Siteeratuimpien kärki vaihtui

Helsingin Sanomat piti siteeratuimman uutisvälineen paikkaa hallussaan kolme vuotta, mutta viime vuonna sen siteerausmäärät putosivat 17 prosenttia edellisvuodesta.

Yleisradion uutiskone sen sijaan jauhoi tasaisesti. Tuloksena on paluu listan ykköseksi ja ensimmäinen myönteinen Yleä itseään koskeva uutinen vähään aikaan.

”Mahtava homma! Olen super-iloinen meidän koko jengin puolesta”, sanoo päätoimittajana ja Yle Uutisten keskustoimituksen päällikkönä 9. tammikuuta aloittanut Riikka Venäläinen.

Venäläinen arvioi, että hyvä tulos on osittain seurausta linjanmuutoksesta vuonna 2015, jolloin Yle aloitti uutisten tekemisen verkko edellä.

Ensimmäinen vuosi meni Venäläisen mukaan uusia tapoja opetellessa, mutta viime vuonna tulokset alkoivat näkyä.

”Vuonna 2016 asetimme vetämälläni yhteiskuntaosastolla jokaisen toimituksen tavoitteeksi nimenomaan uutisvoitot. Niistä toimittajat tykkäävät ja siksihän tätä työtä tehdään eli kaivetaan uutisia.”

Perinteinen vahva alue eli puoluegallupit ja poliitikkojen haastattelut toivat Ylelle paljon siteerauksia. Se sai uutisvoittoja myös Panama-papereista, sähköyhtiö Carunan pienistä veroista ja Lappeenrannan kolmoissurmasta.

Kakkoseksi pudonnut Helsingin Sanomat oli Ylen tavoin vahva puoluegallupeissa ja poliitikkojen haastatteluissa. Siteerauksia toivat myös esimerkiksi uutiset länsimetrosta, SAK:n ja STTK:n yhdistymisen kariutumisesta, Luona-vastaanottokeskusten ongelmista, ministeri Lenita Toivakan luopumisesta ja Migrin virkamiesten painostamisesta.

Myös Syyrian lelusalakuljettajan taustat, BUK-testitietojen panttaus, niin sanotut Lindtmanin listat ja oikeuskansleri Jaakko Jonkan perustuslakikritiikki olivat HS:n skuuppeja.

“Ykkössija jäi vain yhdeksän siteerauksen päähän, joten sijoitus on normaalin vaihteluvälin sisällä. Omien uutisten jatkuva hankkiminen on meille kunnia-asia jatkossakin.” sanoo päätoimittaja Kaius Niemi HS:n sijoituksesta.

Kolmanneksi nousi maakuntalehtien sisällöntuotantoyhtiö Lännen Media. Viime vuonna se oli viides ensimmäisen kokonaisen toimintavuotensa jälkeen.

Lännen Media seurasi tarkoin esimerkiksi yhteiskuntasopimusneuvotteluja sekä sote- ja maakuntauudistusta. Siteerausmäärät nousivat lähes 40 prosenttia. Uutishuoneen päällikön Jussi Orellin mukaan tulos on toimittajien uutisnälän ansiota.

”Pyrimme myös hakemaan merkittäviin uutisaiheisiin omia tulokulmia, sillä ne tuovat lehdille sellaista lisäarvoa, jonka tuottaminen on yhteistoimituksen tehtävä.”

Keskisuomalainen ja Savon Sanomat ottivat lähes samalla siteerausmäärällä sijat neljä ja viisi. Keskisuomalainen uutisoi erityisesti sotilas- ja poliisiasioista. Savon Sanomien vahvuuksia olivat rikos- ja poliisiuutiset sekä urheilu.

Kuudenneksi sijoittunut MTV uutisoi muun muassa irakilaismiehen sotarikosepäilyistä, zikatartunnoista Suomessa, Roman Eremenkon dopingepäilystä ja Särkänniemen delfiinien lähdöstä.

Ilta-Sanomien siteerausmäärä pieneni neljänneksen, ja lehti putosi neljänneltä sijalta seitsemänneksi. IS:n vahvuuksia olivat urheilu ja monet kuolinuutiset, kuten Riki Sorsan ja Matti Hagmanin kuolemat. IS uutisoi myös Juha Sipilän Kempeleen-kodin myynnistä.

Kahdeksanneksi sijoittunut Iltalehti uutisoi muun muassa Suomen ja Venäjän rajasopimusneuvottelujen yksityiskohdista, Finaviakohun käynnistäneistä tarkastusviraston Anne Berner -moitteista, Tukholman suurlähettiläs Jarmo Viinasen häirintäepäilyistä, Paula Risikon ja Kai Mykkäsen ministerinimityksistä ja Anttilan konkurssista.

Yhdeksänneksi sijoittunut Turun Sanomat uutisoi muun muassa Kupittaan sairaalan psykiatrisen osaston väärinkäytöksistä ja Putinin Suomen-vierailusta. Kaleva nousi takaisin kärkikymmenikköön muun muassa Fennovoima-uutisillaan.

Aamulehti putosi ensi kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle.

Selvityksen tehnyt STT:n toimittaja Olli Vesala nostaa kärjen ulkopuolelta esiin uutisointiaan terävöittäneet Suomen Kuvalehden ja Maaseudun Tulevaisuuden. SK käynnisti uutisellaan Yle-Sipilä-kohun ja MT uutisoi esimerkiksi Kainuun tulevasta sellutehtaasta ja Paavo Väyrysen perustamasta uudesta puolueesta.

Pikkulehdistä ison skuupin teki Pirkkalainen, joka kertoi ensimmäisenä ohjaaja Jouko Turkan kuolemasta. Paikallislehti Uutisvuoksi puolestaan uutisoi Imatran kolmoissurmasta lähes samanaikaisesti Ylen kanssa.

Yleisradion Sipilä-gate ei näy luvuissa, mutta se on jättänyt jälkensä yleläisiin. Venäläisen mukaan julkinen keskustelu on ollut rankkaa työntekijöille. Uutisten ja ohjelmien tuotanto on jatkunut normaalisti kohusta huolimatta.

”Olen ylpeä tästä porukasta. Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuisi jos omasta työpaikasta esitetään sellaisia väitteitä, joita ja meidän tekemisestä on esitetty. Kyllähän se sattuu. Se todella sattuu.”

Hän uskoo, että työnteko ja hyvän journalismin tekeminen on paras tapa päästä eteenpäin. Venäläinen toivoo, että Yle lisää omaa uutishankintaa entisestään.

”Olisi hyvä päästä analyyttisemmälle tasolle. Lausuntojournalismista kohti omaehtoisempaa uutisten kaivamista, proaktiivista uutiskiimaa.”

EDIT: 20.1. kello 12.55. Lisätty Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen kommentti.