Ay-toimittajien tuki. Marina Wiikiä työllistävät luottamusmiehenä eniten tes-neuvottelut, sillä JHL:n toimistolla on oma työehtosopimus. Hän näkee tärkeäksi huolehtia myös siitä, että etenkin uusilla työntekijöillä on ”kaikki ok”.

Haussa pitkäpinnaiset ja rohkeat

JOURNALISTI
29.9.2017

Marja Honkonen, teksti
Riitta Supperi, kuva

Luottamusmieheltä vaaditaan kykyä tehdä kompromisseja, sanovat Marina Wiik ja Veera Jääskeläinen. Seuraavan kauden luottamusmiehet valitaan lokakuussa.

Kun Marina Wiik osallistui ensi kertaa tes-neuvotteluihin, hän valitsi neuvotteluhuoneesta sopivan tyhjän tuolin ja ihmetteli, miksi muut katsoivat kummastellen.

”Sitten joku huomautti, että istut väärällä puolella”, Wiik sanoo nauraen.

”En ollut ymmärtänyt, että työnantajapuoli istuu toisella puolella pöytää ja työntekijät toisella. Sellainen ajattelu on minulle aika vierasta.”

Motiivi-lehdessä toimittajana työskentelevä Wiik toimii JHL:n journalistien työhuonekunnan luottamusmiehenä. Hän on ollut tehtävässä nyt kaksi vuotta, ja sitä ennen kaksi vuotta varaluottamusmiehenä.

”Luotolta” vaaditaan sitkeyttä, pitkää pinnaa ja valmiutta kompromisseihin, Wiik sanoo.

”Välillä olen miettinyt, olenko liiankin lauhkea. Että olisinko uskottavampi, jos olisin ronskimpi tyyppi?”

 

Hyvän luoton ominaisuuksia punnitaan lokakuussa, kun lehdistö ja kustannustoimittajat valitsevat luottamusmiehet kaksivuotiskaudelle 2018–2019.

Tehtäviin on harvoin tunkua: usein ehdokkaita on vain yksi, jonka edeltäjä on suostutellut.

Wiik päätyi tehtävään työkavereidensa kannustamana. Toisaalta hän halusi lisäymmärrystä omaan työhönsä, jossa hän haastattelee usein työntekijöiden edustajia.

”Tehtävään täytyy olla omaakin kiinnostusta. Ei kannata suostua vain ollakseen kiltti kaverille”, Wiik sanoo.

 

Savon Sanomien ja viiden pienemmän lehden luottamusmiehen Veera Jääskeläisen mielestä hyvä luotto on harkitseva, keskusteleva ja aidosti kiinnostunut työpaikan kehittämisestä.

Välillä se vaatii tasapainoilua työntekijöiden toiveiden välillä. Päädytään ojasta allikkoon, jos yhden osaston saamat lisäkäsiparit ovat toiselta osastolta pois.

”Kerralla pitäisi pystyä katsomaan koko työpaikkaa”, Jääskeläinen sanoo.

Myös rohkeutta vaaditaan. Joskus luottamusmiehelle asetetaan kohtuuttomia toiveita.

”Sitten kun on se paikka, on uskallettava sanoa vastaan niin työnantajalle kuin yksittäisille työntekijöille.”

Omaa pätevyyttään epäileviä Jääskeläinen kannustaa: tietopuolella tehtävä opettaa kyllä. Hän kokee saaneensa hyvin tukea Journalistiliitosta.

”Vaikka työpaikalla siinä voi olla aika yksin, liittoon voi aina soittaa.

Lisätiedot: journalistiliitto.fi



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta