Uusi ympäristö, tuttu työ

Kimmo Lundén, 56, on aloittanut Maaseudun Tulevaisuuden (MT) taloustoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt Talouselämässä, Markkinointi&Mainonnassa, Faktassa, Tekniikka&Taloudessa, Kauppalehdessä ja Turun Sanomissa. Lundén kertoi Journalistissa 12/2016 työnhaustaan sen jälkeen, kun työt yllättäen päättyivät Kauppalehdelle myydyssä Talentumissa alkuvuodesta 2016.

JOURNALISTI
20.1.2017

Nina Erho, teksti

Kimmo Lundén on aloittanut Maaseudun Tulevaisuuden (MT) taloustoimittajana.

Miltä tuntuu olla taas päivätöissä?

On kiva aloittaa vuosi uusissa töissä ja työympäristössä ja osana työyhteisöä. Vaikka tapasin vapaana toimittajana paljon ihmisiä, työnteko kotona oli yksinäisempää. Itse työ on hyvin samanlaista kuin aiemmat työni taloustoimittajana.

 

Mikä oli ratkaiseva tekijä työpaikan löytymisessä?

Oma aktiivisuus ja verkostot. Liikuin uutiskentillä ja tapasin ihmisiä. Olen pitänyt osaamiseni ajan tasalla. Maaseudun Tulevaisuus oli tuttu freelancetöistä ja lukijana jo ennen kuin taloustoimittajan paikka tuli auki.

 

Millainen lehti Maaseudun Tulevaisuus on?

Maa- ja metsätalouden ja elintarviketeollisuuden johtava asiantuntijalehti Suomessa. Silti etenkin viikonloppusivustolla lehdessä on esillä koko elämän kirjo.

 

Missä maaseudun tulevaisuus on?

Maaseudulla ja maakunnissa on virkeää toimintaa, jota lehti seuraa. Muuttoliike työn ja toimialojen perässä tulee jatkumaan, mutta suomalaiset viettävät aikaa myös mökeillä, metsäpalstoilla ja synnyinseuduillaan.

 

Mitä MT:n toimittajan pitää tietää?

Taloustoimittajana talouden lainalaisuudet. Lukijakisassa en erottanut kaikkia karjarotuja, mutta talouselämän vaikuttajat tunnistin jokaisen.

 

Mitä MT:n toimittajan pitää viestiä?

Uutiset käsitellään täälläkin uutisina, ja kolumnin tai kommentin pitää erottua niistä. Lehdessä painottuvista toimialoista ja aiheista, kuten elintarviketeollisuudesta ja EU:sta, tulee varmaan kirjoitettua enemmän kuin ennen.

 

Mitä ei pidä viestiä?

Viestin pitää olla totuudenmukainen. Aihealueita, joita täällä ei juuri seurata, ovat urheilu ja rikokset. Tai sitten etsitään oma näkökulma.

 

MT on MTK:n pää-äänenkannattaja. Miten se vaikuttaa työhön?

Se jää nähtäväksi. MT on niin laajalevikkinen ja iso, että mielipiteitä ja näkökulmia pitäisi mahtua laidasta laitaan.

 

Mikä on suhteesi maaseutuun?

Olen syntynyt Turussa ja pidän itseäni kaupunkilaisena. Mökillä kasvatan varhaisperunaa. Olen näyttänyt taidon lapsillenikin.

 

MT:n brändi ohitti joulukuussa Kauppalehden brändin M&M:n tutkimuksessa. Miksi?

Lehti sisältöineen on lukijoiden arvostama. Luottamus syntyy ajan kuluessa. Murroskohdissa ja kriisiaikoina lukijat hakeutuvat etenkin verkossa saiteille, joiden sisältöön luottavat. He haluavat tietää, miten ympäristön tapahtumat vaikuttavat omaan elämään.

 

Mitkä ovat terveisesi Kauppalehden johdolle?

Kauppalehdessä on paljon hyviä entisiä kollegoja, joita arvostan ja tapaan edelleen. Johdolle minulla ei ole erityisiä terveisiä.

 

EDIT 23.1.2017 klo 12.20: Oikaisu: MT:n brändi ei ohittanut Kauppalehden brändiä tutkimuksessa joulukuussa, vaan tutkimus tehtiin kesä–heinäkuussa 2016 ja siitä uutisoitiin muun muassa joulukuussa. M&M teki tutkimuksen yhdessä Taloustutkimuksen kanssa.

Kimmo Lundén, 56, on aloittanut Maaseudun Tulevaisuuden (MT) taloustoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt Talouselämässä, Markkinointi&Mainonnassa, Faktassa, Tekniikka&Taloudessa, Kauppalehdessä ja Turun Sanomissa. Lundén kertoi Journalistissa 12/2016 työnhaustaan sen jälkeen, kun työt yllättäen päättyivät Kauppalehdelle myydyssä Talentumissa alkuvuodesta 2016.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta