Uusi ympäristö, tuttu työ

Kimmo Lundén, 56, on aloittanut Maaseudun Tulevaisuuden (MT) taloustoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt Talouselämässä, Markkinointi&Mainonnassa, Faktassa, Tekniikka&Taloudessa, Kauppalehdessä ja Turun Sanomissa. Lundén kertoi Journalistissa 12/2016 työnhaustaan sen jälkeen, kun työt yllättäen päättyivät Kauppalehdelle myydyssä Talentumissa alkuvuodesta 2016.

JOURNALISTI
20.1.2017

Nina Erho, teksti

Kimmo Lundén on aloittanut Maaseudun Tulevaisuuden (MT) taloustoimittajana.

Miltä tuntuu olla taas päivätöissä?

On kiva aloittaa vuosi uusissa töissä ja työympäristössä ja osana työyhteisöä. Vaikka tapasin vapaana toimittajana paljon ihmisiä, työnteko kotona oli yksinäisempää. Itse työ on hyvin samanlaista kuin aiemmat työni taloustoimittajana.

 

Mikä oli ratkaiseva tekijä työpaikan löytymisessä?

Oma aktiivisuus ja verkostot. Liikuin uutiskentillä ja tapasin ihmisiä. Olen pitänyt osaamiseni ajan tasalla. Maaseudun Tulevaisuus oli tuttu freelancetöistä ja lukijana jo ennen kuin taloustoimittajan paikka tuli auki.

 

Millainen lehti Maaseudun Tulevaisuus on?

Maa- ja metsätalouden ja elintarviketeollisuuden johtava asiantuntijalehti Suomessa. Silti etenkin viikonloppusivustolla lehdessä on esillä koko elämän kirjo.

 

Missä maaseudun tulevaisuus on?

Maaseudulla ja maakunnissa on virkeää toimintaa, jota lehti seuraa. Muuttoliike työn ja toimialojen perässä tulee jatkumaan, mutta suomalaiset viettävät aikaa myös mökeillä, metsäpalstoilla ja synnyinseuduillaan.

 

Mitä MT:n toimittajan pitää tietää?

Taloustoimittajana talouden lainalaisuudet. Lukijakisassa en erottanut kaikkia karjarotuja, mutta talouselämän vaikuttajat tunnistin jokaisen.

 

Mitä MT:n toimittajan pitää viestiä?

Uutiset käsitellään täälläkin uutisina, ja kolumnin tai kommentin pitää erottua niistä. Lehdessä painottuvista toimialoista ja aiheista, kuten elintarviketeollisuudesta ja EU:sta, tulee varmaan kirjoitettua enemmän kuin ennen.

 

Mitä ei pidä viestiä?

Viestin pitää olla totuudenmukainen. Aihealueita, joita täällä ei juuri seurata, ovat urheilu ja rikokset. Tai sitten etsitään oma näkökulma.

 

MT on MTK:n pää-äänenkannattaja. Miten se vaikuttaa työhön?

Se jää nähtäväksi. MT on niin laajalevikkinen ja iso, että mielipiteitä ja näkökulmia pitäisi mahtua laidasta laitaan.

 

Mikä on suhteesi maaseutuun?

Olen syntynyt Turussa ja pidän itseäni kaupunkilaisena. Mökillä kasvatan varhaisperunaa. Olen näyttänyt taidon lapsillenikin.

 

MT:n brändi ohitti joulukuussa Kauppalehden brändin M&M:n tutkimuksessa. Miksi?

Lehti sisältöineen on lukijoiden arvostama. Luottamus syntyy ajan kuluessa. Murroskohdissa ja kriisiaikoina lukijat hakeutuvat etenkin verkossa saiteille, joiden sisältöön luottavat. He haluavat tietää, miten ympäristön tapahtumat vaikuttavat omaan elämään.

 

Mitkä ovat terveisesi Kauppalehden johdolle?

Kauppalehdessä on paljon hyviä entisiä kollegoja, joita arvostan ja tapaan edelleen. Johdolle minulla ei ole erityisiä terveisiä.

 

EDIT 23.1.2017 klo 12.20: Oikaisu: MT:n brändi ei ohittanut Kauppalehden brändiä tutkimuksessa joulukuussa, vaan tutkimus tehtiin kesä–heinäkuussa 2016 ja siitä uutisoitiin muun muassa joulukuussa. M&M teki tutkimuksen yhdessä Taloustutkimuksen kanssa.

Kimmo Lundén, 56, on aloittanut Maaseudun Tulevaisuuden (MT) taloustoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt Talouselämässä, Markkinointi&Mainonnassa, Faktassa, Tekniikka&Taloudessa, Kauppalehdessä ja Turun Sanomissa. Lundén kertoi Journalistissa 12/2016 työnhaustaan sen jälkeen, kun työt yllättäen päättyivät Kauppalehdelle myydyssä Talentumissa alkuvuodesta 2016.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta