Työ, jossa on tilaa hengittää

Mediakunta auttoi Elina Salosen ammattimaisen freelanceuran alkuun. Osuuskunta kasvaa edelleen.

Elina Salosen keittiö toimittaa myös työhuoneen virkaa. Luonnon ympäröimässä lähiössä käännösurakoihin on helppo keskittyä. ”Olen täällä kuin herran kukkarossa”, Salonen sanoo.

Lähimetsään näkee hyvin sohvan nurkasta. Siihen kääntäjä Elina Salonen istuu, kun on tarve ”olla läsnä”. Kotonaan Keravalla työskentelevä Salonen nauttii omakotilähiön hiljaisuudesta.

”Pyrin työskentelemään kahdeksasta viiteen. Välillä kuitenkin irtaudun työstä vain olemaan ja tiedostamaan tämän hetken”, Salonen kertoo.

Kääntämisen, kustannustoimittamisen ja somen parissa työskentelevä Salonen ryhtyi freelanceriksi todettuaan, että oli harhautunut kustantamourallaan kauas siitä, mitä oikeasti halusi tehdä.

Aluksi itsensä ja uuden uran etsiminen tarkoitti työttömyyttä. Salonen oli epävarma, sopisiko vapaa työtapa todella hänelle. Toiminimen perustaminen tuntui liian isolta askeleelta.

Sitten tuli Mediakunta, kuin vastauksena Salosen toiveisiin. Se oli turvallinen tapa saada freelanceuraan vauhtia.

Salonen on edelleen virallisesti työtön, mutta tukeutuu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan enää harvoin.

Työn ja etuuksien yhteensovittaminen on vaatinut sitkeyttä ja järjestelmällisyyttä.

”Tämä on ollut vähän pioneerihommaa”, Salonen sanoo.

 

Journalistiliiton perustamaan osuuskunta Mediakuntaan kuuluu yli 120 jäsentä. Tekijöiden kirjo on moninainen niin ammatin, iän, asuinpaikan kuin työmäärien ja laskutuksen suhteen.

Jäsenmäärä on toiminnanjohtaja Maiju Mitrusen mukaan edelleen kasvussa. Siihen pyrittiin myös päätöksellä pienentää ja porrastaa prosenttiperustaista palvelumaksua, jota pidettiin liian suurena.

”Uudistuksella haetaan lisää jäseniä ja reiluutta: nyt he, jotka käyttävät palveluitamme eniten, myös hyötyvät eniten”, Mitrunen kertoo.

Muutos kasvattaa myös Salosen tilipussia. Palvelumaksun suuruutta painavampi syy liittyä hänelle oli kuitenkin Mediakunnan antama muu tuki. Apua on saanut muun muassa työn hinnoitteluun.

”Aiemmin työskentelin pilkkahinnalla, vaikka olen korkeakoulutettu ihminen.”

Mediakuntalaiset tapaavat kuukausittain, ja keskustelu omassa Facebook-ryhmässä on aktiivista. Salonen on osallistunut sosiaaliseen toimintaan satunnaisesti.

Tunne yhteisöön kuulumisesta on silti vahva, ja se tukee uutta ammatti-identiteettiä.

Tärkein Saloselle on työ, jossa voi olla vapaa ja hengittää.

”Olen löytänyt keinot tehdä elämästäni sellaisen, joka sopii juuri minulle.”


Lue lisää: Näin toimii Mediakunta (Journalisti 2/2017) & Journalistin muut jutut mediakunnasta

8.9.2017
Facebook

Marja Honkonen, teksti
Kaisu Jouppi, kuva

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta