Hetki ennen suoraa. Jouko Jokinen vastasi heti nimityspäivänään suuren yleisön kysymyksiin Yle Areenan suorassa lähetyksessä. Äänitarkkailija Repe Raatesalmi kiinnitti mikrofonin uuden vastaavan päätoimittajan takkiin.

Yle vaihtoi varatuomarin humanistiin

Jouko Jokinen

58-vuotias Aamulehden vastaava päätoimittaja.

Aloittaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana joulukuuhun mennessä.

Työskenteli aiemmin Satakunnan Kansan päätoimittajana ja kustantajana sekä Helsingin Sanomissa toimittajana, uutispäällikkönä ja toimituspäällikkönä.

Opiskeli Jyväskylän yliopistossa kotimaista kirjallisuutta. Käynyt myös Sanomien Toimittajakoulun.

JOURNALISTI
29.9.2017

Marja Honkonen, teksti
Joonas Brandt, kuva

Uusi vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen korostaa luottamusta toimittajiinsa, eikä halua piiloutua Ylen hallintokäytävälle.

Ei. Jouko Jokinen ei ole kyllästynyt vastaamaan siihen, kutsutaanko Ylen puoli yhdeksän uutislähetyksessä eduskunnan puhemiestä pian puheenjohtajaksi.

”En silloin, kun asiasta keskustellaan asiallisesti”, Jokinen vastasi jälleen yhteen kysymykseen sukupuolineutraaleista titteleistä samana päivänä, kun hänen nimityksensä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajaksi ja vastaavaksi päätoimittajaksi tuli julki.

Nimitysuutista seuranneissa haastatteluissa Jokista tentattiin myös hänen Yle-veroa arvostelleista lausunnoistaan, kesän ”saunagatesta” ja siitä, vastaisiko hän, jos pääministeri soittaa. Vastaisi.

Kehujakin satoi. Jokisen arvioitiin olevan se harkitseva ja rauhoittava johtaja, jota Yle tarvitsee päästäkseen eteenpäin viime kevään kriisistä. Lupsakka, nallekarhumainen kuulantyöntäjä – toisenlainen kuin omaa parastaan terävämpi ja kunnianhimoisempi edeltäjä, Atte Jääskeläinen.

Jokinen itse sanoo, ettei oikein osaa arvioida entisen Hesari-työkaverinsa ominaisuuksia johtajana. Muutaman eron hän silti löytää.

”Minulla oli pääaineena kotimainen kirjallisuus, Atte on oikeustieteilijä. Jotain se kertoo ihmisen luonteesta, taustasta ja harrastuneisuudesta”, Jokinen sanoo.

Jääskeläisen hän arvioi myös olevan nopeampi päätöksissään.

”Minä yleensä fundeeraan asioita pidempään kuin moni muu.”

 

Jokinen aloittaa uudessa tehtävässään joulukuun alkuun mennessä. Työpisteensä hän aikoo sijoittaa muun toimituksen joukkoon kuten Aamulehden avokonttorissa.

”Mielelläni olisin ihmisten keskuudessa, en missään kopissa. Olisi aika ahdistavaa olla yksin jossain hallintokäytävän varrella”, Jokinen sanoo.

Vaikka välinerajat kapenevat ja digitekeminen on jo aiemmasta työstä tuttua, ikänsä lehtipuolella työskennelleellä on opittavaa sähköisen median johtamisesta.

”Tottakai minun täytyy opetella slangi ja prosessit, jotta ymmärrän, mitä ihmiset puhuvat minulle. Tärkeintä on, että seuraavassa portaassa on erittäin hyviä tv- ja radioalan ammattilaisia.”

Jos jokin, 27 vuoden esihenkilökokemus on opettanut johtamaan ihmisiä, Jokinen sanoo. Kaikkeen mahdolliseen on tullut törmättyä.

Aamulehdessä Jokinen on ollut alaistensa tiukka puolustaja silloinkin, kun yleisö tai Julkisen sanan neuvosto ovat moittineet työtä. Kun Aamulehti sai langettavan reportaasista, jossa etsittiin ”Sortavalan ruminta huoraa”, Jokinen ilmoitti olevansa loukkaantunut päätöksestä toimittajansa puolesta henkilökohtaisesti.

Myös Ylessä hän toivoo alaistensa luottavan itseensä. Ilman molemminpuolista luottamusta ei voi tehdä töitä.

”Kaikissa niissä yhtiöissä, joissa olen ollut esihenkilönä, on töissä pelkästään hyviä toimittajia. Se on lähtökohta”, Jokinen sanoo.

”Sitten jos välillä sisäisesti puhutaan kiivaasti ja ollaan eri mieltä, se on eri asia. Mutta meillä on töissä vain hyviä toimittajia.”

Jouko Jokinen

58-vuotias Aamulehden vastaava päätoimittaja.

Aloittaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana joulukuuhun mennessä.

Työskenteli aiemmin Satakunnan Kansan päätoimittajana ja kustantajana sekä Helsingin Sanomissa toimittajana, uutispäällikkönä ja toimituspäällikkönä.

Opiskeli Jyväskylän yliopistossa kotimaista kirjallisuutta. Käynyt myös Sanomien Toimittajakoulun.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta