”Herrorismia” vastaan

Klaus Weckroth

Tampereella asuva, vuonna 1955 syntynyt sosiaalipsykologi.

Teoksia muun muassa Toiminnan psykologia (1988), X voi olla kuka tahansa (1991), Mustavalkoista sosiaalipsykologiaa (1992), Minä ja se toinen (1994).

Pohtinut pitkään sukupuolitetun kielenkäytön tuottamia valta-asemia.

JOURNALISTI
29.9.2017

Manu Haapalainen, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Sosiaalipsykologi Klaus Weckroth ideoi Aamulehden uuden sukupuolineutraalin linjan.

Lauantaina 9. syyskuuta tamperelaisen sosiaalipsykologi Klaus Weckrothin päivä alkoi tavallisesti, Aamulehden lukemisella heti aamuvarhain. Nyt Weckrothia kuitenkin ärsytti lehden pääkirjoitus, jossa puhuttiin sekä tasa-arvosta että luottamusmiehistä.

Lehden puoleen väliin päästyään Weckroth totesi pääkirjoituksen kiusaavan mieltään edelleen. Hän kirjoitti sähköpostia Aamulehden päätoimittajalle Jouko Jokiselle.

Viestissään hän ehdotti, että lehti siirtyisi käyttämään sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä. Ei enää luottamusmiehiä, palomiehiä tai eduskunnan puhemiehiä.

”Muutaman päivän päästä Jokinen vastasi, että erinomainen idea, haluaisitko kirjoittaa siitä”, Weckroth kertoo.

”Olen koittanut tuoda tätä ajatusta esiin ennenkin, mutta turhautunut, koska siitä ei ole tullut mitään. Sanoin, että en kirjoita, mutta miettikää te, tekisittekö siitä vaikka pääkirjoituksen.”

Aamulehden kohuttu pääkirjoitus ammattinimikkeiden uudistamisesta julkaistiin sunnuntaina 17. syyskuuta. Weckroth hymähtää korkeintaan unelmoineensa lehden tarttuvan ajatukseen näin täysillä. Hän kertoo miettineensä sukupuolitetun kielenkäytön tuottamia valta-asemia jo pitkään.

”Niin kauan kuin muistan”, hän sanoo.

”En ole koskaan viihtynyt maskuliinisen vallan, alistamisen, sotimisen ja hyväksikäytön keskellä. Olen nimittänyt sitä herrorismiksi, tai herroriksi. Yksi herrorin muoto on, että pakotetaan kaikki ’olemaan miehiä’ tekstin tai keskustelun tasolla. Se on alistamista, ja sellaisessa en haluaisi millään olla mukana.”

 

Aamulehden linjaus muun muassa palomiehen korvaamisesta pelastajalla ja eduskunnan puhemiehen vaihtamisesta puheenjohtajaan on herättänyt odotetun vilkasta keskustelua. Moni vanhoihin termeihin tottunut on kutsunut Weckrothin ajatusta merkityksettömäksi näpertelyksi.

Weckroth muistuttaa ihmisen olevan sekä biologinen että sosiaalinen olento. Kieli on ihmisen sosiaalisessa muodostumisessa avainasemassa.

”Ilman kieltä, käsitteitä ja sanoja ei ole olemassa tajuntaa tai järkeä. Käytetty kieli vaikuttaa kaikkiin ihmisiin. Eihän enää puhuta lehtineekereistä tai kääpiöistäkään. Jokainen tietää, ettei halventavia nimityksiä saa käyttää, ja minusta ’miesammatit’ ovat halventavaa kieltä”, Weckroth linjaa.

Kieli muuttuu kuitenkin usein hitaasti. Voivatko ammattinimikkeet siitä huolimatta laajemminkin vakiintua tasa-arvoisemmiksi jo pian?

”On hyvä, että asiasta nyt keskustellaan. Uskon, että nämä perustelut alkavat tuntua aika nopeasti yhä järkevämmiltä.”

Klaus Weckroth

Tampereella asuva, vuonna 1955 syntynyt sosiaalipsykologi.

Teoksia muun muassa Toiminnan psykologia (1988), X voi olla kuka tahansa (1991), Mustavalkoista sosiaalipsykologiaa (1992), Minä ja se toinen (1994).

Pohtinut pitkään sukupuolitetun kielenkäytön tuottamia valta-asemia.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta