Haussa pitkäpinnaiset ja rohkeat

Luottamusmieheltä vaaditaan kykyä tehdä kompromisseja, sanovat Marina Wiik ja Veera Jääskeläinen. Seuraavan kauden luottamusmiehet valitaan lokakuussa.

Ay-toimittajien tuki. Marina Wiikiä työllistävät luottamusmiehenä eniten tes-neuvottelut, sillä JHL:n toimistolla on oma työehtosopimus. Hän näkee tärkeäksi huolehtia myös siitä, että etenkin uusilla työntekijöillä on ”kaikki ok”.

JOURNALISTI
29.9.2017

Marja Honkonen, teksti
Riitta Supperi, kuva

Kun Marina Wiik osallistui ensi kertaa tes-neuvotteluihin, hän valitsi neuvotteluhuoneesta sopivan tyhjän tuolin ja ihmetteli, miksi muut katsoivat kummastellen.

”Sitten joku huomautti, että istut väärällä puolella”, Wiik sanoo nauraen.

”En ollut ymmärtänyt, että työnantajapuoli istuu toisella puolella pöytää ja työntekijät toisella. Sellainen ajattelu on minulle aika vierasta.”

Motiivi-lehdessä toimittajana työskentelevä Wiik toimii JHL:n journalistien työhuonekunnan luottamusmiehenä. Hän on ollut tehtävässä nyt kaksi vuotta, ja sitä ennen kaksi vuotta varaluottamusmiehenä.

”Luotolta” vaaditaan sitkeyttä, pitkää pinnaa ja valmiutta kompromisseihin, Wiik sanoo.

”Välillä olen miettinyt, olenko liiankin lauhkea. Että olisinko uskottavampi, jos olisin ronskimpi tyyppi?”

 

Hyvän luoton ominaisuuksia punnitaan lokakuussa, kun lehdistö ja kustannustoimittajat valitsevat luottamusmiehet kaksivuotiskaudelle 2018–2019.

Tehtäviin on harvoin tunkua: usein ehdokkaita on vain yksi, jonka edeltäjä on suostutellut.

Wiik päätyi tehtävään työkavereidensa kannustamana. Toisaalta hän halusi lisäymmärrystä omaan työhönsä, jossa hän haastattelee usein työntekijöiden edustajia.

”Tehtävään täytyy olla omaakin kiinnostusta. Ei kannata suostua vain ollakseen kiltti kaverille”, Wiik sanoo.

 

Savon Sanomien ja viiden pienemmän lehden luottamusmiehen Veera Jääskeläisen mielestä hyvä luotto on harkitseva, keskusteleva ja aidosti kiinnostunut työpaikan kehittämisestä.

Välillä se vaatii tasapainoilua työntekijöiden toiveiden välillä. Päädytään ojasta allikkoon, jos yhden osaston saamat lisäkäsiparit ovat toiselta osastolta pois.

”Kerralla pitäisi pystyä katsomaan koko työpaikkaa”, Jääskeläinen sanoo.

Myös rohkeutta vaaditaan. Joskus luottamusmiehelle asetetaan kohtuuttomia toiveita.

”Sitten kun on se paikka, on uskallettava sanoa vastaan niin työnantajalle kuin yksittäisille työntekijöille.”

Omaa pätevyyttään epäileviä Jääskeläinen kannustaa: tietopuolella tehtävä opettaa kyllä. Hän kokee saaneensa hyvin tukea Journalistiliitosta.

”Vaikka työpaikalla siinä voi olla aika yksin, liittoon voi aina soittaa.

Lisätiedot: journalistiliitto.fi



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta