När allt bara fungerar

JOURNALISTI
29.9.2017

Annakaisa Suni

annakaisa.suni@gmail.com

Skribenten är ekonomireporter på Svenska Dagbladet och bor i Stockholm.

Jag skulle vilja skriva att jag är tacksam för hur teknik underlättar journalisternas arbete varje dag, men oftast tänker jag inte alls på det, skriver Journalistens nya kolumnist Annakaisa Suni.

Jag tog en genväg till ekonomijournalistiken. Det var i alla fall så det kändes när jag för ett år sedan kom till Dagens industri och fick tillgång till deras dataprogram och tjänster.

Ett program öppnar upp börsen och visar dagens aktiekurser, deras historiska utveckling och alla nyheter och pressmeddelanden kopplade till varje bolag, enkelt sökbara. En webbtjänst samlar alla svenska bolags årsredovisningar i en lättöverskådlig form. En annan avslöjar vem som äger bolagen och när ägarna köper och säljer aktier.

Alla tre är betaltjänster trots att mycket av informationen finns gratis tillgänglig för journalister och allmänheten i både Sverige och Finland. Det redaktionerna betalar för är snabbhet och enkelhet. Med tjänsterna får jag tag på siffrorna jag behöver direkt. Dessutom minskar risken för missförstånd när någon kunnigare än jag sammanställt och standardiserat informationen från många olika källor.

 

Nu arbetar jag Svenska Dagbladet Näringsliv och har alltså erfarenhet från de båda stora svenska ekonomiredaktionerna Di och SvD, som hör till de två stora tidningshusen, Bonnier och Schibsted. Det är imponerande hur båda husen använder teknik för att underlätta journalisternas arbete. Jag skulle vilja skriva att jag är tacksam för det varje dag, men oftast tänker jag inte alls på det. Allting bara fungerar.

Både Bonnier och Schibsted har relativt nyligen tagit fram egna redaktionsprogram som åtminstone delvis ersätter sådana trotjänare som Newspilot eller Episerver. Utan att avslöja några affärshemligheter kan jag säga att båda gjort det lätt för journalister att skriva, lägga till videos, bilder och grafik, nyhetsvärdera och publicera i ett och samma program.

 

Ibland tänker jag tillbaka till teknikångesten under tidigare år och på tidigare arbetsplatser. Datorn hängde sig precis när en nyhet skulle ut på nätet. Rubriker klipptes av mitt itu om de inte var perfekt anpassade till programmets fyrkantiga värld, som inte var byggd utifrån journalisternas behov. Jag fick starta ett extra program för att i flera olika steg redigera en bild innan jag kunde använda den i ett annat program. Och framför allt fick jag flera gånger böna och be hos utvecklarna för att få någon bugg fixad.

Det kändes som om de jobbade på en helt annan arbetsplats med andra prioriteringar, inte som att vi arbetade tillsammans mot gemensamma mål. De förstod inte mig och jag förstod verkligen inte dem. Jag hade noll koll på deras arbete och metoder och lyckades därför varken att göra mig förstådd eller bli respekterad.

 

De som utvecklat programmen jag arbetar med i dag har däremot stor förståelse för hur journalister jobbar. Jag ska också försöka bli bättre och lära mig lite grunder i programmering i höst.

Jag hoppas att man numera slipper teknikångesten även på de finländska redaktionerna. Samtidigt handlar det, som vanligt, om resurser. De stora redaktionerna har råd att ge journalisterna bra verktyg. En liten redaktion får fortsatt förlita sig på billigare men sämre metoder.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta