”Herrorismia” vastaan

Sosiaalipsykologi Klaus Weckroth ideoi Aamulehden uuden sukupuolineutraalin linjan.

Klaus Weckroth

Tampereella asuva, vuonna 1955 syntynyt sosiaalipsykologi.

Teoksia muun muassa Toiminnan psykologia (1988), X voi olla kuka tahansa (1991), Mustavalkoista sosiaalipsykologiaa (1992), Minä ja se toinen (1994).

Pohtinut pitkään sukupuolitetun kielenkäytön tuottamia valta-asemia.

Lauantaina 9. syyskuuta tamperelaisen sosiaalipsykologi Klaus Weckrothin päivä alkoi tavallisesti, Aamulehden lukemisella heti aamuvarhain. Nyt Weckrothia kuitenkin ärsytti lehden pääkirjoitus, jossa puhuttiin sekä tasa-arvosta että luottamusmiehistä.

Lehden puoleen väliin päästyään Weckroth totesi pääkirjoituksen kiusaavan mieltään edelleen. Hän kirjoitti sähköpostia Aamulehden päätoimittajalle Jouko Jokiselle.

Viestissään hän ehdotti, että lehti siirtyisi käyttämään sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä. Ei enää luottamusmiehiä, palomiehiä tai eduskunnan puhemiehiä.

”Muutaman päivän päästä Jokinen vastasi, että erinomainen idea, haluaisitko kirjoittaa siitä”, Weckroth kertoo.

”Olen koittanut tuoda tätä ajatusta esiin ennenkin, mutta turhautunut, koska siitä ei ole tullut mitään. Sanoin, että en kirjoita, mutta miettikää te, tekisittekö siitä vaikka pääkirjoituksen.”

Aamulehden kohuttu pääkirjoitus ammattinimikkeiden uudistamisesta julkaistiin sunnuntaina 17. syyskuuta. Weckroth hymähtää korkeintaan unelmoineensa lehden tarttuvan ajatukseen näin täysillä. Hän kertoo miettineensä sukupuolitetun kielenkäytön tuottamia valta-asemia jo pitkään.

”Niin kauan kuin muistan”, hän sanoo.

”En ole koskaan viihtynyt maskuliinisen vallan, alistamisen, sotimisen ja hyväksikäytön keskellä. Olen nimittänyt sitä herrorismiksi, tai herroriksi. Yksi herrorin muoto on, että pakotetaan kaikki ’olemaan miehiä’ tekstin tai keskustelun tasolla. Se on alistamista, ja sellaisessa en haluaisi millään olla mukana.”

 

Aamulehden linjaus muun muassa palomiehen korvaamisesta pelastajalla ja eduskunnan puhemiehen vaihtamisesta puheenjohtajaan on herättänyt odotetun vilkasta keskustelua. Moni vanhoihin termeihin tottunut on kutsunut Weckrothin ajatusta merkityksettömäksi näpertelyksi.

Weckroth muistuttaa ihmisen olevan sekä biologinen että sosiaalinen olento. Kieli on ihmisen sosiaalisessa muodostumisessa avainasemassa.

”Ilman kieltä, käsitteitä ja sanoja ei ole olemassa tajuntaa tai järkeä. Käytetty kieli vaikuttaa kaikkiin ihmisiin. Eihän enää puhuta lehtineekereistä tai kääpiöistäkään. Jokainen tietää, ettei halventavia nimityksiä saa käyttää, ja minusta ’miesammatit’ ovat halventavaa kieltä”, Weckroth linjaa.

Kieli muuttuu kuitenkin usein hitaasti. Voivatko ammattinimikkeet siitä huolimatta laajemminkin vakiintua tasa-arvoisemmiksi jo pian?

”On hyvä, että asiasta nyt keskustellaan. Uskon, että nämä perustelut alkavat tuntua aika nopeasti yhä järkevämmiltä.”

29.9.2017
Facebook

Manu Haapalainen, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Klaus Weckroth

Tampereella asuva, vuonna 1955 syntynyt sosiaalipsykologi.

Teoksia muun muassa Toiminnan psykologia (1988), X voi olla kuka tahansa (1991), Mustavalkoista sosiaalipsykologiaa (1992), Minä ja se toinen (1994).

Pohtinut pitkään sukupuolitetun kielenkäytön tuottamia valta-asemia.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta