Älä käännä Trumpia väärin

JOURNALISTI
29.9.2017

Elina Grundström

elina.grundstrom@jsn.fi

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Julkisen sanan neuvostosta tulisi lähes työtön, jos toimittajat muistaisivat muutamat yksinkertaiset nyrkkisäännöt, kirjoittaa Elina Grundström.

Julkisen sanan neuvostoon tulevia kanteluita lukiessa päällimmäinen tunne ei ole suuri moraalinen paheksunta vaan kevyt harmistus.

Neuvoston pöydälle päätyy paljon kiusallisia rajatapauksia, jotka olisi voitu välttää, jos toimittaja olisi ollut työssään vähän tarkempi. Niitä ei millään viitsisi ottaa käsittelyyn, mutta muutakaan ei voi tehdä.

Harva rikkoo Journalistin ohjeita tahallaan. Neuvostoon asti päätyvät ongelmatapaukset johtuvat yleensä huolimattomuudesta ja ajattelemattomuudesta. Lonkalta vedetyn arvioni mukaan noin 80 prosenttia neuvoston käsittelemistä tapauksista perustuu puoleen tusinaan helposti vältettävään virhetyyppiin. Aina niistä ei tule langettavia, mutta ne työllistävät valtavasti sekä neuvostoa että kanteluihin vastaavia päätoimittajia.

 

Neuvostosta tulisi lähes työtön, jos toimittajat muistaisivat seuraavat yksinkertaiset nyrkkisäännöt.

1. Älä kopioi mainosmateriaalia. Tiedotemateriaalien copypeistailusta ei saa Bonnierin journalismipalkintoa, mutta ei tiedotteiden käyttäminen juttujen lähteenä kiellettyäkään ole. Älä kuitenkaan tee vahingossa piilomainosta siten, että kopioit mainostajan tiedotteen jutuksi sellaisenaan ja täysin kritiikittömästi.

2. Tarkista aiemmin julkaistu tieto. Tutkijat eivät ole varmoja, että äskettäin havaitut radiosignaalit ovat avaruusolentojen lähettämiä, vaikka jossain näin väitettäisiin. Jos faktat ovat väärin, neuvostolle on turha selittää, että ne ovat peräisin ”luotettavalta” englanninkieliseltä sivustolta.

3. Kaikki julkinen ei ole julkaistavissa. Tavallisen ihmisen tarkkaa sairausdiagnoosia ei yleensä ole syytä julkaista, vaikka se olisi kerrottu oikeuden päätöksessä tai seurakunnan ilmoitustaululla olevassa paperissa.

4. Jos päätät salata henkilöllisyyden, älä kerro henkilöstä liikaa. Jos nimi on päätetty jättää julkaisematta esimerkiksi yksityisyyden suojan vuoksi, ei kannata kertoa henkilön tarkkaa ikää, ammattia, asuinpaikkaa ja liikuntalajia. Langettavaan päätökseen voi riittää se, että henkilö on tunnistettavissa ammattikuntansa tai harrastuskuvioidensa piirissä.

5. Yritä oikeasti kuulla kielteiseen julkisuuteen joutuvaa. Viime talven Yle-vyyhdin innoittamat kansalaiset kantelevat nyt ahkerasti samanaikaisen kuulemisen laiminlyömisestä. Usein aivan syystä. Erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuvaa henkilöä pitäisi edes yrittää haastatella, vaikka se ei aina onnistu. Muuten neuvosto joutuu jatkuvasti pohtimaan, ylittyikö tuossa tai tässä tapauksessa sellainen kynnys, ettei jatkojuttu tai vastineen julkaiseminenkaan riittäisi korjaamaan laiminlyöntiä.

6. Älä käännä Trumpin puheita väärin. Suomeen on syntynyt aktiivinen kantelijajoukko, joka on erikoistunut Donald Trumpin oikeuksien puolustamiseen. Ole siis huolellinen, kun käännät Trumpin sekavia puheita suomeksi! Kannattaa myös lukea kunnolla Trump-juttuja koskevat yleisöpalautteet. Ne saattavat olla aiheellisia oikaisupyyntöjä.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta