Turun torin jälkeen

Vaikean työn purkaminen alkoi heti luontevasti, mutta rasistisen vihan setviminen turhauttaa, sanoo Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio.

Kari Vainio

59-vuotias Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

Toiminut nykyisessä tehtävässään vuodesta 2009.

Ennen sitä vetänyt alue- ja urheilutoimitusta, toiminut ensimmäisenä monimediapäällikkönä sekä toimituspäällikkönä.

JOURNALISTI
8.9.2017

Nina Erho, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Turun puukotusten uutisoinnin jälkihoito alkoi toimituksessa heti tapahtumailtana 18. elokuuta. Silloin Kari Vainio kyseli kollegansa Riitta Monton kanssa etenkin kesätoimittajilta, miten nämä jaksavat.

”Varmistimme myös, että kaikki pääsevät kunnolla kotiin ja ettei kukaan jää ihan yksin tapahtuneen kanssa.”

Seuraavana maanantaina toimituksessa järjestettiin keskustelutilaisuus ja perjantaina toinen. Väkeä rohkaistiin myös hakemaan apua työterveyshuollosta ja jäämään tarvittaessa kotiin lepäämään.

Päätoimittajan omaa jaksamista ovat kannatelleet pitkän uran opit. Silti hän valehtelisi, jos väittäisi yöuniensa olleen ennallaan.

”Ja olisin kyllä huolissanikin, jos tämä ei tuntuisi missään.”

 

Ylimääräisille kierteille jälkihoito sinkoutui 20. elokuuta, kun Jussi Halla-aho (ps.) kyseenalaisti Facebookissa Rebekka Härkösen jutun puukotusten uhreja auttaneesta maahanmuuttajasta. Vaikka kommentti oli perusteeton, Härkönen sai vihaviestiryöpyn ja tappouhkauksen.

”On surullista, että eduskuntapuolueen puheenjohtaja toimii noin hetkellä, jolla jokaisen pitäisi kantaa huolta yhteenkuuluvaisuudesta. Koskaan ennen meitä ei ole vaadittu todistamaan, että joku on tehnyt jotain hyvää”, Vainio sanoo.

Ulkopuolisten pääsy toimitukseen on nyt estetty entistä tarkemmin ja sen ulkopuolella liikkumiseen on tehty uusia järjestelyjä. Vainiota harmittavat trollauksen setvimiseen kuluvat resurssit, joille olisi käyttöä uutistyössä.

Vihapuhetta ja Halla-ahon kommenttia Turun Sanomat kommentoi sekä jutuillaan että somessa. Silti tunnistettava on myös raja, jonka jälkeen oikeistakin perusteluista seuraa vain lisää turhaa vääntöä, Vainio sanoo.

 

Toimituksensa uutisointiin puukotuksista hän on tyytyväinen. Kiitosta saavat etenkin eri ammattilaisten yhteispeli ja hyvien haastateltavien löytäminen.

Kehitettävää hektinen uutistilanne paljasti esimerkiksi toimituksen videovalmiuksista. Sen sijaan Vappu Kaarenojan Suomen Kuvalehteen kirjoittama, Turun Sanomienkin uutisointia suominut kolumni ei saa Vainiota ripottelemaan tuhkaa.

”Iso kuva on kohdallaan, kun huomioi alun paineen ja sen, millaisiin ylilyönteihin kaikkialta tulvineissa ’tiedoissa’ olisi ollut eväät.”

Kritiikkiä lehti sai myös jutustaan 27. elokuuta, jossa haastateltiin maahanmuuttoon ja kotoutumiseen vuosikymmeniä perehtyneeksi tutkijaksi esiteltyä nimetöntä henkilöä. Jutussa ei ollut toimittajankaan nimeä.

”Ratkaisu on harvinainen, mutta tässä tapauksessa perusteltu. Näin toimimme vain ja ainoastaan tutkijan suojelemiseksi”, Vainio sanoo.


Lue lisää: Media ei voi kieltää terrorismilta sillä tavoiteltua huomiota, mutta ehdoitta sitä ei tarvitse antaa, sanoo HS:n Jukka Huusko.

Kari Vainio

59-vuotias Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

Toiminut nykyisessä tehtävässään vuodesta 2009.

Ennen sitä vetänyt alue- ja urheilutoimitusta, toiminut ensimmäisenä monimediapäällikkönä sekä toimituspäällikkönä.



9 2018
Arkisto
Maisemakonttori. Pilvikki Kause työskentelee yhteisöllisessä työhuoneessa Porton keskustassa. Monet työkavereista ovat eri alojen ”läppärikulkureita”. Naapuritavernassa lounasta saa alle neljällä eurolla. ”Maisemat työhuoneen ikkunasta herättävät aina kateutta”, Kause kertoo.

Hankala alku löytöretkeilijöiden maassa

Muutto uuteen maahan oli vaikeampi kuin kokenut freelancetoimittaja Pilvikki Kause osasi odottaa. Arjen yksinhuoltajana, sairastellessa ja keikkojen harvetessa hän alkoi epäillä, osaako enää kirjoittaakaan.

Spotlights reporter Annvi Gardbergs program om silvervatten nominerades till Snöspaden 2017 bland annat för att hon lyckades lyfta upp och väcka en bred samhällsdebatt om ett tidigare relativt okänt problem.

Hårt efterspel i silvervattnets spår

Yle Spotlights Annvi Gardberg hade räknat med att hennes avslöjande om folk som dricker silvervatten kunde ge höga svallvågor. Men hon hade inte räknat med hur hårt hennes intervjuobjekt skulle drabbas.

Viranomainen vastaa, jos tietopyyntö miellyttää

Toimittajat kertovat viranomaisten vastaavan asiakirjapyyntöihin hyvin, mutta vaikeissa aiheissa ensimmäinen vastaus on usein ”ei”. Jos tiedot jäävät saamatta, harva tekee muuta kuin urputtaa kollegalle.

Tasa-arvobotti on saanut pohtimaan haastateltavien valintoja, Koillissanomien toimituspäällikkö Jenny Halvari kertoo. Vasemmalla kesätoimittaja Vappu Jaakkola.

Journalismi jää kauas tasa-arvosta

Tasa-arvokeskustelu ei ole lisännyt naisten määrää uutisissa. Heinäkuussa parhaiten pärjäsi Koillissanomat. Helsingin Sanomien 50–50-tavoite on kaukana.

Uudistusmielinen uutisjournalisti

Helsingin Sanomista Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyvä Erja Yläjärvi uskoo sääuutisiin ja lifestyle-sisältöihin.

Tuntematon koodari

Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari, kirjoittaa Elina Grundström.

Kirstu kilisemään kaukomailla

Freelanceriksi ulkomaille, mutta miten? Kokeneet toimittajat kertovat viisi vinkkiä.

Eläkkeellä oleva Heikki Kotilainen toi keräämänsä kuvalakanat näytille Journalistiliiton tiloihin Hakaniemeen. Toistuvia kuvituskuvia hän on kerännyt parin vuoden ajan. Kotilainen ei halua esiintyä ”besserwisserinä”, vain ihmettelevänä ja vähän huvittuneena seuraajana. ”Ei uutiskuva-addiktio mihinkään katoa.”

Joka päivä sama kuva poliisimerkistä

Vanhaa kuvatoimittajaa ja kuvaajaa ihmetyttää sisällöttömien kuvien viljely verkkojutuissa.

Kun tutkijanura ei tuntunutkaan omalta, Laura Koponen ryhtyi hyödyntämään tietojaan tiedetoimittajana. Tähtitieteessä eniten uutta raportoitavaa kertyy astrobiologian ja eksoplaneettojen tutkimuksesta. ”Ehkä maapallon hankaluudet ajavat ajattelemaan elämän edellytyksiä muualla avaruudessa.” Kuva otettiin Helsingin observatoriossa, jossa on myös Koposen työnantajan Ursan tiloja.

Arjen ympyröitä ylemmäs

Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen saa työssään pyöritellä kokonaisen universumin asioita. ”Vaikeinta on tieteen eturintamaan liittyvä epävarmuus, ja joudun usein kirjoittamaan ’mahdollisesti, kenties, saattaa olla’.”

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström odottaa innolla muun muassa tes-neuvotteluja, joista hänellä on aiempaakin kokemusta. ”Niissä täytyy ottaa isoja kokonaisuuksia haltuun, huomioida eri intressit ja löytää ratkaisuja nopeasti. Saan itsestäni eniten irti, kun työ on muuta kuin tasaista hallinnointia.”

Auttaminen on kivaa

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström selvittää ensitöikseen Ylen irtisanomisia.

Hyvä draivi viehättää Ylessä

Stefani Urmas on aloittanut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä.

Ohjelmapäällikkö Nina Jokiaho nosti Radio Novan Suomen viime vuoden kuunnelluimmaksi kaupalliseksi radiokanavaksi.

Kuuntelijan kuuntelija

Radio Novan ohjelmapäällikkö Niina Jokiaho hilasi kanavan takaisin huipulle.

Kesä koko vuoden

Miten säilyttää lomaltapaluun olotila marraskuuhun? Nämä vinkit kirjautuvat vuodesta toiseen Nina Erhon ”kaikkien aikojen työhyvinvointisyksy” -listoille.

Stuntreportrar och föregångare

Det finns stuntreportage där det känns som om redaktörens eller redaktionens upplevelse spelar en större roll än publikens, skriver Lina Laurent.

Oikein ajoitetut sanat

Manu Marttinen ja joukko muita Taloussanomien määräaikaisia oli puimassa yt-neuvottelujen tilannetta, kun huoneeseen paukkasi vakitoimittaja kyselemään luottamusmieheltä omaa työasiaansa.

Karjalaisen tuottaja Laura Määttänen sai jo lapsena tuntuman ampumiseen, kun poliisi-isä vei hänet ampumaradalle.

Katse tähtäimeen ja mieli tyhjäksi

Laura Määttänen hakee mielen ja sormen harmoniaa urheiluammunnasta. Silloin ajatukset eivät ole otsikoinnissa.

Husiksen kulisseista

Staffan Bruunin kirja Mies joka rakasti uutisia on ”toimittajamuistelmat”, jonka loppu on omistettu Hbl:n poikkeuksellisen jyrkälle alamäelle.”Osa ilmiöistä on koko alalle tuttuja, mutta yksityiskohdat hätkähdyttävät”, kirjoittaa Nina Erho.

Somekansa sokissa

Sanakirja ei vielä tunne somekansaa, mutta sen suosio näyttää nousevan kohisten, kirjoittaa Vesa Heikkinen Kieli-kolumnissaan.

Ehdotus: SJL:n uudeksi nimeksi Mediantekijät

Tulevien vuosien taloutta ja toimintaa suunnitelleen työryhmän puheenjohtajan Lauri Lähteenmäen mukaan liiton satavuotisjuhla vuonna 2021 olisi hyvä ajankohta nimen vaihtamiselle.

Bernerin mediaryhmä jätti rahoituksen auki

”On riittämätöntä ja kestämätöntä, että esitetyille toimenpiteille ei ole varattu rahoitusta käytännöllisesti katsoen lainkaan”, SJL:n puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Bärlund vill locka fler journalister

Från augusti är Johan Bärlund ny rektor för Social- och kommunalhögskolan i Helsingfors. Han ser det som en stor utmaning att åter få upp intresset för journalistikstudier.

HSS Media rekryterar reportrar

Senast i oktober kommer HSS Media att ha två nyanställda reportrar, varav en kommer att bli placerad i Vasa och en i Jakobstad.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta