Viimein: digi-alv alas

JOURNALISTI
20.1.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Tätä ovat media-alan toimijat pitkään vaatineet, tekijät ja kustantajat yksissä tuumin: digitaalisten sisältöjen arvonlisävero on alennettava samalle tasolle painettujen lehtien ja kirjojen kanssa. Nyt tämä toive on toteutumassa – hitaasti, mutta ilmeisen varmasti.

Suomessa on pitkään vallinnut laaja poliittinen yksimielisyys tarpeesta yhdenmukaistaa lehtien ja kirjojen arvonlisäverotus riippumattomaksi siitä, millä menetelmällä tuotteita kuluttajille välitetään. On suorastaan paradoksaalista, että digitaalista jakelumuotoa verotetaan ankarammin kuin painettua sanaa. Painettujen kirjojen ja lehtien alv on 10 prosenttia, digisisältöjen 24.

Nurinkurisen järjestelyn taustalla on ollut eurooppalainen sääntely. Euroopan komissio on viimein päätynyt esittämään, että lehtien ja kirjojen arvonlisäverokohtelu voidaan yhdenmukaistaa. Linjaukselle vaaditaan vielä kaikkien jäsen-maiden hyväksyntä, ja sen uskotaan tapahtuvan alkuvuoden kuluessa. Sen jälkeen digi-alv:n taso on kansallisten päätöksentekijöiden asia.

Helsingin Sanomille 11. tammikuuta antamassaan lausunnossa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) toteaa tavoitteeksi, että alennus tulee voimaan vuoden 2018 alussa.

Miksi odottaa vielä vuosi, kun askelmerkit ovat selvät? Ratkaisun valtiontaloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan verotulojen vähennykset ovat 11–24 miljoonaa euroa. Laman ja rakennemuutoksen kurimuksesta eroon kamppaileville, digitaalista tuotantoon kehitteleville medioille on sitä parempi mitä nopeammin järjestely tehdään.

Nopea järjestely olisi perusteltu kädenojennus myös kuluttajien suuntaan: kulttuurin ja sivistyksen arvoa korostava lahja satavuotiaan Suomen lukevalle kansalle.

On aiheellista odottaa, että veroratkaisun seurauksena digi-lehtien ja e-kirjojen kuluttajahinnat laskevat. Vain sitä kautta voi syntyä markkinaimua digitaaliselle sisältökaupalle, jonka volyymi on kasvanut ja kannattavuus pienin askelin parantunut jo raskaamman verotuksen aikana.

Veroratkaisu tuo mukanaan muitakin myönteisiä kerrannaisvaikutuksia: se vahvistaa mediatalojen mahdollisuuksia panostaa digitaaliseen tulevaisuuteen, se luo edellytyksiä työllisyyden kasvulle ja tuo kaikkinensa toimialalle toiveikkuutta, jota todella tarvitaan lukuisien laihojen vuosien jälkeen.

Jäsenten asialla

Journalistiliiton jäsenten palveluyritys Mediakunta avaa uuden luvun ay-toiminnan historiassa. 9. tammikuuta toimintansa aloittanut osuuskunta palvelee eritoten freelancereita, mutta se hoitaa laskutuksen ja tarvittavan byrokratian myös muiden keikkatöitä tekevien puolesta.

Millään muulla ammattiliitolla ei ole Mediakunnan kaltaista palvelua. Juuri tausta Journalistiliitossa tekee Mediakunnasta erityisen: jäsenten käytössä ovat liiton palvelut, kokemus ja verkostot. Osuuskunnasta voi syntyä yhteisö, joka aidosti hyödyttää jäseniään ja vahvistaa myös Journalistiliittoa.

Mediakunta on syntynyt jäsenten tarpeista. Moni haluaa keskittyä ammattityöhönsä ja siirtää laskutuksen, eläkemaksuista huolehtimisen ja muut rutiinit osaaviin käsiin. Toiminnan vakiintuessa palveluvalikoimaakin voidaan laajentaa jäsenten tarpeiden mukaan.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta