Kuivana, kiitos

Rakas uutinen. Sinun ei tarvitse arvioida minun puolestani, toimiiko haastateltavasi työssään pyyteettömästi. Sen voin päätellä itse, kunhan ensin kuulen, mitä sinä hänestä kerrot, kirjoittaa Asko Lehtonen.
JOURNALISTI
8.9.2017

Asko Lehtonen
lehtonenasko@gmail.com
Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies.

Millaisena sinä haluat minut, kysyi uutinen.

Kuivana, kiitos, minä vastasin. Kuivana ja tyynenä. Sellaisena minä sinusta pidän ja sellaisena minä sinut haluan, niin kuluttajana kuin tekijänä. Maailma muuttuu, mutta minä haluan, että sinä mietit kaksi kertaa ennen kuin muutat tapaasi kertoa sen muuttumisesta. Alatyylisyys ja yliampuvuus eivät ole sinun tyyliäsi.

Kun Turun keskustassa tapahtuu kauheita, sinä kerrot parin päivän perästä, että epäilty puukottaja on vangittu. Et sano, että terroristimurhaaja, vaikka sinua lukeva peruskiihkeä poliitikko haukkuu sinua asiallisuutesi takia vääristelijäksi.

 

Sinun ei tarvitse kertoa, miten minun pitäisi ajatella, vaan antaa ainekset omalle ajattelulle. Rakkaat sukulaisesi analyysit voivat analysoida ja kommentit kommentoida. Nekin tietävät, että ilman sinua niillä ei ole polttoainetta.

Sinun ei tarvitse kertoa minulle, että tapahtumat ovat järkyttäviä. Riittää, kun kerrot, mitä tapahtuu ja annat minun järkyttyä ilman ohjeistusta – jos olen järkyttyäkseni.

Koska rakastan sinua, uskallan esittää muutaman moitteen. Ei siitä, mitä kerrot, vaan siitä, miten sen teet.

Olen esimerkiksi täysin kyllästynyt siihen, kuinka usein kuvaat tilannetta täysin pysähtyneeksi. Pysähdyksissä joko ollaan tai ei olla. Yhtä lailla on hassua sanoa, että piharakennus tuhoutui tulipalossa täysin. Tuhoutuminen on totaalista ilman adverbejakin. Miltä naapurin vaja näyttäisi, jos se olisi tuhoutunut vain vähän?

Sinun ei myöskään tarvitse arvioida minun puolestani, toimiiko haastateltavasi työssään pyyteettömästi. Sen voin päätellä itse, kunhan ensin kuulen, mitä sinä hänestä kerrot.

Uskon, että sinua itseäsikin nolottaa, kun luet valtavuuksista, huikeuksista ja mykistävyyksistä. Niin kuin silloin, kun hihkuit kaljanmyynnin vapautuvan rajusti.

Nämä eivät ole pelkkiä kauneusvirheitä, makuasioita tai tyylikysymyksiä. Ne eivät korosta tai painota viestin ydintä, vaan päinvastoin hämärtävät sitä. Ne tuhlaavat asiakkaan aikaa ja ne ohjaavat lukijan, kuulijan ja katselijan ajattelua ennen kuin hän on saanut tietää, mitä oikeastaan on tapahtunut. Pahimmillaan ne muuttavat vakavan asian vitsiksi.

 

Mediatutkija, professori Charlie Beckett kävi keväällä Ylen seminaarissa kertomassa, että valemedia on parasta, mitä journalismille on tapahtunut vuosiin. Miksi näin? Siksi, että se pakottaa toimittajat kuuntelemaan ihmisiä nykyistä enemmän ja tekemään juttunsa yleisölle. Valemedian myötä myös roska erottuu paremmin laadusta. Kuulostaa hyvältä.

Beckettin mielestä perinteisen median pitää muodostaa entistä parempi tunneside yleisöönsä. Ylen jutun mukaan tärkeää asiaa koskevan uutisen pitäisi koukuttaa kuin kissavideo.

Rakas uutinen, ole nyt varovainen. Sinun pitäisi samalla herättää tunteita ja miettiä, tarvitsetko kieleesi edes kovin monta tunteita mukanaan uittavaa adjektiivia. Pyöreä ja kantikas ovat yksiselitteisiä laatusanoja, mutta jo värien kanssa kannattaa olla varovainen. Useimmiten todellisuus on harmaa, joskus jopa järkyttävän harmaa.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta