Kylmää kyytiä

Kanoottipoolo lataa toimittaja Eero Mäntymaan akut, vaikka hän melan ja vastustajan kanssa vääntäessään saa itsensä mustelmille.

Kovaa peliä avovedessä. Kesäkaudella Eero Mäntymaa treenaa kanoottipooloa Helsingissä Töölön edustalla Sibeliuksen puiston ja Rajasaaren välissä olevalla Merimelojien poolokentällä.

Eero Mäntymaa

32-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Työskennellyt Ylessä vuodesta 2010, nykyisin Yle Uutisissa.

Koulutukseltaan filosofian maisteri ja medianomi.

Harrastaa kanoottipoolon lisäksi lenkkeilyä, uintia, sulkapalloa, kitaran soittoa, lukemista sekä oluen valmistusta.

”Haluatko olla nykypäivän gladiaattori?” kysyi juliste Kotkan Metsolan ala-asteen käytävällä, kun Eero Mäntymaa oli 11-vuotias. Hän halusi ja päätyi kanoottipoolokurssille.

Kanoottipoolo on joukkuepallopeli, jossa pelaajat istuvat kajakin kyydissä. Viisihenkiset joukkueet pyrkivät saamaan pallon maaliin joko melalla tai käsillä.

Helppoa lajin opettelu ei ollut Mäntymaalle. Hän oli luokan pienimpiä, mutta joutui käyttämään aikuisten varusteita. Kajakissa jalka ei ylettänyt tuille.

”Oli kuitenkin hienoa oppia jotakin, mitä juuri kukaan muu ei osannut tehdä, ja treeneissä oli aina hauskaa”, Mäntymaa muistelee.

Parasta oli pooloporukan joukkuehenki ja kannustava ilmapiiri. Kotkan Melojien pikkujouluissa jokainen junnupooloilija sai käsin piirretyn joulukortin yksilöllisellä tsemppiviestillä. Mäntymaata muistutettiin olemaan välittämättä pienestä koostaan ja keskittymään hyvään meininkiin.

”Meitä valmentanut kolmekymppisten ukkojen porukka ei opettanut vain pooloa, vaan antoi eväitä elämän suureen joukkuepeliin.”

 

Suomessa on vain noin sata kanoottipoolon harrastajaa ja seuroja viidellä paikkakunnalla. Vähäisten pelimahdollisuuksien takia Mäntymaa lopetti lajin 20-vuotiaana. Kolme vuotta sitten hän muutti Helsinkiin ja löysi poolon uudelleen.

Ylessä työskentelevä Mäntymaa treenaa nyt pari kolme kertaa viikossa Merimelojien poolokentällä Töölön edustalla. Talvisin seura harjoittelee uimahallissa.

Kanoottipoolossa on paljon tiukkoja kaksinkamppailutilanteita, joten ruhjeita ja mustelmia tulee jatkuvasti. Pahoja loukkaantumisia Mäntymaalle ei ole kuitenkaan sattunut. Turvavarusteina lajissa käytetään kasvosuojallisista kypärää ja iskuilta suojaavia liivejä.

Työasiat unohtuvat treeneissä totaalisesti, vaikka joukkuekaverit piruilevatkin välillä ”Ylen punavihermädättäjälle”.

Tositoimiin päästääkseen pooloilijoiden on yleensä lähdettävä lähimaihin, koska Suomessa järjestetään harvoin turnauksia. Reissut ovat usein rankkoja: parissa päivässä pelataan vähillä yöunilla monta ottelua, hytistään avovedessä ja vedetään märät varusteet yhä uudelleen päälle.

”Silti, vaikka on kuluttanut itsensä fyysisesti täysin loppuun, tuntee olonsa lopulta latautuneeksi.”

Kovissa turnauksissa suomalaisjoukkueilla ei ole mahdollisuuksia pärjätä, mutta alemman tason turnauksista Mäntymaan joukkue on saavuttanut mitaleita.

Toimittajan tavoitteet lajissa eivät liity kuitenkaan omaan menestykseen, vaan suomalaisen pelikulttuurin kehittämiseen. Vaikka lajin suosio kasvaa maailmalla, Suomessa pieni harrastus uhkaa käydä yhä pienemmäksi.

”Se tarkoittaa, että kaltaisteni ukkojen pitäisi aloittaa tulevien gladiaattorien valmennus.”

8.9.2017
Facebook

Janne Salomaa, teksti
Ville Männikkö, kuva

Eero Mäntymaa

32-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Työskennellyt Ylessä vuodesta 2010, nykyisin Yle Uutisissa.

Koulutukseltaan filosofian maisteri ja medianomi.

Harrastaa kanoottipoolon lisäksi lenkkeilyä, uintia, sulkapalloa, kitaran soittoa, lukemista sekä oluen valmistusta.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta