Turun torin jälkeen

Kari Vainio

59-vuotias Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

Toiminut nykyisessä tehtävässään vuodesta 2009.

Ennen sitä vetänyt alue- ja urheilutoimitusta, toiminut ensimmäisenä monimediapäällikkönä sekä toimituspäällikkönä.

JOURNALISTI
8.9.2017

Nina Erho, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Vaikean työn purkaminen alkoi heti luontevasti, mutta rasistisen vihan setviminen turhauttaa, sanoo Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio.

Turun puukotusten uutisoinnin jälkihoito alkoi toimituksessa heti tapahtumailtana 18. elokuuta. Silloin Kari Vainio kyseli kollegansa Riitta Monton kanssa etenkin kesätoimittajilta, miten nämä jaksavat.

”Varmistimme myös, että kaikki pääsevät kunnolla kotiin ja ettei kukaan jää ihan yksin tapahtuneen kanssa.”

Seuraavana maanantaina toimituksessa järjestettiin keskustelutilaisuus ja perjantaina toinen. Väkeä rohkaistiin myös hakemaan apua työterveyshuollosta ja jäämään tarvittaessa kotiin lepäämään.

Päätoimittajan omaa jaksamista ovat kannatelleet pitkän uran opit. Silti hän valehtelisi, jos väittäisi yöuniensa olleen ennallaan.

”Ja olisin kyllä huolissanikin, jos tämä ei tuntuisi missään.”

 

Ylimääräisille kierteille jälkihoito sinkoutui 20. elokuuta, kun Jussi Halla-aho (ps.) kyseenalaisti Facebookissa Rebekka Härkösen jutun puukotusten uhreja auttaneesta maahanmuuttajasta. Vaikka kommentti oli perusteeton, Härkönen sai vihaviestiryöpyn ja tappouhkauksen.

”On surullista, että eduskuntapuolueen puheenjohtaja toimii noin hetkellä, jolla jokaisen pitäisi kantaa huolta yhteenkuuluvaisuudesta. Koskaan ennen meitä ei ole vaadittu todistamaan, että joku on tehnyt jotain hyvää”, Vainio sanoo.

Ulkopuolisten pääsy toimitukseen on nyt estetty entistä tarkemmin ja sen ulkopuolella liikkumiseen on tehty uusia järjestelyjä. Vainiota harmittavat trollauksen setvimiseen kuluvat resurssit, joille olisi käyttöä uutistyössä.

Vihapuhetta ja Halla-ahon kommenttia Turun Sanomat kommentoi sekä jutuillaan että somessa. Silti tunnistettava on myös raja, jonka jälkeen oikeistakin perusteluista seuraa vain lisää turhaa vääntöä, Vainio sanoo.

 

Toimituksensa uutisointiin puukotuksista hän on tyytyväinen. Kiitosta saavat etenkin eri ammattilaisten yhteispeli ja hyvien haastateltavien löytäminen.

Kehitettävää hektinen uutistilanne paljasti esimerkiksi toimituksen videovalmiuksista. Sen sijaan Vappu Kaarenojan Suomen Kuvalehteen kirjoittama, Turun Sanomienkin uutisointia suominut kolumni ei saa Vainiota ripottelemaan tuhkaa.

”Iso kuva on kohdallaan, kun huomioi alun paineen ja sen, millaisiin ylilyönteihin kaikkialta tulvineissa ’tiedoissa’ olisi ollut eväät.”

Kritiikkiä lehti sai myös jutustaan 27. elokuuta, jossa haastateltiin maahanmuuttoon ja kotoutumiseen vuosikymmeniä perehtyneeksi tutkijaksi esiteltyä nimetöntä henkilöä. Jutussa ei ollut toimittajankaan nimeä.

”Ratkaisu on harvinainen, mutta tässä tapauksessa perusteltu. Näin toimimme vain ja ainoastaan tutkijan suojelemiseksi”, Vainio sanoo.


Lue lisää: Media ei voi kieltää terrorismilta sillä tavoiteltua huomiota, mutta ehdoitta sitä ei tarvitse antaa, sanoo HS:n Jukka Huusko.

Kari Vainio

59-vuotias Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

Toiminut nykyisessä tehtävässään vuodesta 2009.

Ennen sitä vetänyt alue- ja urheilutoimitusta, toiminut ensimmäisenä monimediapäällikkönä sekä toimituspäällikkönä.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta