G1-oikeudenkäynti herätti kysymyksen lähdesuojasta

Lähdesuoja koskee Suomessa vain toimittajaa. Silti todistaja voi oikeudessa kyseenalaistaa viittaukset siihen, onko hän ollut toimittajan lähteenä, sanoo viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari.

Toistaiseksi näin. Päivi Korpisaari sanoo, että Suomeen ei ole valmisteilla erillistä tietolähteiden suojaa.

Lähdesuoja

Lähdesuojan avulla julkiseen keskusteluun voidaan tuoda asioita, joita ei muuten tuotaisi, koska asioista tietävät eivät uskalla tai halua esiintyä julkisuudessa.

Lähdesuojasta säädetään muun muassa sananvapauslaissa. Se voidaan tietyin ehdoin murtaa rikoksen esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Lähde: Riku Neuvonen, Viestintäoikeuden perusteet, Talentum 2008.

#G1-oikeudenkäynti. Puolustus yritti saada kahta eri todistajaa kertomaan lähdesuojan piirissä olevia tietoja oikeudelle. @Asianajajat

Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härkösen 5. syyskuuta kirjoittaman twiitin takana ovat tapaukset oikeussalista, jossa Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsitteli Kupittaan mielisairaalan G1-osaston väärinkäytöksiä. Härkönen uutisoi väärinkäytöksistä Turun Sanomissa helmikuussa 2016.

Härkösen mielestä väärinkäytöksistä syytettyjen puolustusasianajaja yritti oikeudessa saada kahta syyttäjän todistajaa kertomaan, ovatko nämä puhuneet G1-osaston asioista Turun Sanomille.

Härköstä jäi vaivaamaan, miten todistajien mahdollisen lähdeaseman julkinen käsittely vaikuttaa siihen, mitä ihmiset uskaltavat tutkiville toimittajille jatkossa kertoa ja mitä ilmiölle voi tehdä.

”Onko toimittajien vielä briiffattava lähteensä mahdollisten oikeudenkäyntien varalta sen lisäksi, että etsivät ja tuovat esiin piiloon jääneitä tietoja?”

 

Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari sanoo, että lähdesuoja koskee Suomessa vain toimittajaa.

”On yleinen luulo, että lähdesuoja suojaisi lähteitä. On kuitenkin toimittajan päätettävissä, pitääkö hän kiinni lähdesuojasta vai ei. Hyvän lehtimiestavan mukaan tietenkin pitää, jos tapaukseen ei liity jotain erityistä, kuten että todistaja olisi antanut tahallaan virheellistä tietoa.”

Ruotsissa arkaluontoisten tietojen paljastajia, niin sanottuja whistleblowereita, suojelee lainsäädäntö, ja sellaisesta on käyty keskustelua myös Suomessa.

Journalistiliiton kanta on, että lainsäädännön tulisi suojata myös toimittajan tietolähdettä, jotta yhteiskunnallisia epäkohtia voisi paljastaa ilman pelkoa oman turvallisuuden tai esimerkiksi työpaikan puolesta.

 

Korpisaaren mukaan lähteiden suojaa on Suomessa sivuttu niin sanotun liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanon valmistelussa, mutta Ruotsin tyylistä yleisempää säännöstä ei ole valmisteilla.

”Suoja on vaikeasti muotoiltava, ja ehkä asiaa ei ole meillä koettu niin suureksi ongelmaksi, kun työnantajansa asioista puhuva työntekijä voi saada suojaa esimerkiksi työoikeuden kautta.”

Korpisaari kuitenkin myöntää, ettei tällainen suoja ole yhtä selvä kuin erillinen lähteiden suoja. Erillinen suoja voisi myös kattaa muutkin kuin salassapitovelvollisuuden kannalta ongelmalliset tilanteet, joissa merkittävien tietojen antaja halutaan pitää anonyymina.

Asianajajaliiton ohjeissa hyvästä asianajotavasta on kohta, jossa kielletään pyrkimästä sopimattomasti vaikuttamaan todistajaan. Korpisaari kuitenkin huomauttaa, että asianajajalla on myös oikeus ja velvollisuus puolustaa asiakastaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Näissä raameissa toimittajan keinoksi jää neuvoa lähteitään etukäteen siltä varalta, että he joutuvat oikeuteen todistamaan ja toimittajalle puhumisesta kysytään.

Korpisaaren mukaan todistaja voi oikeudessa vastata, että kysymykset toimittajalle puhumisesta eivät ole relevantteja käsiteltävän asian kannalta ja että ne saattavat olla puuttumista tietolähteen suojaan.

”Vaikka lähdesuoja ei juridisesti ole tietolähteen oikeus, siihen voi oikeudessa viitata, ja todennäköisesti siellä voidaan sopia, että niihin kysymyksiin ei tarvitse vastata. Oikeuden puheenjohtaja toki päättää, mihin täytyy vastata ja mihin ei.”

29.9.2017
Facebook

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

Lähdesuoja

Lähdesuojan avulla julkiseen keskusteluun voidaan tuoda asioita, joita ei muuten tuotaisi, koska asioista tietävät eivät uskalla tai halua esiintyä julkisuudessa.

Lähdesuojasta säädetään muun muassa sananvapauslaissa. Se voidaan tietyin ehdoin murtaa rikoksen esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Lähde: Riku Neuvonen, Viestintäoikeuden perusteet, Talentum 2008.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta