Toistaiseksi näin. Päivi Korpisaari sanoo, että Suomeen ei ole valmisteilla erillistä tietolähteiden suojaa.

G1-oikeudenkäynti herätti kysymyksen lähdesuojasta

Lähdesuoja

Lähdesuojan avulla julkiseen keskusteluun voidaan tuoda asioita, joita ei muuten tuotaisi, koska asioista tietävät eivät uskalla tai halua esiintyä julkisuudessa.

Lähdesuojasta säädetään muun muassa sananvapauslaissa. Se voidaan tietyin ehdoin murtaa rikoksen esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Lähde: Riku Neuvonen, Viestintäoikeuden perusteet, Talentum 2008.

JOURNALISTI
29.9.2017

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

Lähdesuoja koskee Suomessa vain toimittajaa. Silti todistaja voi oikeudessa kyseenalaistaa viittaukset siihen, onko hän ollut toimittajan lähteenä, sanoo viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari.

#G1-oikeudenkäynti. Puolustus yritti saada kahta eri todistajaa kertomaan lähdesuojan piirissä olevia tietoja oikeudelle. @Asianajajat

Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härkösen 5. syyskuuta kirjoittaman twiitin takana ovat tapaukset oikeussalista, jossa Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsitteli Kupittaan mielisairaalan G1-osaston väärinkäytöksiä. Härkönen uutisoi väärinkäytöksistä Turun Sanomissa helmikuussa 2016.

Härkösen mielestä väärinkäytöksistä syytettyjen puolustusasianajaja yritti oikeudessa saada kahta syyttäjän todistajaa kertomaan, ovatko nämä puhuneet G1-osaston asioista Turun Sanomille.

Härköstä jäi vaivaamaan, miten todistajien mahdollisen lähdeaseman julkinen käsittely vaikuttaa siihen, mitä ihmiset uskaltavat tutkiville toimittajille jatkossa kertoa ja mitä ilmiölle voi tehdä.

”Onko toimittajien vielä briiffattava lähteensä mahdollisten oikeudenkäyntien varalta sen lisäksi, että etsivät ja tuovat esiin piiloon jääneitä tietoja?”

 

Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari sanoo, että lähdesuoja koskee Suomessa vain toimittajaa.

”On yleinen luulo, että lähdesuoja suojaisi lähteitä. On kuitenkin toimittajan päätettävissä, pitääkö hän kiinni lähdesuojasta vai ei. Hyvän lehtimiestavan mukaan tietenkin pitää, jos tapaukseen ei liity jotain erityistä, kuten että todistaja olisi antanut tahallaan virheellistä tietoa.”

Ruotsissa arkaluontoisten tietojen paljastajia, niin sanottuja whistleblowereita, suojelee lainsäädäntö, ja sellaisesta on käyty keskustelua myös Suomessa.

Journalistiliiton kanta on, että lainsäädännön tulisi suojata myös toimittajan tietolähdettä, jotta yhteiskunnallisia epäkohtia voisi paljastaa ilman pelkoa oman turvallisuuden tai esimerkiksi työpaikan puolesta.

 

Korpisaaren mukaan lähteiden suojaa on Suomessa sivuttu niin sanotun liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanon valmistelussa, mutta Ruotsin tyylistä yleisempää säännöstä ei ole valmisteilla.

”Suoja on vaikeasti muotoiltava, ja ehkä asiaa ei ole meillä koettu niin suureksi ongelmaksi, kun työnantajansa asioista puhuva työntekijä voi saada suojaa esimerkiksi työoikeuden kautta.”

Korpisaari kuitenkin myöntää, ettei tällainen suoja ole yhtä selvä kuin erillinen lähteiden suoja. Erillinen suoja voisi myös kattaa muutkin kuin salassapitovelvollisuuden kannalta ongelmalliset tilanteet, joissa merkittävien tietojen antaja halutaan pitää anonyymina.

Asianajajaliiton ohjeissa hyvästä asianajotavasta on kohta, jossa kielletään pyrkimästä sopimattomasti vaikuttamaan todistajaan. Korpisaari kuitenkin huomauttaa, että asianajajalla on myös oikeus ja velvollisuus puolustaa asiakastaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Näissä raameissa toimittajan keinoksi jää neuvoa lähteitään etukäteen siltä varalta, että he joutuvat oikeuteen todistamaan ja toimittajalle puhumisesta kysytään.

Korpisaaren mukaan todistaja voi oikeudessa vastata, että kysymykset toimittajalle puhumisesta eivät ole relevantteja käsiteltävän asian kannalta ja että ne saattavat olla puuttumista tietolähteen suojaan.

”Vaikka lähdesuoja ei juridisesti ole tietolähteen oikeus, siihen voi oikeudessa viitata, ja todennäköisesti siellä voidaan sopia, että niihin kysymyksiin ei tarvitse vastata. Oikeuden puheenjohtaja toki päättää, mihin täytyy vastata ja mihin ei.”

Lähdesuoja

Lähdesuojan avulla julkiseen keskusteluun voidaan tuoda asioita, joita ei muuten tuotaisi, koska asioista tietävät eivät uskalla tai halua esiintyä julkisuudessa.

Lähdesuojasta säädetään muun muassa sananvapauslaissa. Se voidaan tietyin ehdoin murtaa rikoksen esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Lähde: Riku Neuvonen, Viestintäoikeuden perusteet, Talentum 2008.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta