisuuksia palkkioistaan esimerkiksi lainsäädännön kautta.

”Samoin jatkuvaa valistustyötä toimeksiantajiinkin päin tarvitaan siitä, että freen palkkio ei ole palkka, vaan laskutuksesta vähennetään ensin kulut, kuten eläkevakuutus sekä työtilat ja -laitteet”, sanoo liiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta