Katse asiakkuuksiin. Freelancereiden kokonaislaskutus oli sitä suurempi, mitä enemmän heillä oli toimeksiantajia. ”Myyntityön onnistuminen lisää myös mahdollisuutta valita tuottavampia töitä”, sanoo Hannu Hallamaa.

Freelancereiden ansiotaso nousussa

JOURNALISTI
20.10.2017

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Työmarkkinatutkimus: Freelancereiden keskimääräinen ansiotaso nousi hieman kahdessa vuodessa, mutta kokonaislaskutus laski.

Kantar TNS:n toteuttama tutkimus freelancereiden työoloista vuonna 2016 osoittaa keskimääräisen ansiotason hiukan nousseen mutta kokonaislaskutuksen laskeneen. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein.

Freelancereiden keskimääräinen kokonaislaskutus vuonna 2016 oli 33 200 euroa ja keskimääräinen verotettava tulo 24 200 euroa.

Kokonaislaskutus pieneni kahden vuoden takaisesta 400 eurolla, mutta verotettava tulo nousi 300 eurolla. Kulut nousivat kahdessa vuodessa nelisen prosenttia.

”Myös kokonaislaskutus olisi tärkeää saada nousemaan, koska se on lopulta tulotasonkin pohja ja koska kulutkin nousevat”, sanoo Journalistiliitossa erityisesti freelanceasioihin perehtynyt työehtoasiamies Hannu Hallamaa.

Tutkimukseen osallistuneiden freelancereiden kokonaislaskutus oli sitä suurempi, mitä enemmän heillä oli ollut toimeksiantajia. Monen toimeksiantajan löytäminen vaatii aktiivista myyntityötä, mutta siinä onnistuminen lisää myös mahdollisuutta valita tuottavampia töitä, Hallamaa muistuttaa.

Vaikka verotettavien tulojen hienoinenkin nousu on tietenkin hyvä asia, työsuhteisiin verrattuna freelancereiden ansiot ovat tämänkin tutkimuksen valossa matalat.

Vaikka myös freelancereiden keskimääräinen työviikko, 32 tuntia, on lyhyempi kuin työsuhteisten, työtuntien määrä ei usein ole oma valinta, Hallamaa sanoo. Vuotta 2014 koskeneessa tutkimuksessa melkein joka toinen freelancer tunsi olleensa alityöllistetty.

 

Aineelliseen hyvinvointiinsa ja töiden jatkuvuuteen oli vuonna 2016 tyytyväinen vain hieman useampi kuin joka toinen freelancer. Se on hieman enemmän kuin vuoden 2014 tutkimuksessa, jota ennen tyytyväisyys laski vuodesta 2006.

Siitä huolimatta vastaajien enemmistö, 67 prosenttia, työskentelisi jatkossakin mieluiten freelancepohjalta. Työsuhde kiinnosti vajaata viidesosaa.

Vastaajista 39 prosenttia oli tehnyt muutakin ansiotyötä kuin journalistisen alan freelancetyötä. Silti juuri kukaan freelancereista ei haluaisi pois journalismin parista.

 

Henkiseen hyvinvointiinsa vähintään melko tyytyväisiä oli kolme neljästä vastaajasta. Myönteistä on myös se, että arvioidessaan alkuvuoden 2017 toimeksiantojen määrää 29 prosenttia vastaajista kertoi niitä olleen aiempaa enemmän. Edellisessä tutkimuksessa verrattaessa kevään 2015 tilannetta vuoteen 2014, aiempaa enemmän toimeksiantoja oli ollut vain 15 prosentilla.

Sen sijaan palkkiot olivat nytkin pysyneet valtaosalla muuttumattomina. Tässä Hallamaa peräänkuuluttaa myös toimeksiantajien vastuuta.

”Ei ole mediatalojenkaan etu, että omaa ekosysteemiä jatkuvasti kurjistetaan. Hyvin tehdystä työstä pitää maksaa asiallinen palkkio.”

 

Toimeksiantojen ehdoista vuonna 2016 kolmannes vastaajista kertoi, että mahdollisuudet neuvotella niistä ovat heikot tai olemattomat. Toisaalta 56 prosenttia kertoi, että palkkioista on mahdollista neuvotella juttu- tai keikkakohtaisesti.

Hallamaa kannustaa freelancereita ottamaan rohkeasti rahan puheeksi, koska yhdet ehdot ja yksi palkkiotaso eivät voi mitenkään olla kaikissa keikoissa reiluja.

Myös Journalistiliiton tavoitelistalla on saada parannettua freelancereiden ja itsensä työllistäjien neuvottelumahdollisuuksia palkkioistaan esimerkiksi lainsäädännön kautta.

”Samoin jatkuvaa valistustyötä toimeksiantajiinkin päin tarvitaan siitä, että freen palkkio ei ole palkka, vaan laskutuksesta vähennetään ensin kulut, kuten eläkevakuutus sekä työtilat ja -laitteet”, sanoo liiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta