”Herrorismia” vastaan

Klaus Weckroth

Tampereella asuva, vuonna 1955 syntynyt sosiaalipsykologi.

Teoksia muun muassa Toiminnan psykologia (1988), X voi olla kuka tahansa (1991), Mustavalkoista sosiaalipsykologiaa (1992), Minä ja se toinen (1994).

Pohtinut pitkään sukupuolitetun kielenkäytön tuottamia valta-asemia.

JOURNALISTI
29.9.2017

Manu Haapalainen, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Sosiaalipsykologi Klaus Weckroth ideoi Aamulehden uuden sukupuolineutraalin linjan.

Lauantaina 9. syyskuuta tamperelaisen sosiaalipsykologi Klaus Weckrothin päivä alkoi tavallisesti, Aamulehden lukemisella heti aamuvarhain. Nyt Weckrothia kuitenkin ärsytti lehden pääkirjoitus, jossa puhuttiin sekä tasa-arvosta että luottamusmiehistä.

Lehden puoleen väliin päästyään Weckroth totesi pääkirjoituksen kiusaavan mieltään edelleen. Hän kirjoitti sähköpostia Aamulehden päätoimittajalle Jouko Jokiselle.

Viestissään hän ehdotti, että lehti siirtyisi käyttämään sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä. Ei enää luottamusmiehiä, palomiehiä tai eduskunnan puhemiehiä.

”Muutaman päivän päästä Jokinen vastasi, että erinomainen idea, haluaisitko kirjoittaa siitä”, Weckroth kertoo.

”Olen koittanut tuoda tätä ajatusta esiin ennenkin, mutta turhautunut, koska siitä ei ole tullut mitään. Sanoin, että en kirjoita, mutta miettikää te, tekisittekö siitä vaikka pääkirjoituksen.”

Aamulehden kohuttu pääkirjoitus ammattinimikkeiden uudistamisesta julkaistiin sunnuntaina 17. syyskuuta. Weckroth hymähtää korkeintaan unelmoineensa lehden tarttuvan ajatukseen näin täysillä. Hän kertoo miettineensä sukupuolitetun kielenkäytön tuottamia valta-asemia jo pitkään.

”Niin kauan kuin muistan”, hän sanoo.

”En ole koskaan viihtynyt maskuliinisen vallan, alistamisen, sotimisen ja hyväksikäytön keskellä. Olen nimittänyt sitä herrorismiksi, tai herroriksi. Yksi herrorin muoto on, että pakotetaan kaikki ’olemaan miehiä’ tekstin tai keskustelun tasolla. Se on alistamista, ja sellaisessa en haluaisi millään olla mukana.”

 

Aamulehden linjaus muun muassa palomiehen korvaamisesta pelastajalla ja eduskunnan puhemiehen vaihtamisesta puheenjohtajaan on herättänyt odotetun vilkasta keskustelua. Moni vanhoihin termeihin tottunut on kutsunut Weckrothin ajatusta merkityksettömäksi näpertelyksi.

Weckroth muistuttaa ihmisen olevan sekä biologinen että sosiaalinen olento. Kieli on ihmisen sosiaalisessa muodostumisessa avainasemassa.

”Ilman kieltä, käsitteitä ja sanoja ei ole olemassa tajuntaa tai järkeä. Käytetty kieli vaikuttaa kaikkiin ihmisiin. Eihän enää puhuta lehtineekereistä tai kääpiöistäkään. Jokainen tietää, ettei halventavia nimityksiä saa käyttää, ja minusta ’miesammatit’ ovat halventavaa kieltä”, Weckroth linjaa.

Kieli muuttuu kuitenkin usein hitaasti. Voivatko ammattinimikkeet siitä huolimatta laajemminkin vakiintua tasa-arvoisemmiksi jo pian?

”On hyvä, että asiasta nyt keskustellaan. Uskon, että nämä perustelut alkavat tuntua aika nopeasti yhä järkevämmiltä.”

Klaus Weckroth

Tampereella asuva, vuonna 1955 syntynyt sosiaalipsykologi.

Teoksia muun muassa Toiminnan psykologia (1988), X voi olla kuka tahansa (1991), Mustavalkoista sosiaalipsykologiaa (1992), Minä ja se toinen (1994).

Pohtinut pitkään sukupuolitetun kielenkäytön tuottamia valta-asemia.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta