Turun torin jälkeen

Vaikean työn purkaminen alkoi heti luontevasti, mutta rasistisen vihan setviminen turhauttaa, sanoo Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio.

Kari Vainio

59-vuotias Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

Toiminut nykyisessä tehtävässään vuodesta 2009.

Ennen sitä vetänyt alue- ja urheilutoimitusta, toiminut ensimmäisenä monimediapäällikkönä sekä toimituspäällikkönä.

JOURNALISTI
8.9.2017

Nina Erho, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Turun puukotusten uutisoinnin jälkihoito alkoi toimituksessa heti tapahtumailtana 18. elokuuta. Silloin Kari Vainio kyseli kollegansa Riitta Monton kanssa etenkin kesätoimittajilta, miten nämä jaksavat.

”Varmistimme myös, että kaikki pääsevät kunnolla kotiin ja ettei kukaan jää ihan yksin tapahtuneen kanssa.”

Seuraavana maanantaina toimituksessa järjestettiin keskustelutilaisuus ja perjantaina toinen. Väkeä rohkaistiin myös hakemaan apua työterveyshuollosta ja jäämään tarvittaessa kotiin lepäämään.

Päätoimittajan omaa jaksamista ovat kannatelleet pitkän uran opit. Silti hän valehtelisi, jos väittäisi yöuniensa olleen ennallaan.

”Ja olisin kyllä huolissanikin, jos tämä ei tuntuisi missään.”

 

Ylimääräisille kierteille jälkihoito sinkoutui 20. elokuuta, kun Jussi Halla-aho (ps.) kyseenalaisti Facebookissa Rebekka Härkösen jutun puukotusten uhreja auttaneesta maahanmuuttajasta. Vaikka kommentti oli perusteeton, Härkönen sai vihaviestiryöpyn ja tappouhkauksen.

”On surullista, että eduskuntapuolueen puheenjohtaja toimii noin hetkellä, jolla jokaisen pitäisi kantaa huolta yhteenkuuluvaisuudesta. Koskaan ennen meitä ei ole vaadittu todistamaan, että joku on tehnyt jotain hyvää”, Vainio sanoo.

Ulkopuolisten pääsy toimitukseen on nyt estetty entistä tarkemmin ja sen ulkopuolella liikkumiseen on tehty uusia järjestelyjä. Vainiota harmittavat trollauksen setvimiseen kuluvat resurssit, joille olisi käyttöä uutistyössä.

Vihapuhetta ja Halla-ahon kommenttia Turun Sanomat kommentoi sekä jutuillaan että somessa. Silti tunnistettava on myös raja, jonka jälkeen oikeistakin perusteluista seuraa vain lisää turhaa vääntöä, Vainio sanoo.

 

Toimituksensa uutisointiin puukotuksista hän on tyytyväinen. Kiitosta saavat etenkin eri ammattilaisten yhteispeli ja hyvien haastateltavien löytäminen.

Kehitettävää hektinen uutistilanne paljasti esimerkiksi toimituksen videovalmiuksista. Sen sijaan Vappu Kaarenojan Suomen Kuvalehteen kirjoittama, Turun Sanomienkin uutisointia suominut kolumni ei saa Vainiota ripottelemaan tuhkaa.

”Iso kuva on kohdallaan, kun huomioi alun paineen ja sen, millaisiin ylilyönteihin kaikkialta tulvineissa ’tiedoissa’ olisi ollut eväät.”

Kritiikkiä lehti sai myös jutustaan 27. elokuuta, jossa haastateltiin maahanmuuttoon ja kotoutumiseen vuosikymmeniä perehtyneeksi tutkijaksi esiteltyä nimetöntä henkilöä. Jutussa ei ollut toimittajankaan nimeä.

”Ratkaisu on harvinainen, mutta tässä tapauksessa perusteltu. Näin toimimme vain ja ainoastaan tutkijan suojelemiseksi”, Vainio sanoo.


Lue lisää: Media ei voi kieltää terrorismilta sillä tavoiteltua huomiota, mutta ehdoitta sitä ei tarvitse antaa, sanoo HS:n Jukka Huusko.

Kari Vainio

59-vuotias Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

Toiminut nykyisessä tehtävässään vuodesta 2009.

Ennen sitä vetänyt alue- ja urheilutoimitusta, toiminut ensimmäisenä monimediapäällikkönä sekä toimituspäällikkönä.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta