När allt bara fungerar

JOURNALISTI
29.9.2017

Annakaisa Suni

annakaisa.suni@gmail.com

Skribenten är ekonomireporter på Svenska Dagbladet och bor i Stockholm.

Jag skulle vilja skriva att jag är tacksam för hur teknik underlättar journalisternas arbete varje dag, men oftast tänker jag inte alls på det, skriver Journalistens nya kolumnist Annakaisa Suni.

Jag tog en genväg till ekonomijournalistiken. Det var i alla fall så det kändes när jag för ett år sedan kom till Dagens industri och fick tillgång till deras dataprogram och tjänster.

Ett program öppnar upp börsen och visar dagens aktiekurser, deras historiska utveckling och alla nyheter och pressmeddelanden kopplade till varje bolag, enkelt sökbara. En webbtjänst samlar alla svenska bolags årsredovisningar i en lättöverskådlig form. En annan avslöjar vem som äger bolagen och när ägarna köper och säljer aktier.

Alla tre är betaltjänster trots att mycket av informationen finns gratis tillgänglig för journalister och allmänheten i både Sverige och Finland. Det redaktionerna betalar för är snabbhet och enkelhet. Med tjänsterna får jag tag på siffrorna jag behöver direkt. Dessutom minskar risken för missförstånd när någon kunnigare än jag sammanställt och standardiserat informationen från många olika källor.

 

Nu arbetar jag Svenska Dagbladet Näringsliv och har alltså erfarenhet från de båda stora svenska ekonomiredaktionerna Di och SvD, som hör till de två stora tidningshusen, Bonnier och Schibsted. Det är imponerande hur båda husen använder teknik för att underlätta journalisternas arbete. Jag skulle vilja skriva att jag är tacksam för det varje dag, men oftast tänker jag inte alls på det. Allting bara fungerar.

Både Bonnier och Schibsted har relativt nyligen tagit fram egna redaktionsprogram som åtminstone delvis ersätter sådana trotjänare som Newspilot eller Episerver. Utan att avslöja några affärshemligheter kan jag säga att båda gjort det lätt för journalister att skriva, lägga till videos, bilder och grafik, nyhetsvärdera och publicera i ett och samma program.

 

Ibland tänker jag tillbaka till teknikångesten under tidigare år och på tidigare arbetsplatser. Datorn hängde sig precis när en nyhet skulle ut på nätet. Rubriker klipptes av mitt itu om de inte var perfekt anpassade till programmets fyrkantiga värld, som inte var byggd utifrån journalisternas behov. Jag fick starta ett extra program för att i flera olika steg redigera en bild innan jag kunde använda den i ett annat program. Och framför allt fick jag flera gånger böna och be hos utvecklarna för att få någon bugg fixad.

Det kändes som om de jobbade på en helt annan arbetsplats med andra prioriteringar, inte som att vi arbetade tillsammans mot gemensamma mål. De förstod inte mig och jag förstod verkligen inte dem. Jag hade noll koll på deras arbete och metoder och lyckades därför varken att göra mig förstådd eller bli respekterad.

 

De som utvecklat programmen jag arbetar med i dag har däremot stor förståelse för hur journalister jobbar. Jag ska också försöka bli bättre och lära mig lite grunder i programmering i höst.

Jag hoppas att man numera slipper teknikångesten även på de finländska redaktionerna. Samtidigt handlar det, som vanligt, om resurser. De stora redaktionerna har råd att ge journalisterna bra verktyg. En liten redaktion får fortsatt förlita sig på billigare men sämre metoder.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta