Biokemisti päätoimittajaksi

Tiina Suutari, 37, on aloittanut kaupunkilehti Koti-Kajaanin päätoimittajana. Suutari siirtyi tehtävään Kainuun Sanomista, jossa hän työskenteli toimittajana vuodesta 2013. Suutari on koulutukseltaan filosofian maisteri pääaineenaan biokemia, ja hän on työskennellyt aiemmin tutkijana Oulun yliopistossa ja Ruotsin elintarvikeinstituutissa.

JOURNALISTI
29.9.2017

Janne Salomaa, teksti

Tiina Suutari, 37, on aloittanut kaupunkilehti Koti-Kajaanin päätoimittajana.

Olet biokemisti ja teit kymmenisen vuotta oman alasi töitä. Miten sinusta tuli journalisti?

Olen halunnut jo nuoresta pitäen myös toimittajaksi. Nautin uusien asioiden kohtaamisesta ja olen utelias. Tein jo tutkijana toisinaan toimitusavustajan keikkaa parissa paikallislehdessä. Kun tutkijan taival näytti muuttuvan mahdottomaksi, seurasin intohimoani ja hain lehdistä sijaisuuksia ja tartuin pieniinkin työtarjouksiin.

 

Miten olet toimittajana pystynyt hyödyntämään aiempaa työkokemustasi?

Tutkijan ja toimittajan työn perusasetelmassa on paljon samaa. Tärkeintä on löytää olennaiset kysymykset ja etsiä niihin luotettavat vastaukset. On kyseenalaistettava ja oltava kiinnostunut. Kokemukseni tutkimuspalveluyrityksessä taas on kerryttänyt liiketoimintaosaamistani ja ymmärrystäni yritysmaailmasta.

 

Miksi hait Koti-Kajaanin päätoimittajaksi?

Olen syntynyt Kajaanissa ja ollut Koti-Kajaanin lukija vuosikymmeniä. Hain päätoimittajaksi, koska olen paikallislehtiuskovainen ja innokas kehittämään paitsi lehteä myös kotikaupunkiamme ja sen yhteisöä. Kajaani ja Kainuu ovat minulle rakkaita.

 

Aiotko muuttaa jotakin Koti-Kajaanissa?

Haluan terävöittää lehden sisältöjä ja parantaa keskusteluyhteyttä lukijoihin. Koti-Kajaani menee someen. Valtakunnallisesti tunnettua Kuuloluuria voisi hyödyntää brändinä nykyistä enemmän.
 

Kainuun odotetaan pysyvän muuttotappioalueena. Mikä vaikutus sillä on kaupunkilehteen?

Lehden on kehitettävä digitaalisia sisältöjään. Tiedämme, että Kainuusta poismuuttaneet seuraavat kotiseutunsa kuulumisia digilehdestä. Koti-Kajaanin rooli on pitää lukijoidensa ja Kainuun puolta. Lehti toimii myös alueensa markkinoijana.

 

Siirryit Koti-Kajaaniin Kainuun Sanomista. Onko kriittinen journalismi vaikeampaa mainosrahoitteisessa kaupunkilehdessä kuin tilattavassa maakuntalehdessä?

Ei. Kaupunkilehti on samalla tavalla sitoutunut Journalistin ohjeisiin ja Julkisen sanan neuvoston linjauksiin.

 

Talvivaaran kaivos on levikkialueellanne Sotkamossa. Miten aiot käsitellä kaivostoimintaa?

On harmillista, että Kainuusta tulee muualla maassa etunenässä mieleen Talvivaara. Kaivosta pyörittävä Terrafame on Kainuussa merkittävä työllistäjä, mutta ei ainoa.

Koti-Kajaani uutisoi Terrafamesta kuten muistakin aiheista. Koska olemme kahdesti viikossa ilmestyvä kaupunkilehti, emme toista muiden aikaisemmin julkaisemia uutisia. Näkökulmana meitä kiinnostaa etenkin paikallisten ihmisten kokemukset ja tunnot kaivoksesta.

Tiina Suutari, 37, on aloittanut kaupunkilehti Koti-Kajaanin päätoimittajana. Suutari siirtyi tehtävään Kainuun Sanomista, jossa hän työskenteli toimittajana vuodesta 2013. Suutari on koulutukseltaan filosofian maisteri pääaineenaan biokemia, ja hän on työskennellyt aiemmin tutkijana Oulun yliopistossa ja Ruotsin elintarvikeinstituutissa.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta