Voiko Instagramista napata kuvan?

Journalistin ohje 27

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JOURNALISTI
29.9.2017

Janne Salomaa, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Suhde Touko Aallon kanssa teki Iris Flinkkilän vähäpukeisesta Instagram-kuvasta kiinnostavan. Tekikö suhde myös perustelluksi sen julkaisemisen?

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kertoi Facebookissa 8. elokuuta eroavansa puolisonsa kanssa. Julkaisussaan Aalto ilmoitti, että eron taustalla on myös kolmas ihminen. Seuraavana päivänä hän kertoi, että ihminen on Vihreiden nuorten viestintäsuunnittelija Iris Flinkkilä.

Ilmoitushetkellä Flinkkilän Instagram-tili oli julkinen. Iltalehti löysi sieltä vähäpukeisen selfien. Samana päivänä Flinkkilä muutti Instagram-tilinsä yksityiseksi. Seuraavan päivän Iltalehdessä oli kuitenkin aukeaman kokoinen ruutukaappaus selfiestä.

Iltalehden uutispäällikkö Tuukka Matilainen perustelee ratkaisua Touko Aallon asemalla ja sillä, että myös Flinkkilä oli päättämässä suhteen tuomisesta julkisuuteen.

”Asemansa puolesta he ovat kyvykkäitä arvioimaan seuraukset. Aalto on yhä suurempaa kannatusta nauttivan puolueen puheenjohtaja, jonka tausta kytkeytyy väistämättä myös hänen tehtävänsä hoitamiseen.”

Olisiko Flinkkilältä pitänyt kysyä lupaa kuvan julkaisuun?

 

Asiaa voi pohtia sekä tekijänoikeuslakien että yksityisyyden suojan kannalta. Tekijänoikeuksien näkökulmasta Iltalehden ruutukaappaus on Iris Flinkkilän teoksesta valmistettu uusi kappale, jota on levitetty yleisölle.

Lähtökohtaisesti toisen julkistettua teosta saa lain mukaan siteerata, jos siteeraaminen tapahtuu hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Kuvia siteerataankin mediassa yleensä rajaamalla niistä revinnäinen.

Iltalehti julkaisi kuitenkin Flinkkilän kuvan kokonaisena. Se voi olla sallittua, jos kuva liittyy ”päivänkysymystä” koskevaan uutiseen eikä siteerattu kuva ole alun perin lehtikuvaksi tarkoitettu kuva.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula arvioi, että Iltalehden ruutukaappaus täyttää siteerausehdot.

”Tekijänoikeusneuvosto on ollut aika salliva siinä, mikä katsotaan päivänkysymykseksi. Touko Aallon avioliiton ulkopuolinen suhde oli yleistä mielenkiintoa herättävä ja ajankohtainen aihe. Iltalehden jutussa myös käsitellään Flinkkilän kuvaa sellaisella tavalla, että asiallisen yhteyden vaatimus luultavasti täyttyy.”

Nikulan mielestä kuvasitaatin laillisuudesta voi kuitenkin perustellusti olla myös eri mieltä.

”Lähinnä siksi, että isolla julkaistua kuvaa voi pitää uutisen pääaiheena, joka on nostettu juttuun lukijoiden houkuttelemiseksi.”

 

Yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset ratkaisee yleensä Julkisen sanan neuvosto.

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström kommentoi Instagram- ja muiden somekuvien julkaisua mediassa vain yleisellä tasolla. Hänen mielestään Instagram-tilin avoimuus ei automaattisesti oikeuta ruutukaappausten julkaisua.

”Kaikki julkinen ei ole julkaistavissa, jos kuvat sisältävät arkaluontoista tietoa. Erityinen oikeus korkeaan yksityiselämän suojaan on lapsilla.”

Ainoassa Instagram-kuvia koskevassa tapauksessa JSN päätyi silti vapauttavaan ratkaisuun. Viime vuoden lopulla neuvosto käsitteli Kimi Räikkösen vaimon Minttu Räikkösen kantelun MTV:n julkaisemasta perhekuvasta.

JSN perusteli vapauttavaa ratkaisua Instagram-tilin avoimuudella, kantelijan yksityiselämästään antamilla haastatteluilla ja sillä, että lentokoneessa otetussa kuvassa ei ollut mitään arkaluonteisia asioita.

Myös oikeuteen voisi kannella yksityiselämän suojan rikkomisesta. Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari ei halua suoraan ottaa kantaa Iltalehden kuvaan. Julkaisua voi hänestä perustella kuitenkin usealla seikalla: suhteeseen lähteminen poliitikon kanssa alentaa yksityisyyselämän suojaa ja puolueessa työskentelyäkin voi pitää politiikassa mukanaolona, kuten myös poliittisiin kampanjoihin osallistumista.

Flinkkilä oli ottanut selfiensä kaksinaismoralismia vastustavan Free the nipple -kampanjan yhteydessä, minkä Iltalehti kertoi. Instagram-tilin muuttamisella yksityiseksi ei ole Korpisaaren mielestä tapauksessa merkitystä, koska kuva oli ollut jo vuoden ajan julkinen.

Journalistin ohje 27

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta