Kaupunkilaisen asialla

Niklas Thesslund, 39, aloitti Imagen päätoimittajana 1. syyskuuta. Hän siirtyi tehtävään Imagen toimituspäällikön paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Trendissä ja Veli-lehdessä, Divaanissa, Etelä-Suomen Sanomissa ja mainostoimisto Blink Helsingissä. Hän on yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan sosiaalipsykologia.

JOURNALISTI
8.9.2017

Janne Salomaa, teksti

Niklas Thesslund, 39, aloitti Imagen päätoimittajana 1. syyskuuta.

Aiot tehdä Imagesta ”kaupunkilaisten välttämättömyysmedian”. Mitä se tarkoittaa?

Pääkaupunkiseutu kasvaa valtavaa vauhtia nyt ja tulevaisuudessa. Se aiheuttaa täällä asuville aivan omanlaisiansa paineita ja haasteita liittyen esimerkiksi asumiseen, talouteen tai vaikka lasten koulunkäyntiin. Kaupunkilainen välttämättömyysmedia kirjoittaa näkökulmallista featurea näistä aiheista imagemaisin ideoin.

 

Mitä muutat lehdessä?

Moni jo lehdessämme julkaistu artikkeli mahtuisi uuteen Imageen mennen tullen. Enemmän kyse on sisällön rajaamisesta: mitä jätetään pois, mitkä ovat liian pieniä aiheita pitkille artikkeleille. Kun lehdellä on maailmankuva ja raamit, näistä juttutasolle viety konsepti helpottaa lehden tekemistä ja antaa selkänojan rohkeudelle.

 

Olet työskennellyt hetken myös mainosalalla. Mitä se opetti?

Mielestäni ainakin jokaisen päällikkötoimittajan pitäisi kokeilla mainosalaa. Se elää aiheiden sijaan ideoista, ja siksi mainosväki osaa ideoida. Toimittajat ovat usein parempia ampumaan ideoita alas.

 

Miten Image pärjää taloudellisesti?

Lehti on voitollinen. Ilmoitusmyynti on ollut hyvää, ja lehteä tehdään melko pienillä kuluilla.

 

Imagen bloggaajat saavat 150 euron kuukausipalkkion vain, jos heidän kirjoituksensa keräävät kuukaudessa yhteensä 30 000 latausta. Kuinka suuri osa bloggareistanne pääsee tähän?

Määrä vaihtelee kuukausittain kahdesta viiteen.

 

Eikö olisi reilua palkita bloggarit taloudellisesta riskistään isommalla korvauksella vaikka aina, kun kirjoitukset keräävät yli 50 000 latausta?

Bloggarit kirjoittavat omista lähtökohdistaan ja kiinnostuksenaiheistaan ja omalla tahdillaan. Se on eri asia kuin tilata freelancerilta juttu tai kuvia lehteen. Bloggarit myös tietävät järjestelmän: jos he kirjoittaisivat blogiaan jollain toisella alustalla, he eivät voisi saavuttaa edes tuota tuloa.

 

Olet sählykaveriesi mukaan herrasmies ja syöttelijä. Näkyykö sama tyyli työssäsi?

Eiköhän. Syöttäminen on joukkuepelin kuva, ja joukkuepelistä toimitustyössäkin on kyse. Päätoimittajan tehtävä on luoda toimitukseen ja avustajakuntaan sellainen ilmapiiri ja käytännöt, että syötöt napsuvat lapoihin.

 

Imagella on välillä ollut vierailevia päätoimittajia yhden numeron ajan. Jos pääsisit itse kuukaudeksi johtamaan toista mediaa, minkä valitsisit?

Erä-lehden. Se oli vuonna 1990 ensimmäinen aikakauslehti, johon rakastuin. Erän vanhoja vuosikertoja olen sittemmin perhesovun uhalla kuljettanut mukanani muutosta toiseen.

Niklas Thesslund, 39, aloitti Imagen päätoimittajana 1. syyskuuta. Hän siirtyi tehtävään Imagen toimituspäällikön paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Trendissä ja Veli-lehdessä, Divaanissa, Etelä-Suomen Sanomissa ja mainostoimisto Blink Helsingissä. Hän on yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan sosiaalipsykologia.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta