Paras mahdollinen käsittely

Vaikeiden aiheiden käsittely livenä vaatii paljon taustatyötä, sanoo Ylen Perjantai-ohjelman toinen juontaja Sean Ricks.

Taustatöissä. Sean Ricks jutteli syyskuisena maanantaina saman viikon Perjantai-lähetyksen vieraan, toimittaja Jenny Lehtisen kanssa. Tarkemman työn alla Perjantain tiimillä on kerrallaan parin seuraavan viikon aiheet. Perjantai-dokkareita on tekeillä viikoiksi eteenpäin.

Sean Ricks, 33

Toimittanut, juontanut ja ollut luomassa Yle Perjantain televisioohjelmaa ja somea vuodesta 2015.

Työskennellyt toimittajana ja juontajana Yle Kioskissa sekä toimittajana ja ulkomaantoimittajana A-studiossa.

Aloitti Yle-uransa Ajankohtaisessa kakkosessa. Sitä ennen työskenteli Ilkassa ja Avussa.

JOURNALISTI
29.9.2017

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

”Vaikka käsittelemme vaikeita aiheita, vältämme yliasiallisuutta, koska perjantai-iltana pitää myös viihtyä. Lämpöä ja huumoria pitää olla, mutta liika kepeys jää harmittamaan. Tavoite on kuitenkin saada katsojat haastamaan ennakkokäsityksensä asioista ja ihmisistä – edes 52 minuutin ajan”, sanoo Ylen Perjantain toimittaja Sean Ricks.

”Ohjelman suunnittelu lähtee usein fiiliksestä, että jostain aiheesta pitäisi tehdä Perjantai-dokkari. Sitten ryhdymme pallottelemaan, mikä isompi tematiikka siitä aukeaisi, ketkä sopisivat puhumaan siitä, millä kulmilla aihetta voisi tuoda teksteinä ja videoina. Vaikka Perjantai on virallisesti ajankohtaisohjelma, etsimme sitä, mikä kuplii päivän uutisvirran ulkopuolella.

Vaikeiden aiheiden käsittely livenä vaatii paljon taustatyötä, jossa rakennetaan haastateltavan luottamus. Koska haluan lavalle aitoa keskustelua, en käy etukäteen läpi jokaista yksityiskohtaa ja kysyn myös yhtäkkiä mieleen tulevia kysymyksiä. Haastattelu elää myös liveyleisön mukana.

En jännitä lavalla vaan nautin ihmisten kohtaamisesta. Hienointa on, kun haastateltava unohtaa yleisön ja kamerat, syventyy ja avautuu. Tyylini on rento ja kuunteleva, hieman taaksepäin nojaava. Pekan tyyli on veitsenterävä ja hauskasti hiomaton. Meillä on vapautta ideoida ja miettiä, kumman tyyli on mihinkin sopiva.

Yksi vaikeimmista töistämme oli pedofiiliohjelma, josta mietin etukäteen paljon, mennäänkö nyt liian pitkälle ja katsooko tätä kukaan. Palaute osoitti, että aiheen käsittely oli tärkeää. Vaikeissa aiheissa on riskinsä, mikä pitää hyväksyä, ja välillä mokataan. Toisaalta ’epäonnistunutkin’ haastattelu voi herättää paljon reaktioita, joiden käsitteleminen on hyvää opetusta.

Yritän aina nähdä ja näyttää haastateltavan muunakin kuin ’somehahmona’ riippumatta siitä, olenko hänen kanssaan samaa vai eri mieltä. Tärkein jumppa on koko ohjelman kulma – se, että provosointi ja journalistiset perusteet ovat tasapainossa. Koska moni tärkeä aihe käsitellään vain kerran, se on tehtävä parhaalla mahdollisella tavalla.”



Lue lisää: Kaikki Anna hyvän kiertää -sarjan aiemmat jutut

Sean Ricks, 33

Toimittanut, juontanut ja ollut luomassa Yle Perjantain televisioohjelmaa ja somea vuodesta 2015.

Työskennellyt toimittajana ja juontajana Yle Kioskissa sekä toimittajana ja ulkomaantoimittajana A-studiossa.

Aloitti Yle-uransa Ajankohtaisessa kakkosessa. Sitä ennen työskenteli Ilkassa ja Avussa.

Uwa Iduozeen valinta

Kuvajournalisti Uwa Iduozee valitsi esiteltäväksi toimittaja Sean Ricksin työn Ylen Perjantai-ohjelmassa:

”Sean Ricks on edennyt siihen, että juontaa omaa ohjelmaansa yhdessä Pekka Vahvasen kanssa. Ricks tekee työtään rennolla otteella, ja häntä selkeästi motivoi halu ymmärtää erilaisia ihmisiä. Hän ei lähesty asioita omien ennakkoluulojensa varassa, vaan koittaa tosissaan luoda rakentavaa dialogia, oli haastateltavalla millainen arvomaailma tahansa.

Tarvitsemme Ricksin kaltaista sillanrakentajaa, joka asettaa omat motiivinsa syrjään ja pyrkii auttamaan ihmisiä näkemään asiat uudesta näkökulmasta.”



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta