Älä käännä Trumpia väärin

JOURNALISTI
29.9.2017

Elina Grundström

elina.grundstrom@jsn.fi

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Julkisen sanan neuvostosta tulisi lähes työtön, jos toimittajat muistaisivat muutamat yksinkertaiset nyrkkisäännöt, kirjoittaa Elina Grundström.

Julkisen sanan neuvostoon tulevia kanteluita lukiessa päällimmäinen tunne ei ole suuri moraalinen paheksunta vaan kevyt harmistus.

Neuvoston pöydälle päätyy paljon kiusallisia rajatapauksia, jotka olisi voitu välttää, jos toimittaja olisi ollut työssään vähän tarkempi. Niitä ei millään viitsisi ottaa käsittelyyn, mutta muutakaan ei voi tehdä.

Harva rikkoo Journalistin ohjeita tahallaan. Neuvostoon asti päätyvät ongelmatapaukset johtuvat yleensä huolimattomuudesta ja ajattelemattomuudesta. Lonkalta vedetyn arvioni mukaan noin 80 prosenttia neuvoston käsittelemistä tapauksista perustuu puoleen tusinaan helposti vältettävään virhetyyppiin. Aina niistä ei tule langettavia, mutta ne työllistävät valtavasti sekä neuvostoa että kanteluihin vastaavia päätoimittajia.

 

Neuvostosta tulisi lähes työtön, jos toimittajat muistaisivat seuraavat yksinkertaiset nyrkkisäännöt.

1. Älä kopioi mainosmateriaalia. Tiedotemateriaalien copypeistailusta ei saa Bonnierin journalismipalkintoa, mutta ei tiedotteiden käyttäminen juttujen lähteenä kiellettyäkään ole. Älä kuitenkaan tee vahingossa piilomainosta siten, että kopioit mainostajan tiedotteen jutuksi sellaisenaan ja täysin kritiikittömästi.

2. Tarkista aiemmin julkaistu tieto. Tutkijat eivät ole varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit ovat avaruusolentojen lähettämiä, vaikka jossain näin väitettäisiin. Jos faktat ovat väärin, neuvostolle on turha selittää, että ne ovat peräisin ”luotettavalta” englanninkieliseltä sivustolta.

3. Kaikki julkinen ei ole julkaistavissa. Tavallisen ihmisen tarkkaa sairausdiagnoosia ei yleensä ole syytä julkaista, vaikka se olisi kerrottu oikeuden päätöksessä tai seurakunnan ilmoitustaululla olevassa paperissa.

4. Jos päätät salata henkilöllisyyden, älä kerro henkilöstä liikaa. Jos nimi on päätetty jättää julkaisematta esimerkiksi yksityisyyden suojan vuoksi, ei kannata kertoa henkilön tarkkaa ikää, ammattia, asuinpaikkaa ja liikuntalajia. Langettavaan päätökseen voi riittää se, että henkilö on tunnistettavissa ammattikuntansa tai harrastuskuvioidensa piirissä.

5. Yritä oikeasti kuulla kielteiseen julkisuuteen joutuvaa. Viime talven Yle-vyyhdin innoittamat kansalaiset kantelevat nyt ahkerasti samanaikaisen kuulemisen laiminlyömisestä. Usein aivan syystä. Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvaa henkilöä pitäisi edes yrittää haastatella, vaikka se ei aina onnistu. Muuten neuvosto joutuu jatkuvasti pohtimaan, ylittyikö tuossa tai tässä tapauksessa sellainen kynnys, ettei jatkojuttu tai vastineen julkaiseminenkaan riittäisi korjaamaan laiminlyöntiä.

6. Älä käännä Trumpin puheita väärin. Suomeen on syntynyt aktiivinen kantelijajoukko, joka on erikoistunut Donald Trumpin oikeuksien puolustamiseen. Ole siis huolellinen, kun käännät Trumpin sekavia puheita suomeksi! Kannattaa myös lukea kunnolla Trump-juttuja koskevat yleisöpalautteet. Ne saattavat olla aiheellisia oikaisupyyntöjä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta