Toistaiseksi näin. Päivi Korpisaari sanoo, että Suomeen ei ole valmisteilla erillistä tietolähteiden suojaa.

G1-oikeudenkäynti herätti kysymyksen lähdesuojasta

Lähdesuoja

Lähdesuojan avulla julkiseen keskusteluun voidaan tuoda asioita, joita ei muuten tuotaisi, koska asioista tietävät eivät uskalla tai halua esiintyä julkisuudessa.

Lähdesuojasta säädetään muun muassa sananvapauslaissa. Se voidaan tietyin ehdoin murtaa rikoksen esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Lähde: Riku Neuvonen, Viestintäoikeuden perusteet, Talentum 2008.

JOURNALISTI
29.9.2017

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

Lähdesuoja koskee Suomessa vain toimittajaa. Silti todistaja voi oikeudessa kyseenalaistaa viittaukset siihen, onko hän ollut toimittajan lähteenä, sanoo viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari.

#G1-oikeudenkäynti. Puolustus yritti saada kahta eri todistajaa kertomaan lähdesuojan piirissä olevia tietoja oikeudelle. @Asianajajat

Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härkösen 5. syyskuuta kirjoittaman twiitin takana ovat tapaukset oikeussalista, jossa Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsitteli Kupittaan mielisairaalan G1-osaston väärinkäytöksiä. Härkönen uutisoi väärinkäytöksistä Turun Sanomissa helmikuussa 2016.

Härkösen mielestä väärinkäytöksistä syytettyjen puolustusasianajaja yritti oikeudessa saada kahta syyttäjän todistajaa kertomaan, ovatko nämä puhuneet G1-osaston asioista Turun Sanomille.

Härköstä jäi vaivaamaan, miten todistajien mahdollisen lähdeaseman julkinen käsittely vaikuttaa siihen, mitä ihmiset uskaltavat tutkiville toimittajille jatkossa kertoa ja mitä ilmiölle voi tehdä.

”Onko toimittajien vielä briiffattava lähteensä mahdollisten oikeudenkäyntien varalta sen lisäksi, että etsivät ja tuovat esiin piiloon jääneitä tietoja?”

 

Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari sanoo, että lähdesuoja koskee Suomessa vain toimittajaa.

”On yleinen luulo, että lähdesuoja suojaisi lähteitä. On kuitenkin toimittajan päätettävissä, pitääkö hän kiinni lähdesuojasta vai ei. Hyvän lehtimiestavan mukaan tietenkin pitää, jos tapaukseen ei liity jotain erityistä, kuten että todistaja olisi antanut tahallaan virheellistä tietoa.”

Ruotsissa arkaluontoisten tietojen paljastajia, niin sanottuja whistleblowereita, suojelee lainsäädäntö, ja sellaisesta on käyty keskustelua myös Suomessa.

Journalistiliiton kanta on, että lainsäädännön tulisi suojata myös toimittajan tietolähdettä, jotta yhteiskunnallisia epäkohtia voisi paljastaa ilman pelkoa oman turvallisuuden tai esimerkiksi työpaikan puolesta.

 

Korpisaaren mukaan lähteiden suojaa on Suomessa sivuttu niin sanotun liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanon valmistelussa, mutta Ruotsin tyylistä yleisempää säännöstä ei ole valmisteilla.

”Suoja on vaikeasti muotoiltava, ja ehkä asiaa ei ole meillä koettu niin suureksi ongelmaksi, kun työnantajansa asioista puhuva työntekijä voi saada suojaa esimerkiksi työoikeuden kautta.”

Korpisaari kuitenkin myöntää, ettei tällainen suoja ole yhtä selvä kuin erillinen lähteiden suoja. Erillinen suoja voisi myös kattaa muutkin kuin salassapitovelvollisuuden kannalta ongelmalliset tilanteet, joissa merkittävien tietojen antaja halutaan pitää anonyymina.

Asianajajaliiton ohjeissa hyvästä asianajotavasta on kohta, jossa kielletään pyrkimästä sopimattomasti vaikuttamaan todistajaan. Korpisaari kuitenkin huomauttaa, että asianajajalla on myös oikeus ja velvollisuus puolustaa asiakastaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Näissä raameissa toimittajan keinoksi jää neuvoa lähteitään etukäteen siltä varalta, että he joutuvat oikeuteen todistamaan ja toimittajalle puhumisesta kysytään.

Korpisaaren mukaan todistaja voi oikeudessa vastata, että kysymykset toimittajalle puhumisesta eivät ole relevantteja käsiteltävän asian kannalta ja että ne saattavat olla puuttumista tietolähteen suojaan.

”Vaikka lähdesuoja ei juridisesti ole tietolähteen oikeus, siihen voi oikeudessa viitata, ja todennäköisesti siellä voidaan sopia, että niihin kysymyksiin ei tarvitse vastata. Oikeuden puheenjohtaja toki päättää, mihin täytyy vastata ja mihin ei.”

Lähdesuoja

Lähdesuojan avulla julkiseen keskusteluun voidaan tuoda asioita, joita ei muuten tuotaisi, koska asioista tietävät eivät uskalla tai halua esiintyä julkisuudessa.

Lähdesuojasta säädetään muun muassa sananvapauslaissa. Se voidaan tietyin ehdoin murtaa rikoksen esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Lähde: Riku Neuvonen, Viestintäoikeuden perusteet, Talentum 2008.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta