Pelastetaan uhanalainen uutistoimisto

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
29.9.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Suomen Tietotoimisto on pinteessä. Asiakkaat hupenevat ja taloudellinen pohja rapautuu huolestuttavalla vauhdilla.

Syyskuun alussa suomenruotsalaiset mediatalot KSF Media ja HSS Media ilmoittivat luopuvansa STT:n palveluista ja perustavansa oman tietotoimiston. Se johti välittömästi STT:n koko ruotsinkielistä toimitusta koskeviin yt-neuvotteluihin: uhan alla on yhdeksän työpaikkaa.

Aiemmin STT:n asiakkuudesta ovat luopuneet muun muassa Helsingin Sanomat ja Kauppalehti. Iltalehti harkitsee asiaa. Mediatalojen sisäinen materiaalinvaihto ja keskinäinen yhteistyö ovat osaltaan vähentäneet uutistoimistopalvelujen tarvetta.

Yleisradio palasi tämän vuoden keväällä STT:n uutispalvelun käyttäjäksi kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kyseessä on vuoden loppuun kestävä kokeilujakso. Yleä on kiinnostanut eritoten ruotsinkielinen palvelu sekä yöpäivystyksien päällekkäisyyden vähentämisestä saatavat kustannussäästöt.

Yle arvioi syksyn kuluessa, jatkaako se STT:n asiakkaana. Pelkästään Ylen voimin tietotoimisto ei kuitenkaan nouse kuiville.

STT:n hallituksen jäsen, Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola on esittänyt ratkaisuksi julkista tukea, joka olisi noin viisi miljoonaa euroa vuodessa.

Tuki on varteenotettava vaihtoehto, jos mediatalot vastavuoroisesti ovat valmiita sitoutumaan STT:n asiakkuuteen. Jos tukiratkaisuun liitetään lisäksi lehtien jakelukustannuksia pienentäviä ja esimerkiksi median arvonlisäverotasoa alentavia elementtejä, suoran tuen kokonaismäärä voi säätyä sen mukaan.

Maailman vanhimpiin uutistoimistoihin lukeutuva 130-vuotias STT on tärkeä kansallinen instituutio. Se toteuttaa journalismin perustehtävää: välittää asiakkaidensa avulla yleisölle oikeita ja olennaisia tietoja maailman tapahtumista. Luotettavasti, täsmällisesti, nopeasti.

Tehtävänsä – jopa viime vuosina tehtyjen saneerausten jälkeen – STT on hoitanut hyvin. Jos sen annetaan riutua hengiltä, menetetään enemmän kuin instituutio. Kärsijänä on koko yhteiskunta, jonka etua tiedonvälityksen moniarvoisuutta vahvistava uutistoimisto palvelee.

STT on erityisen tärkeä taloudellisissa vaikeuksissa kamppaileville maakunnallisille mediataloille, jotka voivat suunnata niukentuneet voimavaransa oman reviirinsä seurantaan sekä tietotoimistouutisten paikallistamiseen ja syventämiseen.

Raikas valinta

Yleisradion hallitus on nimittänyt 58-vuotiaan miehen ja uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajaksi. Voi voi! Vaan ei: kiinnostava teko! Jouko Jokinen on raikas valinta Ylen vastaavaksi päätoimittajaksi.

Aamulehden vastaavana päätoimittajana Jokinen on osoittanut erityistä osaamista nimenomaan journalistisen työyhteisön johtajana. Aamulehden toimitus on tehnyt erinomaista lehteä alan suuren murroksen keskelläkin.

Ylessä Jokisella on johdettavanaan moninkertaisesti isompi joukko ammattilaisia ja suurempi koneisto hoidettavanaan. Hänen on skaalattava innostajan ja mahdollistajan roolinsa uusiin mittoihin. Hänen on otettava vastaan monta kertaluokkaa kovemmat ulkoiset paineet.

Ei ole syytä epäillä, etteikö hän siihen pysty – ilman päivänkään kokemusta radio- ja televisiotyöstä. Ehkä sekin on hänelle vain eduksi.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta