Taistelu Suomen ilmatilasta

Suomi päättää miljardien hävittäjäkaupasta vasta 2021, mutta mediaa lobataan jo täysillä. Kestääkö toimittajien eettinen selkäranka?

Gripenillä eniten osumia

Journalistin tekemä hävittäjien media­näkyvyysvertailu paljastaa, että eniten on esillä ollut ruotsalainen Gripen-hävittäjä. Ranskalainen Rafale on selvästi alakynnessä paitsi osumien kokonaismäärässä myös kuukausitasolla tarkasteltuna. Toisaalta koneiden kärkinelikon näkyvyys on ollut melko tasapuolista suomalaisessa mediassa.

Suurin piikki hävittäjien medianäkyvyydessä on ollut 9.6.2017 Helsingin Kaivopuiston lentonäytöksen yhtey­dessä. Tuolloin mediaosumia oli yhteensä lähes 60 päi­vässä, kun niitä muutoin on ollut parhaimmillaan 30–40 päivässä.

Vertailu tehtiin Meltwaterin media­seurantatyökalulla aikavälillä 6.9.2016 – 6.9.2017. Hakusanoina olivat hävit­täjä ja hävittäjän nimi, jolloin uutisten joukossa on voinut olla myös muita kuin Suomen hankintoja koskevia hävittäjäjuttuja. Vertailu sisältää kaikki verkossa julkaisevat uutismediat.

Gripen E (Saab, Ruotsi) / 26 % / 545 kpl

F/A-18 Super Hornet (Boeing, USA) / 23 % / 485 kpl

F-35 (Lockheed Martin, USA) / 22 % / 452 kpl

Eurofighter Typhoon (BAE Systems, Iso-Britannia) / 18 % / 375 kpl

Rafale (Dassault, Ranska) / 12 % / 245 kpl

JOURNALISTI
29.9.2017

Pasi Kivioja, teksti
Vesa Lehtimäki, kuvitus

Möläytys. Nolo sekaannus. Ankka.

Näin luonnehdittiin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lausuntoa, joka aiheutti Suomen valtionjohdolle kiusallisen tilanteen. Presidentti Sauli Niinistön tavannut Trump väitti Suomen olevan ostamassa suuria määriä F-18-lentokoneita amerikkalai­selta Boeingilta.

Niinistö kuittasi uutisen myöhemmin ankaksi, mutta Trumpin möläytys tuskin oli vahinko vaan osa valtiollista hävittäjäkauppojen lobbausta. Tähän peliin kuuluu vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen median kautta – ja senhän Trump hallitsee.

Vaikka varsinainen vaikuttaminen ja lobbaus – toisin sanoen vienninedistäminen – tapahtuu yleensä silmiltä ja korvilta piilossa kulisseissa, medialla on keskeinen rooli paitsi suuren yleisön myös suomalaisten päättäjien mielipiteen muokkauksessa. Panokset ovat kovat, sillä hävittäjät maksavat Suomelle arviolta 7 – 10 miljardia euroa, jonka päälle tulevat miljardien elinkaarikustannukset.

Päätös Suomen hävittäjävalinnasta tehdään huolellisten testausten ja arviointien jälkeen vasta vuonna 2021. Taistelu Suomen ilmatilasta käy kuitenkin jo kuumana kulisseissa. Ensin pitää valloittaa median ilmaherruus.

 

Kesäkuun alussa monen suomalaisen Twitter-syötteeseen jämähti useaksi päiväksi näkyvälle paikalle sponsoroitu päivitys: ”F-35: oikea valinta Suomelle”.

Mainos tuntui lyömättömältä tarjoukselta tavalliselle kuluttajalle – ”Mis sie tarvitset oikei hyvvää hävittäijää, täs siul on sellane”. Somekamppis ilmestyi samaan aikaan kuin järjestettiin Helsingin Kaivopuiston lentonäytös, jota ilmailutoimittajat kutsuvat hävittäjien suurimmaksi lobbaustapahtumaksi tähän asti. Tosin F-35:ttä ja ranskalaista Rafalea ei siellä nähty.

Miksi polttaa näin paljon ruutia median suuntaan, ennen kuin ollaan edes tarjouspyyntökierroksella?

”Kysymys on mielikuvista ja mielikuvamarkkinoinnista”, arvioi hävittäjähanketta Yleisradiossa seurannut toimittaja Tuomas Kerkkänen.

”Halutaan rakentaa suomalai­sille ja hävittäjäkaupoista päättäville poliitikoille mielikuvaa erinomaisesti Suomelle sopivasta suorituskykyisestä järjestelmästä. Tämä on juuri sopiva sauma mielikuvamarkkinoinnille, kun hävittäjien arvioinnin tuloksia ei ole vielä julkistettu.”

Hävittäjistä uutisoivat toimittajat tiedostavat olevansa osa tätä mielikuvamarkkinointia, mutta he pyrkivät sen takia tasapuolisuuteen hävittäjämallien kohtelussa. Kerkkänen ja Helsingin Sanomissa puolustusasioista kirjoittava toimittaja Jarmo Huhtanen eivät suostu nimeämään hävittäjäsuosikkiaan, vaikka mielikuviahan heilläkin täytyy olla.

 

Hävittäjätehtaat ja niitä Suomessa edustavat viestintätoimistot lobbaavat yhtä valmistajaa lukuun ottamatta suomalaista mediaa aktiivisesti. Median piirissä kysymyksiä on herättänyt se, että myyntiponnistelujen tuek­si on palkattu entisiä korkean tason upseereita ja puolustushallinnon virkamiehiä.

Hävittäjävalmistajien piikkiin töitä tekee useampikin suomalainen eläkeläiseversti tai -kenraali. Kovimmat natsat löytyvät ruotsalaista Saabia konsultoivan prikaatikenraali evp Kari Salmen, ranskalaisia auttavan vara-amiraali evp Kari Takasen ja amerikkalaisen Boeingin laskuun toimivan amiraali evp:n ja puolustusvoimien entisen komentajan Juhani Kaskealan kauluksesta.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva on todennut konsulttiupseereista, että hän toivoisi parhaiden voimien olevan valtakunnan eikä yksityisten lobbarifirmojen käytössä.

Journalistin haastattelemia toimittajia mietityttää, kenen puolella upseerit ovat ja mitä tietoja he kertovat ulkomaisille yrityksille. Toimittajien mukaan upseerit eivät ole olleet median suuntaan aktiivisia.

Puolustusministeriössä hävittäjähanketta vetävä kenraalimajuri evp Lauri Puranen sanoo, ettei puolustusvoimista siirtyneiden upseereiden tehtävä ole pääsääntöisesti lobbaaminen vaan toimiminen lentokonetehtaiden paikallisina asiantuntijoina. He osaavat kertoa ulkomaisille asejärjestelmien toimittajille, mitä Suomi tarkoittaa ja tarvitsee.

”Eivät he ole mitään isänmaan pettureita. He haluavat, että Suomi saa hyvän suorituskyvyn”, Puranen sanoo ja huomauttaa, että salassapitovelvollisuus säilyy, vaikka upseeri jäisi eläkkeelle.

 

Suomalaistoimittajia on kierrätetty tehtailla Amerikassa, Skotlannissa ja Ruotsissa. Itsestään selvää matkoille osallistuminen ei ole kuitenkaan ollut. Hesarissa ei tartuttu ollenkaan Yhdysvaltain- ja Skotlannin-reissuihin, mutta HS:n Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja kävi paikalla Pentagonin osuudessa.

”Tulin siihen tulokseen, ettei hinta – laatu-suhde toimi siinä tällä kertaa meille. Skotlannin keikasta juttelin esimiehen kanssa, ja päätimme, ettei sinne kannata lähteä. Sieltä pitäisi saada jotain yleisempää irti”, Huhtanen sanoo.

Ylen Tuomas Kerkkänen vieraili sekä Yhdys­valloissa että Skotlannissa. Boeing ja Lockheed Martin tarjoutuivat maksamaan suomalaistoimittajien ja -bloggareiden kaikki kulut Yhdysvalloissa. Kerkkäsen mukaan Ylessä pohdittiin matkalle osallistumista, mutta järjestäjille tehtiin selväksi, että Yle maksaa kulunsa itse. Kerkkänen piti myös tärkeänä, että hänen uutisistaan käy avoimesti selville juttujen syntyneen hävittäjätehtaiden järjestämältä matkalta.

”Reissu oli huomattavan kallis ja hyvin organisoitu. Mahdotonta sellaista olisi ollut omatoimisesti järjestää. Lensimme tehtailla ympäri Yhdysvaltoja ja kävimme muun muassa Pentagonissa”, Kerkkänen kertoo.

Hän pitää mahdollisena, että joku osallistujista on voinut olla matkalla järjestäjien maksamana, mutta ei halua lähteä arvostelemaan muita.

 

Sekä Kerkkänen että Huhtanen ovat kieltäytyneet houkuttelevista tarjouksista, joissa on tarjottu toimittajalle mahdollisuutta päästä itse hävittäjän kyytiin.

”Juttelin yhdestä tarjouksesta päätoimittajan kanssa. Tarjouksesta tuli vähän kiusallinen olo. Totta kai toimittaja haluaisi mennä, nähdä ja kokea kaiken, mutta kieltäytyminen oli oikea ratkaisu. Tasapuolisuuden vuoksi pitäisi sitten lentää kaikilla hävittäjäehdokkailla”, Huhtanen kertoo.

Kerkkäselle on kolme valmistajaa tarjonnut lentomahdollisuutta.

”Toimituksessa harkittiin asiaa, eikä kenelläkään ollut asiassa epäselvyyttä – tähän emme lähde. Hauska juttuhan se olisi ollut, mutta se olisi ollut juuri sitä, mitä valmistaja haluaa.”

”Lisäksi arvelutti se, että hävittäjän lentotunti maksaa 10 000 – 20 000 euroa. Voisiko sellaista ottaa vastaan ja mitä jos joku kyseenalaistaisi toimittajan riippumattomuuden jälkeenpäin?”

Kerkkänen sanoo hyppäävänsä hävittäjän kyytiin mielellään sitten, kun jokin vaihtoehdoista on valittu Suomelle.

 

Miten näin tehokas lobbaaminen sitten vaikuttaa toimittajaan? Pakkohan sen on jossakin tuntua ja näkyä.

Tärkein vaikutus on tietysti informaation välittyminen, ja se on myös toimittajan ja hänen yleisönsä etu.

”Tulee ehkä herkemmin lähdettyä esimerkiksi taustakeskustelutilaisuuksiin. Niistä saa tiedonjyviä. Jos viestintätoimisto ei ole aktiivinen, ei toimittaja osaa itse esimerkiksi kysyä, että onko teillä nyt Suomessa semmoinen kaveri, jonka kanssa voisi jutella”, Jarmo Huhtanen sanoo.

Tuomas Kerkkäsen mukaan toimittajan lisääntyvästä tietomäärästä on sekin hyöty, että hänelle on selvinnyt, millä myyntiargumentein kukin valmistaja pyrkii konettaan kauppaamaan. Lobbauksen kärjiksi valitaan tietenkin koneiden vahvuudet, mutta tietojensa ansiosta Kerkkänen tuntee myös heikkoudet.

”Suomen päättäjät ovat kuulleet nämä samat puheet. On olennaista, että tunnen ne argumentit.”

Eikö hävittäjätehtaiden vierailuille osallistuminen vaikuta suosiollisesti mielikuviin, joita toimittajalle syntyy läheltä nähdyistä ja tarkasti briefatuista lentokoneista?

Sekä HS:n että Ylen toimittajat pitävät tärkeänä hävittäjävalmistajien tasapuolista kohtelua. Toimittaja ei voi myöskään lähteä hehkuttamaan omia kokemuksiaan.

”Vältämme innostunutta vastaanottoa”, Huhtanen sanoo lakonisesti.

 

Vaikka tehtaiden suora kontakti median suuntaan ja suomalaisten viestintätoimistojen viestintä on ollut intensiivistä, toimittajat eivät koe sitä häiritseväksi.

Päinvastoin, tiedolle olisi tarvetta välillä enemmänkin kuin sitä on ollut tarjolla. Sekä Huhtanen että Kerkkänen mainitsevat, ettei ranskalaisten Rafalesta ole kuultu paljon mitään.

”Ranskalaisten lobbaus median suuntaan on ollut lähes olematonta. Yritin kysyä sieltä jotakin, mutta sieltä ei edes vastattu yhteydenottopyyntöön”, Kerkkänen kertoo.

Tiedot ranskalaiskoneesta hän on joutunut hankkimaan muista lähteistä.

Dassault Systemsin Rafalea on Suomessa edustanut talvesta lähtien pr-toimisto Rud Pedersen Suomi. Toimistolta vastattiin Journalistin yhteydenottopyyntöön ja kerrottiin Dassaultin olevan aktiivisesti mukana Suomen kilpailussa ja käyvän vuoropuhelua virkamiesten ja päättäjien kanssa.

”Dassaultin yrityspolitiikka on se, että yhtiö ei pidä suurta ja aktiivista profiilia julkisuudessa”, kommentoi puolustustiimiä vetävä partneri Marcus Rantala.

Rantalan mukaan Dassaultkin on suunnittelemassa toimittajien tutustuttamista Rafale-hävittäjään ja tehtaaseen.

 

Hankala tilanne oli syntyä, kun tehdaskiertuetta organisoinut Yhdysvaltain suurlähetystö kiitteli matkalle osallistuneita toimittajia ”mahtavista uutisjutuista” matkan jälkeen. Lähetystöstä viestitettiin Lockheed Martinin lähettäneen materiaalia, jonka he halusivat toimittaa eteenpäin osallistujille kiitokseksi vierailusta.

”Kurkkaisitko ystävällisesti pakettiini”, Kerkkänen vastasi nopeasti viestiin ja muistutti lähetystöä Ylen käytännöstä, ettei arvokkaita lahjoja oteta vastaan.

Hävittäjätehtaan paketissa oli kuitenkin onneksi pelkkää viestintämateriaalia.

Kaikenlaista hävittäjäkrääsääkin on kertynyt Kerkkäsen kaappiin Pasilassa, mutta Kaukoidässä valmistettujen avaimenperien, rintamerkkien, kynien ja lippisten kappalearvo tuskin on euroa enempää.

Emme todennäköisesti saa lukea Kerkkä­sen tuotevertailua F-35:n ja F-18:n kaksintaistelusta, joten täytyy tyytyä vertailemaan Kerkkäsen hallussa olevia Boeingin ja Lockheed Martinin kyniä.

Boeingin sininen kynä on muodoltaan pulleampi ja kädessä jämäkämpi, mutta se on tavallinen kuulakärkikynä. Lockheedin mustaharmaa kynä on hieno mustekynä, joka kuitenkin tekee sottaista jälkeä muistiinpanoihin.

Jos tällä perusteella pitäisi tehdä hävit­täjävalinta, vaaka kallistuisi Boeingin puolelle.

Gripenillä eniten osumia

Journalistin tekemä hävittäjien media­näkyvyysvertailu paljastaa, että eniten on esillä ollut ruotsalainen Gripen-hävittäjä. Ranskalainen Rafale on selvästi alakynnessä paitsi osumien kokonaismäärässä myös kuukausitasolla tarkasteltuna. Toisaalta koneiden kärkinelikon näkyvyys on ollut melko tasapuolista suomalaisessa mediassa.

Suurin piikki hävittäjien medianäkyvyydessä on ollut 9.6.2017 Helsingin Kaivopuiston lentonäytöksen yhtey­dessä. Tuolloin mediaosumia oli yhteensä lähes 60 päi­vässä, kun niitä muutoin on ollut parhaimmillaan 30–40 päivässä.

Vertailu tehtiin Meltwaterin media­seurantatyökalulla aikavälillä 6.9.2016 – 6.9.2017. Hakusanoina olivat hävit­täjä ja hävittäjän nimi, jolloin uutisten joukossa on voinut olla myös muita kuin Suomen hankintoja koskevia hävittäjäjuttuja. Vertailu sisältää kaikki verkossa julkaisevat uutismediat.

Gripen E (Saab, Ruotsi) / 26 % / 545 kpl

F/A-18 Super Hornet (Boeing, USA) / 23 % / 485 kpl

F-35 (Lockheed Martin, USA) / 22 % / 452 kpl

Eurofighter Typhoon (BAE Systems, Iso-Britannia) / 18 % / 375 kpl

Rafale (Dassault, Ranska) / 12 % / 245 kpl



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta