Toistaiseksi näin. Päivi Korpisaari sanoo, että Suomeen ei ole valmisteilla erillistä tietolähteiden suojaa.

G1-oikeudenkäynti herätti kysymyksen lähdesuojasta

Lähdesuoja

Lähdesuojan avulla julkiseen keskusteluun voidaan tuoda asioita, joita ei muuten tuotaisi, koska asioista tietävät eivät uskalla tai halua esiintyä julkisuudessa.

Lähdesuojasta säädetään muun muassa sananvapauslaissa. Se voidaan tietyin ehdoin murtaa rikoksen esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Lähde: Riku Neuvonen, Viestintäoikeuden perusteet, Talentum 2008.

JOURNALISTI
29.9.2017

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

Lähdesuoja koskee Suomessa vain toimittajaa. Silti todistaja voi oikeudessa kyseenalaistaa viittaukset siihen, onko hän ollut toimittajan lähteenä, sanoo viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari.

#G1-oikeudenkäynti. Puolustus yritti saada kahta eri todistajaa kertomaan lähdesuojan piirissä olevia tietoja oikeudelle. @Asianajajat

Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härkösen 5. syyskuuta kirjoittaman twiitin takana ovat tapaukset oikeussalista, jossa Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsitteli Kupittaan mielisairaalan G1-osaston väärinkäytöksiä. Härkönen uutisoi väärinkäytöksistä Turun Sanomissa helmikuussa 2016.

Härkösen mielestä väärinkäytöksistä syytettyjen puolustusasianajaja yritti oikeudessa saada kahta syyttäjän todistajaa kertomaan, ovatko nämä puhuneet G1-osaston asioista Turun Sanomille.

Härköstä jäi vaivaamaan, miten todistajien mahdollisen lähdeaseman julkinen käsittely vaikuttaa siihen, mitä ihmiset uskaltavat tutkiville toimittajille jatkossa kertoa ja mitä ilmiölle voi tehdä.

”Onko toimittajien vielä briiffattava lähteensä mahdollisten oikeudenkäyntien varalta sen lisäksi, että etsivät ja tuovat esiin piiloon jääneitä tietoja?”

 

Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari sanoo, että lähdesuoja koskee Suomessa vain toimittajaa.

”On yleinen luulo, että lähdesuoja suojaisi lähteitä. On kuitenkin toimittajan päätettävissä, pitääkö hän kiinni lähdesuojasta vai ei. Hyvän lehtimiestavan mukaan tietenkin pitää, jos tapaukseen ei liity jotain erityistä, kuten että todistaja olisi antanut tahallaan virheellistä tietoa.”

Ruotsissa arkaluontoisten tietojen paljastajia, niin sanottuja whistleblowereita, suojelee lainsäädäntö, ja sellaisesta on käyty keskustelua myös Suomessa.

Journalistiliiton kanta on, että lainsäädännön tulisi suojata myös toimittajan tietolähdettä, jotta yhteiskunnallisia epäkohtia voisi paljastaa ilman pelkoa oman turvallisuuden tai esimerkiksi työpaikan puolesta.

 

Korpisaaren mukaan lähteiden suojaa on Suomessa sivuttu niin sanotun liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanon valmistelussa, mutta Ruotsin tyylistä yleisempää säännöstä ei ole valmisteilla.

”Suoja on vaikeasti muotoiltava, ja ehkä asiaa ei ole meillä koettu niin suureksi ongelmaksi, kun työnantajansa asioista puhuva työntekijä voi saada suojaa esimerkiksi työoikeuden kautta.”

Korpisaari kuitenkin myöntää, ettei tällainen suoja ole yhtä selvä kuin erillinen lähteiden suoja. Erillinen suoja voisi myös kattaa muutkin kuin salassapitovelvollisuuden kannalta ongelmalliset tilanteet, joissa merkittävien tietojen antaja halutaan pitää anonyymina.

Asianajajaliiton ohjeissa hyvästä asianajotavasta on kohta, jossa kielletään pyrkimästä sopimattomasti vaikuttamaan todistajaan. Korpisaari kuitenkin huomauttaa, että asianajajalla on myös oikeus ja velvollisuus puolustaa asiakastaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Näissä raameissa toimittajan keinoksi jää neuvoa lähteitään etukäteen siltä varalta, että he joutuvat oikeuteen todistamaan ja toimittajalle puhumisesta kysytään.

Korpisaaren mukaan todistaja voi oikeudessa vastata, että kysymykset toimittajalle puhumisesta eivät ole relevantteja käsiteltävän asian kannalta ja että ne saattavat olla puuttumista tietolähteen suojaan.

”Vaikka lähdesuoja ei juridisesti ole tietolähteen oikeus, siihen voi oikeudessa viitata, ja todennäköisesti siellä voidaan sopia, että niihin kysymyksiin ei tarvitse vastata. Oikeuden puheenjohtaja toki päättää, mihin täytyy vastata ja mihin ei.”

Lähdesuoja

Lähdesuojan avulla julkiseen keskusteluun voidaan tuoda asioita, joita ei muuten tuotaisi, koska asioista tietävät eivät uskalla tai halua esiintyä julkisuudessa.

Lähdesuojasta säädetään muun muassa sananvapauslaissa. Se voidaan tietyin ehdoin murtaa rikoksen esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Lähde: Riku Neuvonen, Viestintäoikeuden perusteet, Talentum 2008.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta