Vallan linnakkeella. Valokuvaaja Sakari Piippo Helsingissä sijaitsevan Kuntatalon Urbanisti-patsaalla.

Demokratian kuivassa ytimessä

JOURNALISTI
8.9.2017

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, kuva

Viime vuonna valtioneuvoston kanslian pomot halusivat estää Sakari Piippoa julkaisemasta hyvän maun vastaisina pitämiään kuvia. Nyt Piippo pitää kuvista näyttelyn.

Sakari Piippoa jännittää. Valokuvaajayhteisö 11-kollektiivissa jäsenenä oleva valokuvaaja on koostamassa ensimmäistä omaa näyttelyään.

Valokuvanäyttelyn järjestämisessä on omat kipupisteensä, mutta enemmän Piippoa jännittää se, että näyttelyssä on esillä hänen kuviaan, joista nousi viime syksynä suuri kohu.

Valtioneuvoston kanslian pomot halusivat estää Piippoa julkaisemasta hyvän maun vastaisina pitämiään kuvia ja uhkasivat Piippoa jopa oikeustoimilla.

”Minua mietityttää erityisesti se, että valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja [Markku Mantila, joka on jo jättänyt tehtävän] sanoi silloin, että oikeustoimia voidaan vielä jatkaa ’jos ne kuvat vielä jostain putkahtavat esiin’. Kyllähän se mietityttää, että onkohan tämä nyt sitten sellainen putkahdus.

Vnk:lla ei ole vireillä tai suunnitteilla oikeudellisia prosesseja Piippoa vastaan, kansliasta kerrotaan Journalistille.

Kokemukset valtioneuvoston kansliassa innostivat häntä pohtimaan edustuksellisen demokratian piirteitä, sen hienoutta, ja sitä kuinka arkiselta se näyttää.

Kielletyistä kuvista syntynyt kohu kirkasti ajatusta siitä, että että politiikan kuvaamiselle uudesta näkökulmasta on tilausta ja tarvetta. Seurauksena syntyi trilogia, joka on ”läpileikkaus poliittisen vallan toiminnasta ja sen arkisesta olemuksesta Suomessa”.

Kohukuvien lisäksi Piippo on kuvannut kunnanvaltuuston kokouksia ja äänestyspaikkoja.

Häntä mietityttää, miksi edustuksellinen demokratia ei tunnu enää toimivan, miksi niin moni jättää äänestämättä. Kuvien tarkoituksena on näyttää arkisesti ja rehellisesti se, missä ja miten politiikkaa tehdään ja ketkä sitä tekevät.

”Suomen politiikka on pienimuotoista ja kuivakkaa asioiden järjestelyä puuviilupintaisissa kokoushuoneissa. Se koostuu tavallisista ihmisistä harmaissa vaatteissa huolehtimassa yhteisistä asioista. He houkuttelevat äänestäjiä makkaralla, kiistelevät kotikuntansa pyörteistä ja päivähoidosta sekä yrittävät parhaansa vakuuttaa toimittajia hyvistä aikeistaan”, todetaan näyttelyn kutsukirjeessä.

Sakari Piippo: Valokuvanäyttely: Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä Galleria Lapinlahti, Helsinki 6.– 24.9.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta