Uusi ympäristö, tuttu työ

Kimmo Lundén, 56, on aloittanut Maaseudun Tulevaisuuden (MT) taloustoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt Talouselämässä, Markkinointi&Mainonnassa, Faktassa, Tekniikka&Taloudessa, Kauppalehdessä ja Turun Sanomissa. Lundén kertoi Journalistissa 12/2016 työnhaustaan sen jälkeen, kun työt yllättäen päättyivät Kauppalehdelle myydyssä Talentumissa alkuvuodesta 2016.

JOURNALISTI
20.1.2017

Nina Erho, teksti

Kimmo Lundén on aloittanut Maaseudun Tulevaisuuden (MT) taloustoimittajana.

Miltä tuntuu olla taas päivätöissä?

On kiva aloittaa vuosi uusissa töissä ja työympäristössä ja osana työyhteisöä. Vaikka tapasin vapaana toimittajana paljon ihmisiä, työnteko kotona oli yksinäisempää. Itse työ on hyvin samanlaista kuin aiemmat työni taloustoimittajana.

 

Mikä oli ratkaiseva tekijä työpaikan löytymisessä?

Oma aktiivisuus ja verkostot. Liikuin uutiskentillä ja tapasin ihmisiä. Olen pitänyt osaamiseni ajan tasalla. Maaseudun Tulevaisuus oli tuttu freelancetöistä ja lukijana jo ennen kuin taloustoimittajan paikka tuli auki.

 

Millainen lehti Maaseudun Tulevaisuus on?

Maa- ja metsätalouden ja elintarviketeollisuuden johtava asiantuntijalehti Suomessa. Silti etenkin viikonloppusivustolla lehdessä on esillä koko elämän kirjo.

 

Missä maaseudun tulevaisuus on?

Maaseudulla ja maakunnissa on virkeää toimintaa, jota lehti seuraa. Muuttoliike työn ja toimialojen perässä tulee jatkumaan, mutta suomalaiset viettävät aikaa myös mökeillä, metsäpalstoilla ja synnyinseuduillaan.

 

Mitä MT:n toimittajan pitää tietää?

Taloustoimittajana talouden lainalaisuudet. Lukijakisassa en erottanut kaikkia karjarotuja, mutta talouselämän vaikuttajat tunnistin jokaisen.

 

Mitä MT:n toimittajan pitää viestiä?

Uutiset käsitellään täälläkin uutisina, ja kolumnin tai kommentin pitää erottua niistä. Lehdessä painottuvista toimialoista ja aiheista, kuten elintarviketeollisuudesta ja EU:sta, tulee varmaan kirjoitettua enemmän kuin ennen.

 

Mitä ei pidä viestiä?

Viestin pitää olla totuudenmukainen. Aihealueita, joita täällä ei juuri seurata, ovat urheilu ja rikokset. Tai sitten etsitään oma näkökulma.

 

MT on MTK:n pää-äänenkannattaja. Miten se vaikuttaa työhön?

Se jää nähtäväksi. MT on niin laajalevikkinen ja iso, että mielipiteitä ja näkökulmia pitäisi mahtua laidasta laitaan.

 

Mikä on suhteesi maaseutuun?

Olen syntynyt Turussa ja pidän itseäni kaupunkilaisena. Mökillä kasvatan varhaisperunaa. Olen näyttänyt taidon lapsillenikin.

 

MT:n brändi ohitti joulukuussa Kauppalehden brändin M&M:n tutkimuksessa. Miksi?

Lehti sisältöineen on lukijoiden arvostama. Luottamus syntyy ajan kuluessa. Murroskohdissa ja kriisiaikoina lukijat hakeutuvat etenkin verkossa saiteille, joiden sisältöön luottavat. He haluavat tietää, miten ympäristön tapahtumat vaikuttavat omaan elämään.

 

Mitkä ovat terveisesi Kauppalehden johdolle?

Kauppalehdessä on paljon hyviä entisiä kollegoja, joita arvostan ja tapaan edelleen. Johdolle minulla ei ole erityisiä terveisiä.

 

EDIT 23.1.2017 klo 12.20: Oikaisu: MT:n brändi ei ohittanut Kauppalehden brändiä tutkimuksessa joulukuussa, vaan tutkimus tehtiin kesä–heinäkuussa 2016 ja siitä uutisoitiin muun muassa joulukuussa. M&M teki tutkimuksen yhdessä Taloustutkimuksen kanssa.

Kimmo Lundén, 56, on aloittanut Maaseudun Tulevaisuuden (MT) taloustoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt Talouselämässä, Markkinointi&Mainonnassa, Faktassa, Tekniikka&Taloudessa, Kauppalehdessä ja Turun Sanomissa. Lundén kertoi Journalistissa 12/2016 työnhaustaan sen jälkeen, kun työt yllättäen päättyivät Kauppalehdelle myydyssä Talentumissa alkuvuodesta 2016.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta