Stillit ja video, kiitos

JOURNALISTI
29.9.2017

Lauri Rotko

lauri.rotko@gmail.com

Kirjoittaja on Heinolassa asuva freelancevalokuvaaja.

Kuvajournalisti Lauri Rotkon eka kerta videokeikalla oli ”hyytävä”. Kolumnissaan hän antaa neljä ohjetta niille, jotka ovat vasta tarttumassa haasteeseen.

Viitisen vuotta sitten video vakiintui yhdeksi järjestelmäkameran ominaisuudeksi. Samalla vakiintui harhakäsitys siitä, että kuvajournalistit osaavat automaattisesti kuvata ja koostaa kuvaamastaan materiaalista myös videoita. Lopputuloksena on ollut verrattain suuri määrä sekavia ja piinaavan pitkiä tuotoksia, joissa kamera heiluu kuin merellä ja haastattelu tehdään ilmastointikoneen alla.

Minulle eka kerta oli kuitenkin hyytävin. Kuvasin haastattelun jostain syystä tuhottoman kaukaa, ääni tuli nauhoitettua kameran omalla mikillä. En kehdannut edes katsoa julkaistiinko sitä kaikuvaa turbo-vaivaannuttavaa haastattelua ikinä. Mutta siperia opettaa, vuosi vuodelta taso on hiljalleen parantunut.

Lehtityöhön liittyvistä videoduuneista maksetaan aika maltillisesti ottaen huomioon, että keikkaan kuluva aika yleensä vähintään tuplaantuu verrattuna pelkkään valokuvaukseen. Videobisnekseen kunnolla sukeltamalla voi tehdä itselleen myös merkittäviä kuluja. Kameran lisäksi ääni, valot, jalusta, videopää, gimbaali, olkarigi, action-kamera ja kuvauskopteri pitäisi yhtäkkiä hankkia.

Usein nämä kalliilla ostetut vimpaimet kuitenkin lähinnä keräävät pölyä hyllyllä lehtityöhön liittyvien keikkojen aikana. Lopulta pitkälle pääsee monessa toimeksiannossa, kun kuvaa sillä samalla kameralla videot ja stillit, käyttää lisävaloja vain äärimmäisessä hädässä, tekee haastattelut jalustalla ja nauhoittaa ne kunnon mikrofonilla. Ja kuvaa materiaalia ihan naurettavan paljon.

Olen kuullut, että on olemassa sellaisia puritaani-friikkuja, joilla on ylpeyttä ja varaa sanoa, että he eivät tee videota. Tai tekevät mutta eri päivänä kuin valokuvausta.

Olisi tietenkin mukavaa kieltäytyä videosäädöstä ja syödä rauhassa keikalla tarjotut kroisantit ennen pelkkien stillien kuvausta. En vain oikein usko, että tätä tuulimyllyä vastaan kannattaa hyökätä, jos ei suunnittele alan vaihtoa. Videoita halutaan ja niitä tehdään jatkossa yhä enemmän.

Jos olet vasta tarttumassa tähän haasteeseen:

  1. Totu siihen, että videon ja stillien kuvaaminen samalla keikalla on melko hirveää säätämistä.
  2. Pyydä kunnon briiffi myös videolle.
  3. Ota tilanne haltuun, sano selkeästi kuvaustilanteessa mitä, missä ja miten tehdään.
  4. Sovi hinta etukäteen ja muista tähän liittyen huomioida, että jälkityössä menee rutosti aikaa.

Lue lisää: Lauri Rotkon kaikki kolumnit Journalistissa



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta