Yyteitä nolla

JOURNALISTI
8.9.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Journalistiliiton hallituksen elokuun kokouksessa kirjattiin pöytäkirjaan tieto, joka otettiin vastaan lievän hämmennyksen vallassa. Liiton piiriin kuuluvilla toimialoilla ei juuri tuolloin ollut meneillään yhtään yt-neuvottelua.

Liiton hallituksen kokouksissa yt-tilanne on vuosia ollut vakioaihe. Pitkä on myös ollut neuvottelujen kohteena olleiden yritysten luettelo ja hämmentävät isoja ne numerot, jotka ovat kuvanneet uhanalaisten työpaikkojen määrää.

Kokouksissa on käyty läpi tulevat, meneillään olleet ja päättyneet neuvottelut. On mietitty kunkin prosessin yleisiä ja erityisiä piirteitä. On ynnätty tuloksia eli laskettu irtisanottujen, eläkkeelle ennenaikaisesti lähteneiden ja muilla järjestelyillä ulos ohjattujen määrää. Hieman lohtua ovat tuoneet muutamien vaikeiden prosessien tulokset: luottamusmiehet ja muut neuvottelijat ovat onnistuneet keventämään työnantajan tavoittelemia leikkauksia.

Vuoden 2008 jälkeen viime vuoteen asti media-alan yt-neuvotteluissa on irtisanottu keskimäärin 200 henkilöä vuodessa. Sen lisäksi eläke- ja muilla paketeilla on vähennetty satoja työpaikkoja. Työvoimaa on pienennetty myös kiristämällä määräaikaisen ja muun sijaistyövoiman käyttöä. Neuvotteluja on käyty vuosittain kymmenissä yrityksissä, joista useissa väkeä on vähennetty monella erillisellä neuvottelukierroksella.

Rakennemuutos, mainosrahavirtojen uusjako ja talouden lama ovat kiusanneet media-alan ihmisiä erityisen kovakouraisesti. Parin viime vuoden aikana vähennetyn väen määrässä on tosin tapahtunut käänne, jota voi selittää sillä, ettei enää ole mistä leikata.

Näkyvillä on muitakin myönteisiä merkkejä. Maa alkaa nousta lamasta, talous kasvaa. Lehtiin on ilmestynyt yhä enemmän ilmoituksia vapaista työpaikoista – jopa journalistien työmarkkinoilla ihmiset tuntuvat lamavuosia enemmän siirtyvän uusiin tehtäviin. Työttömien määräkin on kääntynyt laskuun.

Isot mediatalot ovat julkaisseet näköaloja avaavia tulostietoja, viimeksi Keskisuomalainen, joka luonnehti alkuvuoden tulosparanemaansa vahvaksi. Samanlaisia kaikuja on kuulunut Alma Mediasta ja Sanomasta. Toki niissä ollaan vielä kaukana menneiden aikojen tuloksista, mutta suunta on nyt oikea.

Mitä isot edellä, siihen pitäisi pientenkin pystyä, jotta tästedeskin pöytäkirjoihin voitaisiin kirjata: yyteitä nolla.

Samaan aikaan toisaalla

Suomalainen media on seurannut viime viikot hurrikaani Harveyn liikehdintää Pohjois-Amerikassa. Yleisö valmisteltiin tapahtumaan: myrskyn kehkeytymistä ennakoitiin, sen liikkeitä ja tulevia tuhoja ennustettiin ikään kuin elokuvan trailerina.

Ja lopulta tuli ensi-ilta: Harvey päihitti Katrinan, joka tuhosi Louisianaa vuonna 2005.

Samaan aikaan toisaalla on käynnissä inhimillisiltä vaikutuksiltaan Harveytakin kovempi tuhotulva, jota ei ole seurattu kuin jännitysnäytelmää. Se kun sattuu tapahtumaan eteläisessä Aasiassa: Bangladeshissa, Intiassa, Pakistanissa ja Nepalissa.

Tätä se on, länsimainen tiedonvälitys. Uutiskoneet on viritelty rikkaille kotipihoille, joilla uhan alla on miljardien arvoiset omaisuusmassat. Aasiassa monsuunin kourissa on kuollut 1 200 ihmistä, köyhää väkeä.

Tähän on tyytyminen yhä useammin, kun ulkomaantoimituksien voimavaroja on vähennetty.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta