Uusi ympäristö, tuttu työ

Kimmo Lundén, 56, on aloittanut Maaseudun Tulevaisuuden (MT) taloustoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt Talouselämässä, Markkinointi&Mainonnassa, Faktassa, Tekniikka&Taloudessa, Kauppalehdessä ja Turun Sanomissa. Lundén kertoi Journalistissa 12/2016 työnhaustaan sen jälkeen, kun työt yllättäen päättyivät Kauppalehdelle myydyssä Talentumissa alkuvuodesta 2016.

JOURNALISTI
20.1.2017

Nina Erho, teksti

Kimmo Lundén on aloittanut Maaseudun Tulevaisuuden (MT) taloustoimittajana.

Miltä tuntuu olla taas päivätöissä?

On kiva aloittaa vuosi uusissa töissä ja työympäristössä ja osana työyhteisöä. Vaikka tapasin vapaana toimittajana paljon ihmisiä, työnteko kotona oli yksinäisempää. Itse työ on hyvin samanlaista kuin aiemmat työni taloustoimittajana.

 

Mikä oli ratkaiseva tekijä työpaikan löytymisessä?

Oma aktiivisuus ja verkostot. Liikuin uutiskentillä ja tapasin ihmisiä. Olen pitänyt osaamiseni ajan tasalla. Maaseudun Tulevaisuus oli tuttu freelancetöistä ja lukijana jo ennen kuin taloustoimittajan paikka tuli auki.

 

Millainen lehti Maaseudun Tulevaisuus on?

Maa- ja metsätalouden ja elintarviketeollisuuden johtava asiantuntijalehti Suomessa. Silti etenkin viikonloppusivustolla lehdessä on esillä koko elämän kirjo.

 

Missä maaseudun tulevaisuus on?

Maaseudulla ja maakunnissa on virkeää toimintaa, jota lehti seuraa. Muuttoliike työn ja toimialojen perässä tulee jatkumaan, mutta suomalaiset viettävät aikaa myös mökeillä, metsäpalstoilla ja synnyinseuduillaan.

 

Mitä MT:n toimittajan pitää tietää?

Taloustoimittajana talouden lainalaisuudet. Lukijakisassa en erottanut kaikkia karjarotuja, mutta talouselämän vaikuttajat tunnistin jokaisen.

 

Mitä MT:n toimittajan pitää viestiä?

Uutiset käsitellään täälläkin uutisina, ja kolumnin tai kommentin pitää erottua niistä. Lehdessä painottuvista toimialoista ja aiheista, kuten elintarviketeollisuudesta ja EU:sta, tulee varmaan kirjoitettua enemmän kuin ennen.

 

Mitä ei pidä viestiä?

Viestin pitää olla totuudenmukainen. Aihealueita, joita täällä ei juuri seurata, ovat urheilu ja rikokset. Tai sitten etsitään oma näkökulma.

 

MT on MTK:n pää-äänenkannattaja. Miten se vaikuttaa työhön?

Se jää nähtäväksi. MT on niin laajalevikkinen ja iso, että mielipiteitä ja näkökulmia pitäisi mahtua laidasta laitaan.

 

Mikä on suhteesi maaseutuun?

Olen syntynyt Turussa ja pidän itseäni kaupunkilaisena. Mökillä kasvatan varhaisperunaa. Olen näyttänyt taidon lapsillenikin.

 

MT:n brändi ohitti joulukuussa Kauppalehden brändin M&M:n tutkimuksessa. Miksi?

Lehti sisältöineen on lukijoiden arvostama. Luottamus syntyy ajan kuluessa. Murroskohdissa ja kriisiaikoina lukijat hakeutuvat etenkin verkossa saiteille, joiden sisältöön luottavat. He haluavat tietää, miten ympäristön tapahtumat vaikuttavat omaan elämään.

 

Mitkä ovat terveisesi Kauppalehden johdolle?

Kauppalehdessä on paljon hyviä entisiä kollegoja, joita arvostan ja tapaan edelleen. Johdolle minulla ei ole erityisiä terveisiä.

 

EDIT 23.1.2017 klo 12.20: Oikaisu: MT:n brändi ei ohittanut Kauppalehden brändiä tutkimuksessa joulukuussa, vaan tutkimus tehtiin kesä–heinäkuussa 2016 ja siitä uutisoitiin muun muassa joulukuussa. M&M teki tutkimuksen yhdessä Taloustutkimuksen kanssa.

Kimmo Lundén, 56, on aloittanut Maaseudun Tulevaisuuden (MT) taloustoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt Talouselämässä, Markkinointi&Mainonnassa, Faktassa, Tekniikka&Taloudessa, Kauppalehdessä ja Turun Sanomissa. Lundén kertoi Journalistissa 12/2016 työnhaustaan sen jälkeen, kun työt yllättäen päättyivät Kauppalehdelle myydyssä Talentumissa alkuvuodesta 2016.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta