Uutiskoneen ohjaimissa. Yle Uutisten päätoimittaja Riikka Venäläinen johtaa aamupäivän uutiskokousta, johon osallistuivat tiimiesimies Riina Malhotra, (vas.) sisältötuottaja Taija Rämet, lähetystoimittaja Marjukka Havumäki, tv-lähetyksen tuottaja Ilmari Kontio, Aamu-tv:n tuottaja Anne Pirskanen, ulkomaantoimittaja Minna Pye ja sisältöpäällikkö Hannu Särkkä.

Siteeratuimpien kärki vaihtui

Näin selvitys tehtiin

STT laski Journalistin pyynnöstä, mitä toimituksia se siteerasi 1. 1. – 31. 12. 2016. Siteerausmäärä putosi hieman, vaikka tarkastelujakso oli noin kuukauden pidempi kuin edellisvuonna. Siteerauksia oli 1 379, edellisvuonna 1 409 kappaletta.

Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki muun toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu siteeraukseksi. Käytännön selvitystyön teki STT:n toimittaja Olli Vesala.

JOURNALISTI
20.1.2017

Manu Marttinen, teksti
Aleksi Poutanen, kuva

Yle palasi STT:n siteerausten ykköseksi kolmen vuoden tauon jälkeen. Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen haluaa ”lisää uutiskiimaa ja vähemmän lausuntojournalismia”.

Helsingin Sanomat piti siteeratuimman uutisvälineen paikkaa hallussaan kolme vuotta, mutta viime vuonna sen siteerausmäärät putosivat 17 prosenttia edellisvuodesta.

Yleisradion uutiskone sen sijaan jauhoi tasaisesti. Tuloksena on paluu listan ykköseksi ja ensimmäinen myönteinen Yleä itseään koskeva uutinen vähään aikaan.

”Mahtava homma! Olen super-iloinen meidän koko jengin puolesta”, sanoo päätoimittajana ja Yle Uutisten keskustoimituksen päällikkönä 9. tammikuuta aloittanut Riikka Venäläinen.

Venäläinen arvioi, että hyvä tulos on osittain seurausta linjanmuutoksesta vuonna 2015, jolloin Yle aloitti uutisten tekemisen verkko edellä.

Ensimmäinen vuosi meni Venäläisen mukaan uusia tapoja opetellessa, mutta viime vuonna tulokset alkoivat näkyä.

”Vuonna 2016 asetimme vetämälläni yhteiskuntaosastolla jokaisen toimituksen tavoitteeksi nimenomaan uutisvoitot. Niistä toimittajat tykkäävät ja siksihän tätä työtä tehdään eli kaivetaan uutisia.”

Perinteinen vahva alue eli puoluegallupit ja poliitikkojen haastattelut toivat Ylelle paljon siteerauksia. Se sai uutisvoittoja myös Panama-papereista, sähköyhtiö Carunan pienistä veroista ja Lappeenrannan kolmoissurmasta.

 

Kakkoseksi pudonnut Helsingin Sanomat oli Ylen tavoin vahva puoluegallupeissa ja poliitikkojen haastatteluissa. Siteerauksia toivat myös esimerkiksi uutiset länsimetrosta, SAK:n ja STTK:n yhdistymisen kariutumisesta, Luona-vastaanottokeskusten ongelmista, ministeri Lenita Toivakan luopumisesta ja Migrin virkamiesten painostamisesta.

Myös Syyrian lelusalakuljettajan taustat, BUK-testitietojen panttaus, niin sanotut Lindtmanin listat ja oikeuskansleri Jaakko Jonkan perustuslakikritiikki olivat HS:n skuuppeja.

"Ykkössija jäi vain yhdeksän siteerauksen päähän, joten sijoitus on normaalin vaihteluvälin sisällä. Omien uutisten jatkuva hankkiminen on meille kunnia-asia jatkossakin." sanoo päätoimittaja Kaius Niemi HS:n sijoituksesta.

Kolmanneksi nousi maakuntalehtien sisällöntuotantoyhtiö Lännen Media. Viime vuonna se oli viides ensimmäisen kokonaisen toimintavuotensa jälkeen.

Lännen Media seurasi tarkoin esimerkiksi yhteiskuntasopimusneuvotteluja sekä sote- ja maakuntauudistusta. Siteerausmäärät nousivat lähes 40 prosenttia. Uutishuoneen päällikön Jussi Orellin mukaan tulos on toimittajien uutisnälän ansiota.

”Pyrimme myös hakemaan merkittäviin uutisaiheisiin omia tulokulmia, sillä ne tuovat lehdille sellaista lisäarvoa, jonka tuottaminen on yhteistoimituksen tehtävä.”

Keskisuomalainen ja Savon Sanomat ottivat lähes samalla siteerausmäärällä sijat neljä ja viisi. Keskisuomalainen uutisoi erityisesti sotilas- ja poliisiasioista. Savon Sanomien vahvuuksia olivat rikos- ja poliisiuutiset sekä urheilu.

Kuudenneksi sijoittunut MTV uutisoi muun muassa irakilaismiehen sotarikosepäilyistä, zikatartunnoista Suomessa, Roman Eremenkon dopingepäilystä ja Särkänniemen delfiinien lähdöstä.

 

Ilta-Sanomien siteerausmäärä pieneni neljänneksen, ja lehti putosi neljänneltä sijalta seitsemänneksi. IS:n vahvuuksia olivat urheilu ja monet kuolinuutiset, kuten Riki Sorsan ja Matti Hagmanin kuolemat. IS uutisoi myös Juha Sipilän Kempeleen-kodin myynnistä.

Kahdeksanneksi sijoittunut Iltalehti uutisoi muun muassa Suomen ja Venäjän rajasopimusneuvottelujen yksityiskohdista, Finaviakohun käynnistäneistä tarkastusviraston Anne Berner -moitteista, Tukholman suurlähettiläs Jarmo Viinasen häirintäepäilyistä, Paula Risikon ja Kai Mykkäsen ministerinimityksistä ja Anttilan konkurssista.

Yhdeksänneksi sijoittunut Turun Sanomat uutisoi muun muassa Kupittaan sairaalan psykiatrisen osaston väärinkäytöksistä ja Putinin Suomen-vierailusta. Kaleva nousi takaisin kärkikymmenikköön muun muassa Fennovoima-uutisillaan.

Aamulehti putosi ensi kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle.

Selvityksen tehnyt STT:n toimittaja Olli Vesala nostaa kärjen ulkopuolelta esiin uutisointiaan terävöittäneet Suomen Kuvalehden ja Maaseudun Tulevaisuuden. SK käynnisti uutisellaan Yle-Sipilä-kohun ja MT uutisoi esimerkiksi Kainuun tulevasta sellutehtaasta ja Paavo Väyrysen perustamasta uudesta puolueesta.

Pikkulehdistä ison skuupin teki Pirkkalainen, joka kertoi ensimmäisenä ohjaaja Jouko Turkan kuolemasta. Paikallislehti Uutisvuoksi puolestaan uutisoi Imatran kolmoissurmasta lähes samanaikaisesti Ylen kanssa.

 

Yleisradion Sipilä-gate ei näy luvuissa, mutta se on jättänyt jälkensä yleläisiin. Venäläisen mukaan julkinen keskustelu on ollut rankkaa työntekijöille. Uutisten ja ohjelmien tuotanto on jatkunut normaalisti kohusta huolimatta.

”Olen ylpeä tästä porukasta. Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuisi jos omasta työpaikasta esitetään sellaisia väitteitä, joita ja meidän tekemisestä on esitetty. Kyllähän se sattuu. Se todella sattuu.”

Hän uskoo, että työnteko ja hyvän journalismin tekeminen on paras tapa päästä eteenpäin. Venäläinen toivoo, että Yle lisää omaa uutishankintaa entisestään.

”Olisi hyvä päästä analyyttisemmälle tasolle. Lausuntojournalismista kohti omaehtoisempaa uutisten kaivamista, proaktiivista uutiskiimaa.”

EDIT: 20.1. kello 12.55. Lisätty Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen kommentti.

Näin selvitys tehtiin

STT laski Journalistin pyynnöstä, mitä toimituksia se siteerasi 1. 1. – 31. 12. 2016. Siteerausmäärä putosi hieman, vaikka tarkastelujakso oli noin kuukauden pidempi kuin edellisvuonna. Siteerauksia oli 1 379, edellisvuonna 1 409 kappaletta.

Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki muun toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu siteeraukseksi. Käytännön selvitystyön teki STT:n toimittaja Olli Vesala.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta