Voiko Instagramista napata kuvan?

Suhde Touko Aallon kanssa teki Iris Flinkkilän vähäpukeisesta Instagram-kuvasta kiinnostavan. Tekikö suhde myös perustelluksi sen julkaisemisen?

Journalistin ohje 27

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kertoi Facebookissa 8. elokuuta eroavansa puolisonsa kanssa. Julkaisussaan Aalto ilmoitti, että eron taustalla on myös kolmas ihminen. Seuraavana päivänä hän kertoi, että ihminen on Vihreiden nuorten viestintäsuunnittelija Iris Flinkkilä.

Ilmoitushetkellä Flinkkilän Instagram-tili oli julkinen. Iltalehti löysi sieltä vähäpukeisen selfien. Samana päivänä Flinkkilä muutti Instagram-tilinsä yksityiseksi. Seuraavan päivän Iltalehdessä oli kuitenkin aukeaman kokoinen ruutukaappaus selfiestä.

Iltalehden uutispäällikkö Tuukka Matilainen perustelee ratkaisua Touko Aallon asemalla ja sillä, että myös Flinkkilä oli päättämässä suhteen tuomisesta julkisuuteen.

”Asemansa puolesta he ovat kyvykkäitä arvioimaan seuraukset. Aalto on yhä suurempaa kannatusta nauttivan puolueen puheenjohtaja, jonka tausta kytkeytyy väistämättä myös hänen tehtävänsä hoitamiseen.”

Olisiko Flinkkilältä pitänyt kysyä lupaa kuvan julkaisuun?

 

Asiaa voi pohtia sekä tekijänoikeuslakien että yksityisyyden suojan kannalta. Tekijänoikeuksien näkökulmasta Iltalehden ruutukaappaus on Iris Flinkkilän teoksesta valmistettu uusi kappale, jota on levitetty yleisölle.

Lähtökohtaisesti toisen julkistettua teosta saa lain mukaan siteerata, jos siteeraaminen tapahtuu hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Kuvia siteerataankin mediassa yleensä rajaamalla niistä revinnäinen.

Iltalehti julkaisi kuitenkin Flinkkilän kuvan kokonaisena. Se voi olla sallittua, jos kuva liittyy ”päivänkysymystä” koskevaan uutiseen eikä siteerattu kuva ole alun perin lehtikuvaksi tarkoitettu kuva.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula arvioi, että Iltalehden ruutukaappaus täyttää siteerausehdot.

”Tekijänoikeusneuvosto on ollut aika salliva siinä, mikä katsotaan päivänkysymykseksi. Touko Aallon avioliiton ulkopuolinen suhde oli yleistä mielenkiintoa herättävä ja ajankohtainen aihe. Iltalehden jutussa myös käsitellään Flinkkilän kuvaa sellaisella tavalla, että asiallisen yhteyden vaatimus luultavasti täyttyy.”

Nikulan mielestä kuvasitaatin laillisuudesta voi kuitenkin perustellusti olla myös eri mieltä.

”Lähinnä siksi, että isolla julkaistua kuvaa voi pitää uutisen pääaiheena, joka on nostettu juttuun lukijoiden houkuttelemiseksi.”

 

Yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset ratkaisee yleensä Julkisen sanan neuvosto.

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström kommentoi Instagram- ja muiden somekuvien julkaisua mediassa vain yleisellä tasolla. Hänen mielestään Instagram-tilin avoimuus ei automaattisesti oikeuta ruutukaappausten julkaisua.

”Kaikki julkinen ei ole julkaistavissa, jos kuvat sisältävät arkaluontoista tietoa. Erityinen oikeus korkeaan yksityiselämän suojaan on lapsilla.”

Ainoassa Instagram-kuvia koskevassa tapauksessa JSN päätyi silti vapauttavaan ratkaisuun. Viime vuoden lopulla neuvosto käsitteli Kimi Räikkösen vaimon Minttu Räikkösen kantelun MTV:n julkaisemasta perhekuvasta.

JSN perusteli vapauttavaa ratkaisua Instagram-tilin avoimuudella, kantelijan yksityiselämästään antamilla haastatteluilla ja sillä, että lentokoneessa otetussa kuvassa ei ollut mitään arkaluonteisia asioita.

Myös oikeuteen voisi kannella yksityiselämän suojan rikkomisesta. Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari ei halua suoraan ottaa kantaa Iltalehden kuvaan. Julkaisua voi hänestä perustella kuitenkin usealla seikalla: suhteeseen lähteminen poliitikon kanssa alentaa yksityisyyselämän suojaa ja puolueessa työskentelyäkin voi pitää politiikassa mukanaolona, kuten myös poliittisiin kampanjoihin osallistumista.

Flinkkilä oli ottanut selfiensä kaksinaismoralismia vastustavan Free the nipple -kampanjan yhteydessä, minkä Iltalehti kertoi. Instagram-tilin muuttamisella yksityiseksi ei ole Korpisaaren mielestä tapauksessa merkitystä, koska kuva oli ollut jo vuoden ajan julkinen.

29.9.2017
Facebook

Janne Salomaa, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Journalistin ohje 27

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta