Suhteutettu uhka. Kairon-kirjeenvaihtajanakin työskennellyt Jukka Huusko sanoo tiedon suhteuttavan myös omaa terrorismipelkoa.

”Jokainen rivi on julkisuustyötä”

Tukea uutisointiin

Ohjeita terrorismista uutisointiin ovat antaneet monet tutkimuskeskukset ja järjestöt. Unescon käsikirja ”Terrorism and the Media”, antaa ohjeita muun muassa terrorismiin liittyvien rikostutkintojen ja -oikeudenkäyntien seurantaan.

Ohjeita on koottu myös International Journalists’ Networkin verkkosivustolle.

JOURNALISTI
8.9.2017

Marja Honkonen, teksti
Liisa Takala, kuva

Media ei voi kieltää terrorismilta sillä tavoiteltua huomiota, mutta ehdoitta sitä ei tarvitse antaa, sanoo jihadistien mediataktiikoihin syventynyt toimittaja Jukka Huusko.

Terrori-iskun tavoite on lietsoa paniikkia, luoda sekasortoa ja polarisoida kansaa. Tekijät haluavat osoittaa, että yhteiskunta on kyvytön suojelemaan omiaan.

”Kaikki sellainen journalismi, joka vahvistaa näitä, on terroristien pussin pelaamista”, sanoo Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Jukka Huusko.

Huusko vietti viime kevään ja syksyn tutkien salafisti-jihadistien mediastrategioita Freie Universitätissä Berliinissä Helsingin Sanomain Säätiön toimittajastipendin turvin. Hän myöntää median olevan mahdottoman tehtävän edessä. Yksi iskujen tarkoitus on aina saada niille mahdollisimman suuri huomio.

”Joka ikinen rivi on julkisuustyötä Isisille ja al-Qaidalle. Siitä ei pääse eroon, että olemme osa tätä ongelmaa.”

 

Poliisi tutkii tällä hetkellä Turussa 18. elokuuta tapahtuneita puukotuksia terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja niiden yrityksinä. Epäillyn motiiveista tai hänen kirjoittamastaan manifestista ei toistaiseksi ole julkaistu tietoa. Julkisuudessa väkivallanteot on liitetty osaksi jihadististen terrori-iskujen sarjaa Euroopassa.

Huusko löytää tapauksen uutisoinnista sekä kiitettävää että ongelmakohtia. Jutut sankareista ja uhreista ovat kuin suoraan tutkijoiden suosituksista: iskun kohteena olleen yhteisön inhimillisyyden korostaminen voi ehkäistä radikalisoitumista.

Julkaisematta taas olisi voitu jättää esimerkiksi vääriksi osoittautuneet huhut ihmisiä kadulla jahdanneista miekkamiehistä tai yleisöltä saadut videot, joiden konteksti oli epäselvä. Pahimmillaan väärät huhut voivat haitata viranomaisten toimintaa.

Toisaalta Huuskoa ärsyttää ”hyssyttelymentaliteetti”, jona hän näkee esimerkiksi vertaukset kouluampujiin. Hän ei kiistä, etteikö ilmiöissä olisi rinnakkaisuutta, mutta muistuttaa että yleisölle olisi tärkeää ymmärtää jihadistisen terrorismin olevan taustajärjestön sotilaallinen strategia länsimaita vastaan. Tietämättömyyskin palvelee terroristien etua.

Jos siis Turun puukotukset ylipäätään edes millään tavalla liittyvät jihadistiseen terroriin:

”Spekuloiminen on terrori-iskujen yhteydessä hyvin vaarallista”, Huusko korostaa.

 

Uusien iskujen varalta ulkomaantoimittaja painaisi kollegoiden mieliin kolme ohjetta: älä toista propagandaa, älä julkaise vahvistamattomia huhuja, äläkä edistä vastakkainasettelua, joka on myös äärioikeiston tavoite.

Huusko olisi myös tarkkana siitä, kuinka paljon ja miten tekijöistä kirjoitetaan.

”Mediamateriaalia käytetään Isisin omassa propagandassa hyödyksi.”

Hän toivoo journalisteilta jatkossakin rohkeutta raportoida aiheesta nimellään. Esimerkiksi Turun Sanomat päätyi julkaisemaan yhden aihetta käsitelleen tutkijahaastattelun nimettömänä, tekijänään ”työryhmä”.

Huusko ei halua ottaa kantaa haastattelun sisältöön, mutta pohtii ratkaisun järkevyyttä.

”Se vain lisää mystiikkaa, jos haamukirjoittajat haastattelevat haamuasiantuntijoita.”

Sen Huusko myöntää, että radikalismi on niin tulenarka aihe, että siitä alkaa olla vaikea kirjoittaa mitään ilman pelkoa viharyöpystä.

”Islamiin liittyvät asiat ylipäätään ovat vahvasti politisoituneet. Siinä on varmasti mediassakin ollut vikaa.”

Korjausliikkeeksi riittäisi hänen mielestään se, että työt tehdään hyvin. Toimittajien täytyy tiedostaa, että sanan- ja uskonnonvapautta käyttää hyväkseen myös väkivaltaisia ajatuksia hautovia ryhmiä.

”Heidän toiminnastaan pitäisi pystyä tekemään hyvää, tutkivaa journalismia.”


Lue lisää: "Vaikean työn purkaminen alkoi heti luontevasti, mutta rasistisen vihan setviminen turhauttaa", sanoo Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio.

Tukea uutisointiin

Ohjeita terrorismista uutisointiin ovat antaneet monet tutkimuskeskukset ja järjestöt. Unescon käsikirja ”Terrorism and the Media”, antaa ohjeita muun muassa terrorismiin liittyvien rikostutkintojen ja -oikeudenkäyntien seurantaan.

Ohjeita on koottu myös International Journalists’ Networkin verkkosivustolle.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta