Biokemisti päätoimittajaksi

Tiina Suutari, 37, on aloittanut kaupunkilehti Koti-Kajaanin päätoimittajana. Suutari siirtyi tehtävään Kainuun Sanomista, jossa hän työskenteli toimittajana vuodesta 2013. Suutari on koulutukseltaan filosofian maisteri pääaineenaan biokemia, ja hän on työskennellyt aiemmin tutkijana Oulun yliopistossa ja Ruotsin elintarvikeinstituutissa.

JOURNALISTI
29.9.2017

Janne Salomaa, teksti

Tiina Suutari, 37, on aloittanut kaupunkilehti Koti-Kajaanin päätoimittajana.

Olet biokemisti ja teit kymmenisen vuotta oman alasi töitä. Miten sinusta tuli journalisti?

Olen halunnut jo nuoresta pitäen myös toimittajaksi. Nautin uusien asioiden kohtaamisesta ja olen utelias. Tein jo tutkijana toisinaan toimitusavustajan keikkaa parissa paikallislehdessä. Kun tutkijan taival näytti muuttuvan mahdottomaksi, seurasin intohimoani ja hain lehdistä sijaisuuksia ja tartuin pieniinkin työtarjouksiin.

 

Miten olet toimittajana pystynyt hyödyntämään aiempaa työkokemustasi?

Tutkijan ja toimittajan työn perusasetelmassa on paljon samaa. Tärkeintä on löytää olennaiset kysymykset ja etsiä niihin luotettavat vastaukset. On kyseenalaistettava ja oltava kiinnostunut. Kokemukseni tutkimuspalveluyrityksessä taas on kerryttänyt liiketoimintaosaamistani ja ymmärrystäni yritysmaailmasta.

 

Miksi hait Koti-Kajaanin päätoimittajaksi?

Olen syntynyt Kajaanissa ja ollut Koti-Kajaanin lukija vuosikymmeniä. Hain päätoimittajaksi, koska olen paikallislehtiuskovainen ja innokas kehittämään paitsi lehteä myös kotikaupunkiamme ja sen yhteisöä. Kajaani ja Kainuu ovat minulle rakkaita.

 

Aiotko muuttaa jotakin Koti-Kajaanissa?

Haluan terävöittää lehden sisältöjä ja parantaa keskusteluyhteyttä lukijoihin. Koti-Kajaani menee someen. Valtakunnallisesti tunnettua Kuuloluuria voisi hyödyntää brändinä nykyistä enemmän.
 

Kainuun odotetaan pysyvän muuttotappioalueena. Mikä vaikutus sillä on kaupunkilehteen?

Lehden on kehitettävä digitaalisia sisältöjään. Tiedämme, että Kainuusta poismuuttaneet seuraavat kotiseutunsa kuulumisia digilehdestä. Koti-Kajaanin rooli on pitää lukijoidensa ja Kainuun puolta. Lehti toimii myös alueensa markkinoijana.

 

Siirryit Koti-Kajaaniin Kainuun Sanomista. Onko kriittinen journalismi vaikeampaa mainosrahoitteisessa kaupunkilehdessä kuin tilattavassa maakuntalehdessä?

Ei. Kaupunkilehti on samalla tavalla sitoutunut Journalistin ohjeisiin ja Julkisen sanan neuvoston linjauksiin.

 

Talvivaaran kaivos on levikkialueellanne Sotkamossa. Miten aiot käsitellä kaivostoimintaa?

On harmillista, että Kainuusta tulee muualla maassa etunenässä mieleen Talvivaara. Kaivosta pyörittävä Terrafame on Kainuussa merkittävä työllistäjä, mutta ei ainoa.

Koti-Kajaani uutisoi Terrafamesta kuten muistakin aiheista. Koska olemme kahdesti viikossa ilmestyvä kaupunkilehti, emme toista muiden aikaisemmin julkaisemia uutisia. Näkökulmana meitä kiinnostaa etenkin paikallisten ihmisten kokemukset ja tunnot kaivoksesta.

Tiina Suutari, 37, on aloittanut kaupunkilehti Koti-Kajaanin päätoimittajana. Suutari siirtyi tehtävään Kainuun Sanomista, jossa hän työskenteli toimittajana vuodesta 2013. Suutari on koulutukseltaan filosofian maisteri pääaineenaan biokemia, ja hän on työskennellyt aiemmin tutkijana Oulun yliopistossa ja Ruotsin elintarvikeinstituutissa.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta