Elina Salosen keittiö toimittaa myös työhuoneen virkaa. Luonnon ympäröimässä lähiössä käännösurakoihin on helppo keskittyä. ”Olen täällä kuin herran kukkarossa”, Salonen sanoo.

Työ, jossa on tilaa hengittää

JOURNALISTI
8.9.2017

Marja Honkonen, teksti
Kaisu Jouppi, kuva

Mediakunta auttoi Elina Salosen ammattimaisen freelanceuran alkuun. Osuuskunta kasvaa edelleen.

Lähimetsään näkee hyvin sohvan nurkasta. Siihen kääntäjä Elina Salonen istuu, kun on tarve ”olla läsnä”. Kotonaan Keravalla työskentelevä Salonen nauttii omakotilähiön hiljaisuudesta.

”Pyrin työskentelemään kahdeksasta viiteen. Välillä kuitenkin irtaudun työstä vain olemaan ja tiedostamaan tämän hetken”, Salonen kertoo.

Kääntämisen, kustannustoimittamisen ja somen parissa työskentelevä Salonen ryhtyi freelanceriksi todettuaan, että oli harhautunut kustantamourallaan kauas siitä, mitä oikeasti halusi tehdä.

Aluksi itsensä ja uuden uran etsiminen tarkoitti työttömyyttä. Salonen oli epävarma, sopisiko vapaa työtapa todella hänelle. Toiminimen perustaminen tuntui liian isolta askeleelta.

Sitten tuli Mediakunta, kuin vastauksena Salosen toiveisiin. Se oli turvallinen tapa saada freelanceuraan vauhtia.

Salonen on edelleen virallisesti työtön, mutta tukeutuu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan enää harvoin.

Työn ja etuuksien yhteensovittaminen on vaatinut sitkeyttä ja järjestelmällisyyttä.

”Tämä on ollut vähän pioneerihommaa”, Salonen sanoo.

 

Journalistiliiton perustamaan osuuskunta Mediakuntaan kuuluu yli 120 jäsentä. Tekijöiden kirjo on moninainen niin ammatin, iän, asuinpaikan kuin työmäärien ja laskutuksen suhteen.

Jäsenmäärä on toiminnanjohtaja Maiju Mitrusen mukaan edelleen kasvussa. Siihen pyrittiin myös päätöksellä pienentää ja porrastaa prosenttiperustaista palvelumaksua, jota pidettiin liian suurena.

”Uudistuksella haetaan lisää jäseniä ja reiluutta: nyt he, jotka käyttävät palveluitamme eniten, myös hyötyvät eniten”, Mitrunen kertoo.

Muutos kasvattaa myös Salosen tilipussia. Palvelumaksun suuruutta painavampi syy liittyä hänelle oli kuitenkin Mediakunnan antama muu tuki. Apua on saanut muun muassa työn hinnoitteluun.

”Aiemmin työskentelin pilkkahinnalla, vaikka olen korkeakoulutettu ihminen.”

Mediakuntalaiset tapaavat kuukausittain, ja keskustelu omassa Facebook-ryhmässä on aktiivista. Salonen on osallistunut sosiaaliseen toimintaan satunnaisesti.

Tunne yhteisöön kuulumisesta on silti vahva, ja se tukee uutta ammatti-identiteettiä.

Tärkein Saloselle on työ, jossa voi olla vapaa ja hengittää.

”Olen löytänyt keinot tehdä elämästäni sellaisen, joka sopii juuri minulle.”


Lue lisää: Näin toimii Mediakunta (Journalisti 2/2017) & Journalistin muut jutut mediakunnasta



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta