Pelastetaan uhanalainen uutistoimisto

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
29.9.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Suomen Tietotoimisto on pinteessä. Asiakkaat hupenevat ja taloudellinen pohja rapautuu huolestuttavalla vauhdilla.

Syyskuun alussa suomenruotsalaiset mediatalot KSF Media ja HSS Media ilmoittivat luopuvansa STT:n palveluista ja perustavansa oman tietotoimiston. Se johti välittömästi STT:n koko ruotsinkielistä toimitusta koskeviin yt-neuvotteluihin: uhan alla on yhdeksän työpaikkaa.

Aiemmin STT:n asiakkuudesta ovat luopuneet muun muassa Helsingin Sanomat ja Kauppalehti. Iltalehti harkitsee asiaa. Mediatalojen sisäinen materiaalinvaihto ja keskinäinen yhteistyö ovat osaltaan vähentäneet uutistoimistopalvelujen tarvetta.

Yleisradio palasi tämän vuoden keväällä STT:n uutispalvelun käyttäjäksi kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kyseessä on vuoden loppuun kestävä kokeilujakso. Yleä on kiinnostanut eritoten ruotsinkielinen palvelu sekä yöpäivystyksien päällekkäisyyden vähentämisestä saatavat kustannussäästöt.

Yle arvioi syksyn kuluessa, jatkaako se STT:n asiakkaana. Pelkästään Ylen voimin tietotoimisto ei kuitenkaan nouse kuiville.

STT:n hallituksen jäsen, Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola on esittänyt ratkaisuksi julkista tukea, joka olisi noin viisi miljoonaa euroa vuodessa.

Tuki on varteenotettava vaihtoehto, jos mediatalot vastavuoroisesti ovat valmiita sitoutumaan STT:n asiakkuuteen. Jos tukiratkaisuun liitetään lisäksi lehtien jakelukustannuksia pienentäviä ja esimerkiksi median arvonlisäverotasoa alentavia elementtejä, suoran tuen kokonaismäärä voi säätyä sen mukaan.

Maailman vanhimpiin uutistoimistoihin lukeutuva 130-vuotias STT on tärkeä kansallinen instituutio. Se toteuttaa journalismin perustehtävää: välittää asiakkaidensa avulla yleisölle oikeita ja olennaisia tietoja maailman tapahtumista. Luotettavasti, täsmällisesti, nopeasti.

Tehtävänsä – jopa viime vuosina tehtyjen saneerausten jälkeen – STT on hoitanut hyvin. Jos sen annetaan riutua hengiltä, menetetään enemmän kuin instituutio. Kärsijänä on koko yhteiskunta, jonka etua tiedonvälityksen moniarvoisuutta vahvistava uutistoimisto palvelee.

STT on erityisen tärkeä taloudellisissa vaikeuksissa kamppaileville maakunnallisille mediataloille, jotka voivat suunnata niukentuneet voimavaransa oman reviirinsä seurantaan sekä tietotoimistouutisten paikallistamiseen ja syventämiseen.

Raikas valinta

Yleisradion hallitus on nimittänyt 58-vuotiaan miehen ja uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajaksi. Voi voi! Vaan ei: kiinnostava teko! Jouko Jokinen on raikas valinta Ylen vastaavaksi päätoimittajaksi.

Aamulehden vastaavana päätoimittajana Jokinen on osoittanut erityistä osaamista nimenomaan journalistisen työyhteisön johtajana. Aamulehden toimitus on tehnyt erinomaista lehteä alan suuren murroksen keskelläkin.

Ylessä Jokisella on johdettavanaan moninkertaisesti isompi joukko ammattilaisia ja suurempi koneisto hoidettavanaan. Hänen on skaalattava innostajan ja mahdollistajan roolinsa uusiin mittoihin. Hänen on otettava vastaan monta kertaluokkaa kovemmat ulkoiset paineet.

Ei ole syytä epäillä, etteikö hän siihen pysty – ilman päivänkään kokemusta radio- ja televisiotyöstä. Ehkä sekin on hänelle vain eduksi.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta