Stillit ja video, kiitos

JOURNALISTI
29.9.2017

Lauri Rotko

lauri.rotko@gmail.com

Kirjoittaja on Heinolassa asuva freelancevalokuvaaja.

Kuvajournalisti Lauri Rotkon eka kerta videokeikalla oli ”hyytävä”. Kolumnissaan hän antaa neljä ohjetta niille, jotka ovat vasta tarttumassa haasteeseen.

Viitisen vuotta sitten video vakiintui yhdeksi järjestelmäkameran ominaisuudeksi. Samalla vakiintui harhakäsitys siitä, että kuvajournalistit osaavat automaattisesti kuvata ja koostaa kuvaamastaan materiaalista myös videoita. Lopputuloksena on ollut verrattain suuri määrä sekavia ja piinaavan pitkiä tuotoksia, joissa kamera heiluu kuin merellä ja haastattelu tehdään ilmastointikoneen alla.

Minulle eka kerta oli kuitenkin hyytävin. Kuvasin haastattelun jostain syystä tuhottoman kaukaa, ääni tuli nauhoitettua kameran omalla mikillä. En kehdannut edes katsoa julkaistiinko sitä kaikuvaa turbo-vaivaannuttavaa haastattelua ikinä. Mutta siperia opettaa, vuosi vuodelta taso on hiljalleen parantunut.

Lehtityöhön liittyvistä videoduuneista maksetaan aika maltillisesti ottaen huomioon, että keikkaan kuluva aika yleensä vähintään tuplaantuu verrattuna pelkkään valokuvaukseen. Videobisnekseen kunnolla sukeltamalla voi tehdä itselleen myös merkittäviä kuluja. Kameran lisäksi ääni, valot, jalusta, videopää, gimbaali, olkarigi, action-kamera ja kuvauskopteri pitäisi yhtäkkiä hankkia.

Usein nämä kalliilla ostetut vimpaimet kuitenkin lähinnä keräävät pölyä hyllyllä lehtityöhön liittyvien keikkojen aikana. Lopulta pitkälle pääsee monessa toimeksiannossa, kun kuvaa sillä samalla kameralla videot ja stillit, käyttää lisävaloja vain äärimmäisessä hädässä, tekee haastattelut jalustalla ja nauhoittaa ne kunnon mikrofonilla. Ja kuvaa materiaalia ihan naurettavan paljon.

Olen kuullut, että on olemassa sellaisia puritaani-friikkuja, joilla on ylpeyttä ja varaa sanoa, että he eivät tee videota. Tai tekevät mutta eri päivänä kuin valokuvausta.

Olisi tietenkin mukavaa kieltäytyä videosäädöstä ja syödä rauhassa keikalla tarjotut kroisantit ennen pelkkien stillien kuvausta. En vain oikein usko, että tätä tuulimyllyä vastaan kannattaa hyökätä, jos ei suunnittele alan vaihtoa. Videoita halutaan ja niitä tehdään jatkossa yhä enemmän.

Jos olet vasta tarttumassa tähän haasteeseen:

  1. Totu siihen, että videon ja stillien kuvaaminen samalla keikalla on melko hirveää säätämistä.
  2. Pyydä kunnon briiffi myös videolle.
  3. Ota tilanne haltuun, sano selkeästi kuvaustilanteessa mitä, missä ja miten tehdään.
  4. Sovi hinta etukäteen ja muista tähän liittyen huomioida, että jälkityössä menee rutosti aikaa.

Lue lisää: Lauri Rotkon kaikki kolumnit Journalistissa



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta