Yyteitä nolla

JOURNALISTI
8.9.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Journalistiliiton hallituksen elokuun kokouksessa kirjattiin pöytäkirjaan tieto, joka otettiin vastaan lievän hämmennyksen vallassa. Liiton piiriin kuuluvilla toimialoilla ei juuri tuolloin ollut meneillään yhtään yt-neuvottelua.

Liiton hallituksen kokouksissa yt-tilanne on vuosia ollut vakioaihe. Pitkä on myös ollut neuvottelujen kohteena olleiden yritysten luettelo ja hämmentävät isoja ne numerot, jotka ovat kuvanneet uhanalaisten työpaikkojen määrää.

Kokouksissa on käyty läpi tulevat, meneillään olleet ja päättyneet neuvottelut. On mietitty kunkin prosessin yleisiä ja erityisiä piirteitä. On ynnätty tuloksia eli laskettu irtisanottujen, eläkkeelle ennenaikaisesti lähteneiden ja muilla järjestelyillä ulos ohjattujen määrää. Hieman lohtua ovat tuoneet muutamien vaikeiden prosessien tulokset: luottamusmiehet ja muut neuvottelijat ovat onnistuneet keventämään työnantajan tavoittelemia leikkauksia.

Vuoden 2008 jälkeen viime vuoteen asti media-alan yt-neuvotteluissa on irtisanottu keskimäärin 200 henkilöä vuodessa. Sen lisäksi eläke- ja muilla paketeilla on vähennetty satoja työpaikkoja. Työvoimaa on pienennetty myös kiristämällä määräaikaisen ja muun sijaistyövoiman käyttöä. Neuvotteluja on käyty vuosittain kymmenissä yrityksissä, joista useissa väkeä on vähennetty monella erillisellä neuvottelukierroksella.

Rakennemuutos, mainosrahavirtojen uusjako ja talouden lama ovat kiusanneet media-alan ihmisiä erityisen kovakouraisesti. Parin viime vuoden aikana vähennetyn väen määrässä on tosin tapahtunut käänne, jota voi selittää sillä, ettei enää ole mistä leikata.

Näkyvillä on muitakin myönteisiä merkkejä. Maa alkaa nousta lamasta, talous kasvaa. Lehtiin on ilmestynyt yhä enemmän ilmoituksia vapaista työpaikoista – jopa journalistien työmarkkinoilla ihmiset tuntuvat lamavuosia enemmän siirtyvän uusiin tehtäviin. Työttömien määräkin on kääntynyt laskuun.

Isot mediatalot ovat julkaisseet näköaloja avaavia tulostietoja, viimeksi Keskisuomalainen, joka luonnehti alkuvuoden tulosparanemaansa vahvaksi. Samanlaisia kaikuja on kuulunut Alma Mediasta ja Sanomasta. Toki niissä ollaan vielä kaukana menneiden aikojen tuloksista, mutta suunta on nyt oikea.

Mitä isot edellä, siihen pitäisi pientenkin pystyä, jotta tästedeskin pöytäkirjoihin voitaisiin kirjata: yyteitä nolla.

Samaan aikaan toisaalla

Suomalainen media on seurannut viime viikot hurrikaani Harveyn liikehdintää Pohjois-Amerikassa. Yleisö valmisteltiin tapahtumaan: myrskyn kehkeytymistä ennakoitiin, sen liikkeitä ja tulevia tuhoja ennustettiin ikään kuin elokuvan trailerina.

Ja lopulta tuli ensi-ilta: Harvey päihitti Katrinan, joka tuhosi Louisianaa vuonna 2005.

Samaan aikaan toisaalla on käynnissä inhimillisiltä vaikutuksiltaan Harveytakin kovempi tuhotulva, jota ei ole seurattu kuin jännitysnäytelmää. Se kun sattuu tapahtumaan eteläisessä Aasiassa: Bangladeshissa, Intiassa, Pakistanissa ja Nepalissa.

Tätä se on, länsimainen tiedonvälitys. Uutiskoneet on viritelty rikkaille kotipihoille, joilla uhan alla on miljardien arvoiset omaisuusmassat. Aasiassa monsuunin kourissa on kuollut 1 200 ihmistä, köyhää väkeä.

Tähän on tyytyminen yhä useammin, kun ulkomaantoimituksien voimavaroja on vähennetty.



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta