Kaupunkilaisen asialla

Niklas Thesslund, 39, aloitti Imagen päätoimittajana 1. syyskuuta.

Niklas Thesslund, 39, aloitti Imagen päätoimittajana 1. syyskuuta. Hän siirtyi tehtävään Imagen toimituspäällikön paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Trendissä ja Veli-lehdessä, Divaanissa, Etelä-Suomen Sanomissa ja mainostoimisto Blink Helsingissä. Hän on yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan sosiaalipsykologia.

JOURNALISTI
8.9.2017

Janne Salomaa, teksti

Aiot tehdä Imagesta ”kaupunkilaisten välttämättömyysmedian”. Mitä se tarkoittaa?

Pääkaupunkiseutu kasvaa valtavaa vauhtia nyt ja tulevaisuudessa. Se aiheuttaa täällä asuville aivan omanlaisiansa paineita ja haasteita liittyen esimerkiksi asumiseen, talouteen tai vaikka lasten koulunkäyntiin. Kaupunkilainen välttämättömyysmedia kirjoittaa näkökulmallista featurea näistä aiheista imagemaisin ideoin.

 

Mitä muutat lehdessä?

Moni jo lehdessämme julkaistu artikkeli mahtuisi uuteen Imageen mennen tullen. Enemmän kyse on sisällön rajaamisesta: mitä jätetään pois, mitkä ovat liian pieniä aiheita pitkille artikkeleille. Kun lehdellä on maailmankuva ja raamit, näistä juttutasolle viety konsepti helpottaa lehden tekemistä ja antaa selkänojan rohkeudelle.

 

Olet työskennellyt hetken myös mainosalalla. Mitä se opetti?

Mielestäni ainakin jokaisen päällikkötoimittajan pitäisi kokeilla mainosalaa. Se elää aiheiden sijaan ideoista, ja siksi mainosväki osaa ideoida. Toimittajat ovat usein parempia ampumaan ideoita alas.

 

Miten Image pärjää taloudellisesti?

Lehti on voitollinen. Ilmoitusmyynti on ollut hyvää, ja lehteä tehdään melko pienillä kuluilla.

 

Imagen bloggaajat saavat 150 euron kuukausipalkkion vain, jos heidän kirjoituksensa keräävät kuukaudessa yhteensä 30 000 latausta. Kuinka suuri osa bloggareistanne pääsee tähän?

Määrä vaihtelee kuukausittain kahdesta viiteen.

 

Eikö olisi reilua palkita bloggarit taloudellisesta riskistään isommalla korvauksella vaikka aina, kun kirjoitukset keräävät yli 50 000 latausta?

Bloggarit kirjoittavat omista lähtökohdistaan ja kiinnostuksenaiheistaan ja omalla tahdillaan. Se on eri asia kuin tilata freelancerilta juttu tai kuvia lehteen. Bloggarit myös tietävät järjestelmän: jos he kirjoittaisivat blogiaan jollain toisella alustalla, he eivät voisi saavuttaa edes tuota tuloa.

 

Olet sählykaveriesi mukaan herrasmies ja syöttelijä. Näkyykö sama tyyli työssäsi?

Eiköhän. Syöttäminen on joukkuepelin kuva, ja joukkuepelistä toimitustyössäkin on kyse. Päätoimittajan tehtävä on luoda toimitukseen ja avustajakuntaan sellainen ilmapiiri ja käytännöt, että syötöt napsuvat lapoihin.

 

Imagella on välillä ollut vierailevia päätoimittajia yhden numeron ajan. Jos pääsisit itse kuukaudeksi johtamaan toista mediaa, minkä valitsisit?

Erä-lehden. Se oli vuonna 1990 ensimmäinen aikakauslehti, johon rakastuin. Erän vanhoja vuosikertoja olen sittemmin perhesovun uhalla kuljettanut mukanani muutosta toiseen.

Niklas Thesslund, 39, aloitti Imagen päätoimittajana 1. syyskuuta. Hän siirtyi tehtävään Imagen toimituspäällikön paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Trendissä ja Veli-lehdessä, Divaanissa, Etelä-Suomen Sanomissa ja mainostoimisto Blink Helsingissä. Hän on yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan sosiaalipsykologia.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta