Katse asiakkuuksiin. Freelancereiden kokonaislaskutus oli sitä suurempi, mitä enemmän heillä oli toimeksiantajia. ”Myyntityön onnistuminen lisää myös mahdollisuutta valita tuottavampia töitä”, sanoo Hannu Hallamaa.

Freelancereiden ansiotaso nousussa

JOURNALISTI
20.10.2017

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Työmarkkinatutkimus: Freelancereiden keskimääräinen ansiotaso nousi hieman kahdessa vuodessa, mutta kokonaislaskutus laski.

Kantar TNS:n toteuttama tutkimus freelancereiden työoloista vuonna 2016 osoittaa keskimääräisen ansiotason hiukan nousseen mutta kokonaislaskutuksen laskeneen. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein.

Freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus vuonna 2016 oli 33 200 euroa ja keskimääräinen verotettava tulo 24 200 euroa.

Kokonaislaskutus pieneni kahden vuoden takaisesta 400 eurolla, mutta verotettava tulo nousi 300 eurolla. Kulut nousivat kahdessa vuodessa nelisen prosenttia.

”Myös kokonaislaskutus olisi tärkeää saada nousemaan, koska se on lopulta tulotasonkin pohja ja koska kulutkin nousevat”, sanoo Journalistiliitossa erityisesti freelanceasioihin perehtynyt työehtoasiamies Hannu Hallamaa.

Tutkimukseen osallistuneiden freelancereiden kokonaislaskutus oli sitä suurempi, mitä enemmän heillä oli ollut toimeksiantajia. Monen toimeksiantajan löytäminen vaatii aktiivista myyntityötä, mutta siinä onnistuminen lisää myös mahdollisuutta valita tuottavampia töitä, Hallamaa muistuttaa.

Vaikka verotettavien tulojen hienoinenkin nousu on tietenkin hyvä asia, työsuhteisiin verrattuna freelancereiden ansiot ovat tämänkin tutkimuksen valossa matalat.

Vaikka myös freelancereiden keskimääräinen työviikko, 32 tuntia, on lyhyempi kuin työsuhteisten, työtuntien määrä ei usein ole oma valinta, Hallamaa sanoo. Vuotta 2014 koskeneessa tutkimuksessa melkein joka toinen freelancer tunsi olleensa alityöllistetty.

 

Aineelliseen hyvinvointiinsa ja töiden jatkuvuuteen oli vuonna 2016 tyytyväinen vain hieman useampi kuin joka toinen freelancer. Se on hieman enemmän kuin vuoden 2014 tutkimuksessa, jota ennen tyytyväisyys laski vuodesta 2006.

Siitä huolimatta vastaajien enemmistö, 67 prosenttia, työskentelisi jatkossakin mieluiten freelancepohjalta. Työsuhde kiinnosti vajaata viidesosaa.

Vastaajista 39 prosenttia oli tehnyt muutakin ansiotyötä kuin journalistisen alan freelancetyötä. Silti juuri kukaan freelancereista ei haluaisi pois journalismin parista.

 

Henkiseen hyvinvointiinsa vähintään melko tyytyväisiä oli kolme neljästä vastaajasta. Myönteistä on myös se, että arvioidessaan alkuvuoden 2017 toimeksiantojen määrää 29 prosenttia vastaajista kertoi niitä olleen aiempaa enemmän. Edellisessä tutkimuksessa verrattaessa kevään 2015 tilannetta vuoteen 2014, aiempaa enemmän toimeksiantoja oli ollut vain 15 prosentilla.

Sen sijaan palkkiot olivat nytkin pysyneet valtaosalla muuttumattomina. Tässä Hallamaa peräänkuuluttaa myös toimeksiantajien vastuuta.

”Ei ole mediatalojenkaan etu, että omaa ekosysteemiä jatkuvasti kurjistetaan. Hyvin tehdystä työstä pitää maksaa asiallinen palkkio.”

 

Toimeksiantojen ehdoista vuonna 2016 kolmannes vastaajista kertoi, että mahdollisuudet neuvotella niistä ovat heikot tai olemattomat. Toisaalta 56 prosenttia kertoi, että palkkioista on mahdollista neuvotella juttu- tai keikkakohtaisesti.

Hallamaa kannustaa freelancereita ottamaan rohkeasti rahan puheeksi, koska yhdet ehdot ja yksi palkkiotaso eivät voi mitenkään olla kaikissa keikoissa reiluja.

Myös Journalistiliiton tavoitelistalla on saada parannettua freelancereiden ja itsensä työllistäjien neuvottelumahdollisuuksia palkkioistaan esimerkiksi lainsäädännön kautta.

”Samoin jatkuvaa valistustyötä toimeksiantajiinkin päin tarvitaan siitä, että freen palkkio ei ole palkka, vaan laskutuksesta vähennetään ensin kulut, kuten eläkevakuutus sekä työtilat ja -laitteet”, sanoo liiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta