Kylmää kyytiä

Kanoottipoolo lataa toimittaja Eero Mäntymaan akut, vaikka hän melan ja vastustajan kanssa vääntäessään saa itsensä mustelmille.

Kovaa peliä avovedessä. Kesäkaudella Eero Mäntymaa treenaa kanoottipooloa Helsingissä Töölön edustalla Sibeliuksen puiston ja Rajasaaren välissä olevalla Merimelojien poolokentällä.

Eero Mäntymaa

32-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Työskennellyt Ylessä vuodesta 2010, nykyisin Yle Uutisissa.

Koulutukseltaan filosofian maisteri ja medianomi.

Harrastaa kanoottipoolon lisäksi lenkkeilyä, uintia, sulkapalloa, kitaran soittoa, lukemista sekä oluen valmistusta.

JOURNALISTI
8.9.2017

Janne Salomaa, teksti
Ville Männikkö, kuva

”Haluatko olla nykypäivän gladiaattori?” kysyi juliste Kotkan Metsolan ala-asteen käytävällä, kun Eero Mäntymaa oli 11-vuotias. Hän halusi ja päätyi kanoottipoolokurssille.

Kanoottipoolo on joukkuepallopeli, jossa pelaajat istuvat kajakin kyydissä. Viisihenkiset joukkueet pyrkivät saamaan pallon maaliin joko melalla tai käsillä.

Helppoa lajin opettelu ei ollut Mäntymaalle. Hän oli luokan pienimpiä, mutta joutui käyttämään aikuisten varusteita. Kajakissa jalka ei ylettänyt tuille.

”Oli kuitenkin hienoa oppia jotakin, mitä juuri kukaan muu ei osannut tehdä, ja treeneissä oli aina hauskaa”, Mäntymaa muistelee.

Parasta oli pooloporukan joukkuehenki ja kannustava ilmapiiri. Kotkan Melojien pikkujouluissa jokainen junnupooloilija sai käsin piirretyn joulukortin yksilöllisellä tsemppiviestillä. Mäntymaata muistutettiin olemaan välittämättä pienestä koostaan ja keskittymään hyvään meininkiin.

”Meitä valmentanut kolmekymppisten ukkojen porukka ei opettanut vain pooloa, vaan antoi eväitä elämän suureen joukkuepeliin.”

 

Suomessa on vain noin sata kanoottipoolon harrastajaa ja seuroja viidellä paikkakunnalla. Vähäisten pelimahdollisuuksien takia Mäntymaa lopetti lajin 20-vuotiaana. Kolme vuotta sitten hän muutti Helsinkiin ja löysi poolon uudelleen.

Ylessä työskentelevä Mäntymaa treenaa nyt pari kolme kertaa viikossa Merimelojien poolokentällä Töölön edustalla. Talvisin seura harjoittelee uimahallissa.

Kanoottipoolossa on paljon tiukkoja kaksinkamppailutilanteita, joten ruhjeita ja mustelmia tulee jatkuvasti. Pahoja loukkaantumisia Mäntymaalle ei ole kuitenkaan sattunut. Turvavarusteina lajissa käytetään kasvosuojallisista kypärää ja iskuilta suojaavia liivejä.

Työasiat unohtuvat treeneissä totaalisesti, vaikka joukkuekaverit piruilevatkin välillä ”Ylen punavihermädättäjälle”.

Tositoimiin päästääkseen pooloilijoiden on yleensä lähdettävä lähimaihin, koska Suomessa järjestetään harvoin turnauksia. Reissut ovat usein rankkoja: parissa päivässä pelataan vähillä yöunilla monta ottelua, hytistään avovedessä ja vedetään märät varusteet yhä uudelleen päälle.

”Silti, vaikka on kuluttanut itsensä fyysisesti täysin loppuun, tuntee olonsa lopulta latautuneeksi.”

Kovissa turnauksissa suomalaisjoukkueilla ei ole mahdollisuuksia pärjätä, mutta alemman tason turnauksista Mäntymaan joukkue on saavuttanut mitaleita.

Toimittajan tavoitteet lajissa eivät liity kuitenkaan omaan menestykseen, vaan suomalaisen pelikulttuurin kehittämiseen. Vaikka lajin suosio kasvaa maailmalla, Suomessa pieni harrastus uhkaa käydä yhä pienemmäksi.

”Se tarkoittaa, että kaltaisteni ukkojen pitäisi aloittaa tulevien gladiaattorien valmennus.”

Eero Mäntymaa

32-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Työskennellyt Ylessä vuodesta 2010, nykyisin Yle Uutisissa.

Koulutukseltaan filosofian maisteri ja medianomi.

Harrastaa kanoottipoolon lisäksi lenkkeilyä, uintia, sulkapalloa, kitaran soittoa, lukemista sekä oluen valmistusta.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta