När allt bara fungerar

Jag skulle vilja skriva att jag är tacksam för hur teknik underlättar journalisternas arbete varje dag, men oftast tänker jag inte alls på det, skriver Journalistens nya kolumnist Annakaisa Suni.
JOURNALISTI
29.9.2017

Annakaisa Suni

annakaisa.suni@gmail.com

Skribenten är ekonomireporter på Svenska Dagbladet och bor i Stockholm.

Jag tog en genväg till ekonomijournalistiken. Det var i alla fall så det kändes när jag för ett år sedan kom till Dagens industri och fick tillgång till deras dataprogram och tjänster.

Ett program öppnar upp börsen och visar dagens aktiekurser, deras historiska utveckling och alla nyheter och pressmeddelanden kopplade till varje bolag, enkelt sökbara. En webbtjänst samlar alla svenska bolags årsredovisningar i en lättöverskådlig form. En annan avslöjar vem som äger bolagen och när ägarna köper och säljer aktier.

Alla tre är betaltjänster trots att mycket av informationen finns gratis tillgänglig för journalister och allmänheten i både Sverige och Finland. Det redaktionerna betalar för är snabbhet och enkelhet. Med tjänsterna får jag tag på siffrorna jag behöver direkt. Dessutom minskar risken för missförstånd när någon kunnigare än jag sammanställt och standardiserat informationen från många olika källor.

 

Nu arbetar jag Svenska Dagbladet Näringsliv och har alltså erfarenhet från de båda stora svenska ekonomiredaktionerna Di och SvD, som hör till de två stora tidningshusen, Bonnier och Schibsted. Det är imponerande hur båda husen använder teknik för att underlätta journalisternas arbete. Jag skulle vilja skriva att jag är tacksam för det varje dag, men oftast tänker jag inte alls på det. Allting bara fungerar.

Både Bonnier och Schibsted har relativt nyligen tagit fram egna redaktionsprogram som åtminstone delvis ersätter sådana trotjänare som Newspilot eller Episerver. Utan att avslöja några affärshemligheter kan jag säga att båda gjort det lätt för journalister att skriva, lägga till videos, bilder och grafik, nyhetsvärdera och publicera i ett och samma program.

 

Ibland tänker jag tillbaka till teknikångesten under tidigare år och på tidigare arbetsplatser. Datorn hängde sig precis när en nyhet skulle ut på nätet. Rubriker klipptes av mitt itu om de inte var perfekt anpassade till programmets fyrkantiga värld, som inte var byggd utifrån journalisternas behov. Jag fick starta ett extra program för att i flera olika steg redigera en bild innan jag kunde använda den i ett annat program. Och framför allt fick jag flera gånger böna och be hos utvecklarna för att få någon bugg fixad.

Det kändes som om de jobbade på en helt annan arbetsplats med andra prioriteringar, inte som att vi arbetade tillsammans mot gemensamma mål. De förstod inte mig och jag förstod verkligen inte dem. Jag hade noll koll på deras arbete och metoder och lyckades därför varken att göra mig förstådd eller bli respekterad.

 

De som utvecklat programmen jag arbetar med i dag har däremot stor förståelse för hur journalister jobbar. Jag ska också försöka bli bättre och lära mig lite grunder i programmering i höst.

Jag hoppas att man numera slipper teknikångesten även på de finländska redaktionerna. Samtidigt handlar det, som vanligt, om resurser. De stora redaktionerna har råd att ge journalisterna bra verktyg. En liten redaktion får fortsatt förlita sig på billigare men sämre metoder.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta