”Herrorismia” vastaan

Sosiaalipsykologi Klaus Weckroth ideoi Aamulehden uuden sukupuolineutraalin linjan.

Klaus Weckroth

Tampereella asuva, vuonna 1955 syntynyt sosiaalipsykologi.

Teoksia muun muassa Toiminnan psykologia (1988), X voi olla kuka tahansa (1991), Mustavalkoista sosiaalipsykologiaa (1992), Minä ja se toinen (1994).

Pohtinut pitkään sukupuolitetun kielenkäytön tuottamia valta-asemia.

JOURNALISTI
29.9.2017

Manu Haapalainen, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Lauantaina 9. syyskuuta tamperelaisen sosiaalipsykologi Klaus Weckrothin päivä alkoi tavallisesti, Aamulehden lukemisella heti aamuvarhain. Nyt Weckrothia kuitenkin ärsytti lehden pääkirjoitus, jossa puhuttiin sekä tasa-arvosta että luottamusmiehistä.

Lehden puoleen väliin päästyään Weckroth totesi pääkirjoituksen kiusaavan mieltään edelleen. Hän kirjoitti sähköpostia Aamulehden päätoimittajalle Jouko Jokiselle.

Viestissään hän ehdotti, että lehti siirtyisi käyttämään sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä. Ei enää luottamusmiehiä, palomiehiä tai eduskunnan puhemiehiä.

”Muutaman päivän päästä Jokinen vastasi, että erinomainen idea, haluaisitko kirjoittaa siitä”, Weckroth kertoo.

”Olen koittanut tuoda tätä ajatusta esiin ennenkin, mutta turhautunut, koska siitä ei ole tullut mitään. Sanoin, että en kirjoita, mutta miettikää te, tekisittekö siitä vaikka pääkirjoituksen.”

Aamulehden kohuttu pääkirjoitus ammattinimikkeiden uudistamisesta julkaistiin sunnuntaina 17. syyskuuta. Weckroth hymähtää korkeintaan unelmoineensa lehden tarttuvan ajatukseen näin täysillä. Hän kertoo miettineensä sukupuolitetun kielenkäytön tuottamia valta-asemia jo pitkään.

”Niin kauan kuin muistan”, hän sanoo.

”En ole koskaan viihtynyt maskuliinisen vallan, alistamisen, sotimisen ja hyväksikäytön keskellä. Olen nimittänyt sitä herrorismiksi, tai herroriksi. Yksi herrorin muoto on, että pakotetaan kaikki ’olemaan miehiä’ tekstin tai keskustelun tasolla. Se on alistamista, ja sellaisessa en haluaisi millään olla mukana.”

 

Aamulehden linjaus muun muassa palomiehen korvaamisesta pelastajalla ja eduskunnan puhemiehen vaihtamisesta puheenjohtajaan on herättänyt odotetun vilkasta keskustelua. Moni vanhoihin termeihin tottunut on kutsunut Weckrothin ajatusta merkityksettömäksi näpertelyksi.

Weckroth muistuttaa ihmisen olevan sekä biologinen että sosiaalinen olento. Kieli on ihmisen sosiaalisessa muodostumisessa avainasemassa.

”Ilman kieltä, käsitteitä ja sanoja ei ole olemassa tajuntaa tai järkeä. Käytetty kieli vaikuttaa kaikkiin ihmisiin. Eihän enää puhuta lehtineekereistä tai kääpiöistäkään. Jokainen tietää, ettei halventavia nimityksiä saa käyttää, ja minusta ’miesammatit’ ovat halventavaa kieltä”, Weckroth linjaa.

Kieli muuttuu kuitenkin usein hitaasti. Voivatko ammattinimikkeet siitä huolimatta laajemminkin vakiintua tasa-arvoisemmiksi jo pian?

”On hyvä, että asiasta nyt keskustellaan. Uskon, että nämä perustelut alkavat tuntua aika nopeasti yhä järkevämmiltä.”

Klaus Weckroth

Tampereella asuva, vuonna 1955 syntynyt sosiaalipsykologi.

Teoksia muun muassa Toiminnan psykologia (1988), X voi olla kuka tahansa (1991), Mustavalkoista sosiaalipsykologiaa (1992), Minä ja se toinen (1994).

Pohtinut pitkään sukupuolitetun kielenkäytön tuottamia valta-asemia.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta