Vallan linnakkeella. Valokuvaaja Sakari Piippo Helsingissä sijaitsevan Kuntatalon Urbanisti-patsaalla.

Demokratian kuivassa ytimessä

JOURNALISTI
8.9.2017

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, kuva

Viime vuonna valtioneuvoston kanslian pomot halusivat estää Sakari Piippoa julkaisemasta hyvän maun vastaisina pitämiään kuvia. Nyt Piippo pitää kuvista näyttelyn.

Sakari Piippoa jännittää. Valokuvaajayhteisö 11-kollektiivissa jäsenenä oleva valokuvaaja on koostamassa ensimmäistä omaa näyttelyään.

Valokuvanäyttelyn järjestämisessä on omat kipupisteensä, mutta enemmän Piippoa jännittää se, että näyttelyssä on esillä hänen kuviaan, joista nousi viime syksynä suuri kohu.

Valtioneuvoston kanslian pomot halusivat estää Piippoa julkaisemasta hyvän maun vastaisina pitämiään kuvia ja uhkasivat Piippoa jopa oikeustoimilla.

”Minua mietityttää erityisesti se, että valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja [Markku Mantila, joka on jo jättänyt tehtävän] sanoi silloin, että oikeustoimia voidaan vielä jatkaa ’jos ne kuvat vielä jostain putkahtavat esiin’. Kyllähän se mietityttää, että onkohan tämä nyt sitten sellainen putkahdus.

Vnk:lla ei ole vireillä tai suunnitteilla oikeudellisia prosesseja Piippoa vastaan, kansliasta kerrotaan Journalistille.

Kokemukset valtioneuvoston kansliassa innostivat häntä pohtimaan edustuksellisen demokratian piirteitä, sen hienoutta, ja sitä kuinka arkiselta se näyttää.

Kielletyistä kuvista syntynyt kohu kirkasti ajatusta siitä, että että politiikan kuvaamiselle uudesta näkökulmasta on tilausta ja tarvetta. Seurauksena syntyi trilogia, joka on ”läpileikkaus poliittisen vallan toiminnasta ja sen arkisesta olemuksesta Suomessa”.

Kohukuvien lisäksi Piippo on kuvannut kunnanvaltuuston kokouksia ja äänestyspaikkoja.

Häntä mietityttää, miksi edustuksellinen demokratia ei tunnu enää toimivan, miksi niin moni jättää äänestämättä. Kuvien tarkoituksena on näyttää arkisesti ja rehellisesti se, missä ja miten politiikkaa tehdään ja ketkä sitä tekevät.

”Suomen politiikka on pienimuotoista ja kuivakkaa asioiden järjestelyä puuviilupintaisissa kokoushuoneissa. Se koostuu tavallisista ihmisistä harmaissa vaatteissa huolehtimassa yhteisistä asioista. He houkuttelevat äänestäjiä makkaralla, kiistelevät kotikuntansa pyörteistä ja päivähoidosta sekä yrittävät parhaansa vakuuttaa toimittajia hyvistä aikeistaan”, todetaan näyttelyn kutsukirjeessä.

Sakari Piippo: Valokuvanäyttely: Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä Galleria Lapinlahti, Helsinki 6.– 24.9.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta