Stillit ja video, kiitos

JOURNALISTI
29.9.2017

Lauri Rotko

lauri.rotko@gmail.com

Kirjoittaja on Heinolassa asuva freelancevalokuvaaja.

Kuvajournalisti Lauri Rotkon eka kerta videokeikalla oli ”hyytävä”. Kolumnissaan hän antaa neljä ohjetta niille, jotka ovat vasta tarttumassa haasteeseen.

Viitisen vuotta sitten video vakiintui yhdeksi järjestelmäkameran ominaisuudeksi. Samalla vakiintui harhakäsitys siitä, että kuvajournalistit osaavat automaattisesti kuvata ja koostaa kuvaamastaan materiaalista myös videoita. Lopputuloksena on ollut verrattain suuri määrä sekavia ja piinaavan pitkiä tuotoksia, joissa kamera heiluu kuin merellä ja haastattelu tehdään ilmastointikoneen alla.

Minulle eka kerta oli kuitenkin hyytävin. Kuvasin haastattelun jostain syystä tuhottoman kaukaa, ääni tuli nauhoitettua kameran omalla mikillä. En kehdannut edes katsoa julkaistiinko sitä kaikuvaa turbo-vaivaannuttavaa haastattelua ikinä. Mutta siperia opettaa, vuosi vuodelta taso on hiljalleen parantunut.

Lehtityöhön liittyvistä videoduuneista maksetaan aika maltillisesti ottaen huomioon, että keikkaan kuluva aika yleensä vähintään tuplaantuu verrattuna pelkkään valokuvaukseen. Videobisnekseen kunnolla sukeltamalla voi tehdä itselleen myös merkittäviä kuluja. Kameran lisäksi ääni, valot, jalusta, videopää, gimbaali, olkarigi, action-kamera ja kuvauskopteri pitäisi yhtäkkiä hankkia.

Usein nämä kalliilla ostetut vimpaimet kuitenkin lähinnä keräävät pölyä hyllyllä lehtityöhön liittyvien keikkojen aikana. Lopulta pitkälle pääsee monessa toimeksiannossa, kun kuvaa sillä samalla kameralla videot ja stillit, käyttää lisävaloja vain äärimmäisessä hädässä, tekee haastattelut jalustalla ja nauhoittaa ne kunnon mikrofonilla. Ja kuvaa materiaalia ihan naurettavan paljon.

Olen kuullut, että on olemassa sellaisia puritaani-friikkuja, joilla on ylpeyttä ja varaa sanoa, että he eivät tee videota. Tai tekevät mutta eri päivänä kuin valokuvausta.

Olisi tietenkin mukavaa kieltäytyä videosäädöstä ja syödä rauhassa keikalla tarjotut kroisantit ennen pelkkien stillien kuvausta. En vain oikein usko, että tätä tuulimyllyä vastaan kannattaa hyökätä, jos ei suunnittele alan vaihtoa. Videoita halutaan ja niitä tehdään jatkossa yhä enemmän.

Jos olet vasta tarttumassa tähän haasteeseen:

  1. Totu siihen, että videon ja stillien kuvaaminen samalla keikalla on melko hirveää säätämistä.
  2. Pyydä kunnon briiffi myös videolle.
  3. Ota tilanne haltuun, sano selkeästi kuvaustilanteessa mitä, missä ja miten tehdään.
  4. Sovi hinta etukäteen ja muista tähän liittyen huomioida, että jälkityössä menee rutosti aikaa.

Lue lisää: Lauri Rotkon kaikki kolumnit Journalistissa



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta