Voiko Instagramista napata kuvan?

Journalistin ohje 27

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JOURNALISTI
29.9.2017

Janne Salomaa, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Suhde Touko Aallon kanssa teki Iris Flinkkilän vähäpukeisesta Instagram-kuvasta kiinnostavan. Tekikö suhde myös perustelluksi sen julkaisemisen?

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kertoi Facebookissa 8. elokuuta eroavansa puolisonsa kanssa. Julkaisussaan Aalto ilmoitti, että eron taustalla on myös kolmas ihminen. Seuraavana päivänä hän kertoi, että ihminen on Vihreiden nuorten viestintäsuunnittelija Iris Flinkkilä.

Ilmoitushetkellä Flinkkilän Instagram-tili oli julkinen. Iltalehti löysi sieltä vähäpukeisen selfien. Samana päivänä Flinkkilä muutti Instagram-tilinsä yksityiseksi. Seuraavan päivän Iltalehdessä oli kuitenkin aukeaman kokoinen ruutukaappaus selfiestä.

Iltalehden uutispäällikkö Tuukka Matilainen perustelee ratkaisua Touko Aallon asemalla ja sillä, että myös Flinkkilä oli päättämässä suhteen tuomisesta julkisuuteen.

”Asemansa puolesta he ovat kyvykkäitä arvioimaan seuraukset. Aalto on yhä suurempaa kannatusta nauttivan puolueen puheenjohtaja, jonka tausta kytkeytyy väistämättä myös hänen tehtävänsä hoitamiseen.”

Olisiko Flinkkilältä pitänyt kysyä lupaa kuvan julkaisuun?

 

Asiaa voi pohtia sekä tekijänoikeuslakien että yksityisyyden suojan kannalta. Tekijänoikeuksien näkökulmasta Iltalehden ruutukaappaus on Iris Flinkkilän teoksesta valmistettu uusi kappale, jota on levitetty yleisölle.

Lähtökohtaisesti toisen julkistettua teosta saa lain mukaan siteerata, jos siteeraaminen tapahtuu hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Kuvia siteerataankin mediassa yleensä rajaamalla niistä revinnäinen.

Iltalehti julkaisi kuitenkin Flinkkilän kuvan kokonaisena. Se voi olla sallittua, jos kuva liittyy ”päivänkysymystä” koskevaan uutiseen eikä siteerattu kuva ole alun perin lehtikuvaksi tarkoitettu kuva.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula arvioi, että Iltalehden ruutukaappaus täyttää siteerausehdot.

”Tekijänoikeusneuvosto on ollut aika salliva siinä, mikä katsotaan päivänkysymykseksi. Touko Aallon avioliiton ulkopuolinen suhde oli yleistä mielenkiintoa herättävä ja ajankohtainen aihe. Iltalehden jutussa myös käsitellään Flinkkilän kuvaa sellaisella tavalla, että asiallisen yhteyden vaatimus luultavasti täyttyy.”

Nikulan mielestä kuvasitaatin laillisuudesta voi kuitenkin perustellusti olla myös eri mieltä.

”Lähinnä siksi, että isolla julkaistua kuvaa voi pitää uutisen pääaiheena, joka on nostettu juttuun lukijoiden houkuttelemiseksi.”

 

Yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset ratkaisee yleensä Julkisen sanan neuvosto.

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström kommentoi Instagram- ja muiden somekuvien julkaisua mediassa vain yleisellä tasolla. Hänen mielestään Instagram-tilin avoimuus ei automaattisesti oikeuta ruutukaappausten julkaisua.

”Kaikki julkinen ei ole julkaistavissa, jos kuvat sisältävät arkaluontoista tietoa. Erityinen oikeus korkeaan yksityiselämän suojaan on lapsilla.”

Ainoassa Instagram-kuvia koskevassa tapauksessa JSN päätyi silti vapauttavaan ratkaisuun. Viime vuoden lopulla neuvosto käsitteli Kimi Räikkösen vaimon Minttu Räikkösen kantelun MTV:n julkaisemasta perhekuvasta.

JSN perusteli vapauttavaa ratkaisua Instagram-tilin avoimuudella, kantelijan yksityiselämästään antamilla haastatteluilla ja sillä, että lentokoneessa otetussa kuvassa ei ollut mitään arkaluonteisia asioita.

Myös oikeuteen voisi kannella yksityiselämän suojan rikkomisesta. Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari ei halua suoraan ottaa kantaa Iltalehden kuvaan. Julkaisua voi hänestä perustella kuitenkin usealla seikalla: suhteeseen lähteminen poliitikon kanssa alentaa yksityisyyselämän suojaa ja puolueessa työskentelyäkin voi pitää politiikassa mukanaolona, kuten myös poliittisiin kampanjoihin osallistumista.

Flinkkilä oli ottanut selfiensä kaksinaismoralismia vastustavan Free the nipple -kampanjan yhteydessä, minkä Iltalehti kertoi. Instagram-tilin muuttamisella yksityiseksi ei ole Korpisaaren mielestä tapauksessa merkitystä, koska kuva oli ollut jo vuoden ajan julkinen.

Journalistin ohje 27

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta