Elina Salosen keittiö toimittaa myös työhuoneen virkaa. Luonnon ympäröimässä lähiössä käännösurakoihin on helppo keskittyä. ”Olen täällä kuin herran kukkarossa”, Salonen sanoo.

Työ, jossa on tilaa hengittää

JOURNALISTI
8.9.2017

Marja Honkonen, teksti
Kaisu Jouppi, kuva

Mediakunta auttoi Elina Salosen ammattimaisen freelanceuran alkuun. Osuuskunta kasvaa edelleen.

Lähimetsään näkee hyvin sohvan nurkasta. Siihen kääntäjä Elina Salonen istuu, kun on tarve ”olla läsnä”. Kotonaan Keravalla työskentelevä Salonen nauttii omakotilähiön hiljaisuudesta.

”Pyrin työskentelemään kahdeksasta viiteen. Välillä kuitenkin irtaudun työstä vain olemaan ja tiedostamaan tämän hetken”, Salonen kertoo.

Kääntämisen, kustannustoimittamisen ja somen parissa työskentelevä Salonen ryhtyi freelanceriksi todettuaan, että oli harhautunut kustantamourallaan kauas siitä, mitä oikeasti halusi tehdä.

Aluksi itsensä ja uuden uran etsiminen tarkoitti työttömyyttä. Salonen oli epävarma, sopisiko vapaa työtapa todella hänelle. Toiminimen perustaminen tuntui liian isolta askeleelta.

Sitten tuli Mediakunta, kuin vastauksena Salosen toiveisiin. Se oli turvallinen tapa saada freelanceuraan vauhtia.

Salonen on edelleen virallisesti työtön, mutta tukeutuu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan enää harvoin.

Työn ja etuuksien yhteensovittaminen on vaatinut sitkeyttä ja järjestelmällisyyttä.

”Tämä on ollut vähän pioneerihommaa”, Salonen sanoo.

 

Journalistiliiton perustamaan osuuskunta Mediakuntaan kuuluu yli 120 jäsentä. Tekijöiden kirjo on moninainen niin ammatin, iän, asuinpaikan kuin työmäärien ja laskutuksen suhteen.

Jäsenmäärä on toiminnanjohtaja Maiju Mitrusen mukaan edelleen kasvussa. Siihen pyrittiin myös päätöksellä pienentää ja porrastaa prosenttiperustaista palvelumaksua, jota pidettiin liian suurena.

”Uudistuksella haetaan lisää jäseniä ja reiluutta: nyt he, jotka käyttävät palveluitamme eniten, myös hyötyvät eniten”, Mitrunen kertoo.

Muutos kasvattaa myös Salosen tilipussia. Palvelumaksun suuruutta painavampi syy liittyä hänelle oli kuitenkin Mediakunnan antama muu tuki. Apua on saanut muun muassa työn hinnoitteluun.

”Aiemmin työskentelin pilkkahinnalla, vaikka olen korkeakoulutettu ihminen.”

Mediakuntalaiset tapaavat kuukausittain, ja keskustelu omassa Facebook-ryhmässä on aktiivista. Salonen on osallistunut sosiaaliseen toimintaan satunnaisesti.

Tunne yhteisöön kuulumisesta on silti vahva, ja se tukee uutta ammatti-identiteettiä.

Tärkein Saloselle on työ, jossa voi olla vapaa ja hengittää.

”Olen löytänyt keinot tehdä elämästäni sellaisen, joka sopii juuri minulle.”


Lue lisää: Näin toimii Mediakunta (Journalisti 2/2017) & Journalistin muut jutut mediakunnasta



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta