Hetki ennen suoraa. Jouko Jokinen vastasi heti nimityspäivänään suuren yleisön kysymyksiin Yle Areenan suorassa lähetyksessä. Äänitarkkailija Repe Raatesalmi kiinnitti mikrofonin uuden vastaavan päätoimittajan takkiin.

Yle vaihtoi varatuomarin humanistiin

Jouko Jokinen

58-vuotias Aamulehden vastaava päätoimittaja.

Aloittaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana joulukuuhun mennessä.

Työskenteli aiemmin Satakunnan Kansan päätoimittajana ja kustantajana sekä Helsingin Sanomissa toimittajana, uutispäällikkönä ja toimituspäällikkönä.

Opiskeli Jyväskylän yliopistossa kotimaista kirjallisuutta. Käynyt myös Sanomien Toimittajakoulun.

JOURNALISTI
29.9.2017

Marja Honkonen, teksti
Joonas Brandt, kuva

Uusi vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen korostaa luottamusta toimittajiinsa, eikä halua piiloutua Ylen hallintokäytävälle.

Ei. Jouko Jokinen ei ole kyllästynyt vastaamaan siihen, kutsutaanko Ylen puoli yhdeksän uutislähetyksessä eduskunnan puhemiestä pian puheenjohtajaksi.

”En silloin, kun asiasta keskustellaan asiallisesti”, Jokinen vastasi jälleen yhteen kysymykseen sukupuolineutraaleista titteleistä samana päivänä, kun hänen nimityksensä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajaksi ja vastaavaksi päätoimittajaksi tuli julki.

Nimitysuutista seuranneissa haastatteluissa Jokista tentattiin myös hänen Yle-veroa arvostelleista lausunnoistaan, kesän ”saunagatesta” ja siitä, vastaisiko hän, jos pääministeri soittaa. Vastaisi.

Kehujakin satoi. Jokisen arvioitiin olevan se harkitseva ja rauhoittava johtaja, jota Yle tarvitsee päästäkseen eteenpäin viime kevään kriisistä. Lupsakka, nallekarhumainen kuulantyöntäjä – toisenlainen kuin omaa parastaan terävämpi ja kunnianhimoisempi edeltäjä, Atte Jääskeläinen.

Jokinen itse sanoo, ettei oikein osaa arvioida entisen Hesari-työkaverinsa ominaisuuksia johtajana. Muutaman eron hän silti löytää.

”Minulla oli pääaineena kotimainen kirjallisuus, Atte on oikeustieteilijä. Jotain se kertoo ihmisen luonteesta, taustasta ja harrastuneisuudesta”, Jokinen sanoo.

Jääskeläisen hän arvioi myös olevan nopeampi päätöksissään.

”Minä yleensä fundeeraan asioita pidempään kuin moni muu.”

 

Jokinen aloittaa uudessa tehtävässään joulukuun alkuun mennessä. Työpisteensä hän aikoo sijoittaa muun toimituksen joukkoon kuten Aamulehden avokonttorissa.

”Mielelläni olisin ihmisten keskuudessa, en missään kopissa. Olisi aika ahdistavaa olla yksin jossain hallintokäytävän varrella”, Jokinen sanoo.

Vaikka välinerajat kapenevat ja digitekeminen on jo aiemmasta työstä tuttua, ikänsä lehtipuolella työskennelleellä on opittavaa sähköisen median johtamisesta.

”Tottakai minun täytyy opetella slangi ja prosessit, jotta ymmärrän, mitä ihmiset puhuvat minulle. Tärkeintä on, että seuraavassa portaassa on erittäin hyviä tv- ja radioalan ammattilaisia.”

Jos jokin, 27 vuoden esihenkilökokemus on opettanut johtamaan ihmisiä, Jokinen sanoo. Kaikkeen mahdolliseen on tullut törmättyä.

Aamulehdessä Jokinen on ollut alaistensa tiukka puolustaja silloinkin, kun yleisö tai Julkisen sanan neuvosto ovat moittineet työtä. Kun Aamulehti sai langettavan reportaasista, jossa etsittiin ”Sortavalan ruminta huoraa”, Jokinen ilmoitti olevansa loukkaantunut päätöksestä toimittajansa puolesta henkilökohtaisesti.

Myös Ylessä hän toivoo alaistensa luottavan itseensä. Ilman molemminpuolista luottamusta ei voi tehdä töitä.

”Kaikissa niissä yhtiöissä, joissa olen ollut esihenkilönä, on töissä pelkästään hyviä toimittajia. Se on lähtökohta”, Jokinen sanoo.

”Sitten jos välillä sisäisesti puhutaan kiivaasti ja ollaan eri mieltä, se on eri asia. Mutta meillä on töissä vain hyviä toimittajia.”

Jouko Jokinen

58-vuotias Aamulehden vastaava päätoimittaja.

Aloittaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana joulukuuhun mennessä.

Työskenteli aiemmin Satakunnan Kansan päätoimittajana ja kustantajana sekä Helsingin Sanomissa toimittajana, uutispäällikkönä ja toimituspäällikkönä.

Opiskeli Jyväskylän yliopistossa kotimaista kirjallisuutta. Käynyt myös Sanomien Toimittajakoulun.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta