Pelastetaan uhanalainen uutistoimisto

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
29.9.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Suomen Tietotoimisto on pinteessä. Asiakkaat hupenevat ja taloudellinen pohja rapautuu huolestuttavalla vauhdilla.

Syyskuun alussa suomenruotsalaiset mediatalot KSF Media ja HSS Media ilmoittivat luopuvansa STT:n palveluista ja perustavansa oman tietotoimiston. Se johti välittömästi STT:n koko ruotsinkielistä toimitusta koskeviin yt-neuvotteluihin: uhan alla on yhdeksän työpaikkaa.

Aiemmin STT:n asiakkuudesta ovat luopuneet muun muassa Helsingin Sanomat ja Kauppalehti. Iltalehti harkitsee asiaa. Mediatalojen sisäinen materiaalinvaihto ja keskinäinen yhteistyö ovat osaltaan vähentäneet uutistoimistopalvelujen tarvetta.

Yleisradio palasi tämän vuoden keväällä STT:n uutispalvelun käyttäjäksi kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kyseessä on vuoden loppuun kestävä kokeilujakso. Yleä on kiinnostanut eritoten ruotsinkielinen palvelu sekä yöpäivystyksien päällekkäisyyden vähentämisestä saatavat kustannussäästöt.

Yle arvioi syksyn kuluessa, jatkaako se STT:n asiakkaana. Pelkästään Ylen voimin tietotoimisto ei kuitenkaan nouse kuiville.

STT:n hallituksen jäsen, Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola on esittänyt ratkaisuksi julkista tukea, joka olisi noin viisi miljoonaa euroa vuodessa.

Tuki on varteenotettava vaihtoehto, jos mediatalot vastavuoroisesti ovat valmiita sitoutumaan STT:n asiakkuuteen. Jos tukiratkaisuun liitetään lisäksi lehtien jakelukustannuksia pienentäviä ja esimerkiksi median arvonlisäverotasoa alentavia elementtejä, suoran tuen kokonaismäärä voi säätyä sen mukaan.

Maailman vanhimpiin uutistoimistoihin lukeutuva 130-vuotias STT on tärkeä kansallinen instituutio. Se toteuttaa journalismin perustehtävää: välittää asiakkaidensa avulla yleisölle oikeita ja olennaisia tietoja maailman tapahtumista. Luotettavasti, täsmällisesti, nopeasti.

Tehtävänsä – jopa viime vuosina tehtyjen saneerausten jälkeen – STT on hoitanut hyvin. Jos sen annetaan riutua hengiltä, menetetään enemmän kuin instituutio. Kärsijänä on koko yhteiskunta, jonka etua tiedonvälityksen moniarvoisuutta vahvistava uutistoimisto palvelee.

STT on erityisen tärkeä taloudellisissa vaikeuksissa kamppaileville maakunnallisille mediataloille, jotka voivat suunnata niukentuneet voimavaransa oman reviirinsä seurantaan sekä tietotoimistouutisten paikallistamiseen ja syventämiseen.

Raikas valinta

Yleisradion hallitus on nimittänyt 58-vuotiaan miehen ja uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajaksi. Voi voi! Vaan ei: kiinnostava teko! Jouko Jokinen on raikas valinta Ylen vastaavaksi päätoimittajaksi.

Aamulehden vastaavana päätoimittajana Jokinen on osoittanut erityistä osaamista nimenomaan journalistisen työyhteisön johtajana. Aamulehden toimitus on tehnyt erinomaista lehteä alan suuren murroksen keskelläkin.

Ylessä Jokisella on johdettavanaan moninkertaisesti isompi joukko ammattilaisia ja suurempi koneisto hoidettavanaan. Hänen on skaalattava innostajan ja mahdollistajan roolinsa uusiin mittoihin. Hänen on otettava vastaan monta kertaluokkaa kovemmat ulkoiset paineet.

Ei ole syytä epäillä, etteikö hän siihen pysty – ilman päivänkään kokemusta radio- ja televisiotyöstä. Ehkä sekin on hänelle vain eduksi.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta