Maailman ympäri messiaan perässä

JOURNALISTI
26.9.2017

Manu Haapalainen, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

Freeseminaarissa Helsingissä vieraillut Jonas Bendiksen kertoo rahoittavansa valokuvaprojektinsa hyvin kirjoitetuilla hakemuksilla.

Jos Jeesus eläisi nyt, missä hän olisi ja mitä tekisi? Vaikea kysymys, mutta norjalaisella valokuvaaja Jonas Bendiksenillä on siihen vastaus.

Oikeammin Bendiksenillä on siihen seitsemän vastausta. Bendiksen kiersi uutta The Last Testament -kirjaansa varten noin kolmen vuoden aikana kuvaamassa seitsemää miestä, joista jokainen uskoo olevansa jälleensyntynyt Jeesus Kristus.

Perusbritin näköinen entinen MI5 -agentti David Shayler, Siperiaan oman pikkukylänsä seuraajilleen perustanut Vissarion, Bendiksenin omaan sänkyynsä eli viereensä majoittanut eteläafrikkalainen Moses Hlongwane. Kaikkia ”Jeesuksia” ja heidän seuraajiaan yhdistää vilpitön usko siihen, että tässä se uudelleensyntynyt Kristus nyt on. Useimmat ovat mielellään Bendiksenin kuvissa.

 

Omanlaistaan lujaa uskoa vaadittiin myös uskonnottomaksi itseään kuvailevalta Bendikseniltä. 19-vuotiaasta saakka itsensä freelancekuvaajana elättänyt Bendiksen on moneen kertaan palkittu muun muassa kuvatoimisto Magnumille työskentelevä alansa tähti. Isoihin projekteihinsa hänenkin on silti taisteltava rahoituksesta aivan tosissaan.

”Tämä on töistäni monitasoisin, ja kysyy suurimpia kysymyksiä ihmisyydestä. Se ei tee rahoittamisesta helpompaa, mutta auttoi uskomaan asiaani.”

Bendiksen lisää, ettei pidä itseään maailman parhaana valokuvaajana, ennemminkin yhtenä parhaista apurahahakemusten kirjoittajista.

”Siksi pystyn elämään tällä. Hakemustekstiä muotoillessa minun on pakko selventää itsellenikin, mikä työssä on oikeasti oleellista. Hakemustekstejä kannattaa kirjoittaa, vaikkei edes anoisi mitään apurahoja.”

 

The Last Testamentia tehdessä apua oli hankkeen monimediaisuudesta. Kirjaa varten tuli apuraha muun muassa Norjan sananvapaussäätiöltä.

Lisärahoitusta antoi muun muassa Norjan Yle eli NRK, joka teki Bendiksenin Jeesus-kohtaamisista neliosaisen televisiosarjan.
Bendiksen ei myöskään tehnyt The Last Testamentia täysipäiväisesti, vaan lehti- ja mainostöiden ohessa. Osa rahoituksesta kertyi niistä.

”En reissannut niin paljon kuin ehkä luulisi. Rakastan perhettäni ja kotona olemista. Olen poissa noin kolme kuukautta vuodessa.”

Ajat eivät ole Bendiksenin näkökulmasta nykyisin kuvaaajille mitenkään huonot. Norjassakin on työttömiä kuvaajia, mutta niin on myös mahdollisuuksia, hän sanoo.

”Magnumilla vanhemmat heput valittavat aina aikojen ankeutta. Mutta aina se on freelancekuvaajilla sellaista ollut! Ei ole koskaan ollut kenenkään unelma, että tytär tulee freelancekuvaajan kanssa kotiin. Mutta kuvaajan pitää tietää, mitä haluaa sanoa. Jos on hyvä idea ja paloa tekemiseen, kaikki järjestyy kyllä.”

Jonas Bendiksen esiintyi pohjoismaisessa freelanceseminaarissa Helsingissä 15.–16. syyskuuta.


Lue myös: Urheilukuvaaja Juha Tammisen ura hyytyi kuvatoimiston muuttuneeseen hinnoitteluun (Journalisti 10/2017)



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta