Uutiskoneen ohjaimissa. Yle Uutisten päätoimittaja Riikka Venäläinen johtaa aamupäivän uutiskokousta, johon osallistuivat tiimiesimies Riina Malhotra, (vas.) sisältötuottaja Taija Rämet, lähetystoimittaja Marjukka Havumäki, tv-lähetyksen tuottaja Ilmari Kontio, Aamu-tv:n tuottaja Anne Pirskanen, ulkomaantoimittaja Minna Pye ja sisältöpäällikkö Hannu Särkkä.

Siteeratuimpien kärki vaihtui

Näin selvitys tehtiin

STT laski Journalistin pyynnöstä, mitä toimituksia se siteerasi 1. 1. – 31. 12. 2016. Siteerausmäärä putosi hieman, vaikka tarkastelujakso oli noin kuukauden pidempi kuin edellisvuonna. Siteerauksia oli 1 379, edellisvuonna 1 409 kappaletta.

Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki muun toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu siteeraukseksi. Käytännön selvitystyön teki STT:n toimittaja Olli Vesala.

JOURNALISTI
20.1.2017

Manu Marttinen, teksti
Aleksi Poutanen, kuva

Yle palasi STT:n siteerausten ykköseksi kolmen vuoden tauon jälkeen. Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen haluaa ”lisää uutiskiimaa ja vähemmän lausuntojournalismia”.

Helsingin Sanomat piti siteeratuimman uutisvälineen paikkaa hallussaan kolme vuotta, mutta viime vuonna sen siteerausmäärät putosivat 17 prosenttia edellisvuodesta.

Yleisradion uutiskone sen sijaan jauhoi tasaisesti. Tuloksena on paluu listan ykköseksi ja ensimmäinen myönteinen Yleä itseään koskeva uutinen vähään aikaan.

”Mahtava homma! Olen super-iloinen meidän koko jengin puolesta”, sanoo päätoimittajana ja Yle Uutisten keskustoimituksen päällikkönä 9. tammikuuta aloittanut Riikka Venäläinen.

Venäläinen arvioi, että hyvä tulos on osittain seurausta linjanmuutoksesta vuonna 2015, jolloin Yle aloitti uutisten tekemisen verkko edellä.

Ensimmäinen vuosi meni Venäläisen mukaan uusia tapoja opetellessa, mutta viime vuonna tulokset alkoivat näkyä.

”Vuonna 2016 asetimme vetämälläni yhteiskuntaosastolla jokaisen toimituksen tavoitteeksi nimenomaan uutisvoitot. Niistä toimittajat tykkäävät ja siksihän tätä työtä tehdään eli kaivetaan uutisia.”

Perinteinen vahva alue eli puoluegallupit ja poliitikkojen haastattelut toivat Ylelle paljon siteerauksia. Se sai uutisvoittoja myös Panama-papereista, sähköyhtiö Carunan pienistä veroista ja Lappeenrannan kolmoissurmasta.

 

Kakkoseksi pudonnut Helsingin Sanomat oli Ylen tavoin vahva puoluegallupeissa ja poliitikkojen haastatteluissa. Siteerauksia toivat myös esimerkiksi uutiset länsimetrosta, SAK:n ja STTK:n yhdistymisen kariutumisesta, Luona-vastaanottokeskusten ongelmista, ministeri Lenita Toivakan luopumisesta ja Migrin virkamiesten painostamisesta.

Myös Syyrian lelusalakuljettajan taustat, BUK-testitietojen panttaus, niin sanotut Lindtmanin listat ja oikeuskansleri Jaakko Jonkan perustuslakikritiikki olivat HS:n skuuppeja.

"Ykkössija jäi vain yhdeksän siteerauksen päähän, joten sijoitus on normaalin vaihteluvälin sisällä. Omien uutisten jatkuva hankkiminen on meille kunnia-asia jatkossakin." sanoo päätoimittaja Kaius Niemi HS:n sijoituksesta.

Kolmanneksi nousi maakuntalehtien sisällöntuotantoyhtiö Lännen Media. Viime vuonna se oli viides ensimmäisen kokonaisen toimintavuotensa jälkeen.

Lännen Media seurasi tarkoin esimerkiksi yhteiskuntasopimusneuvotteluja sekä sote- ja maakuntauudistusta. Siteerausmäärät nousivat lähes 40 prosenttia. Uutishuoneen päällikön Jussi Orellin mukaan tulos on toimittajien uutisnälän ansiota.

”Pyrimme myös hakemaan merkittäviin uutisaiheisiin omia tulokulmia, sillä ne tuovat lehdille sellaista lisäarvoa, jonka tuottaminen on yhteistoimituksen tehtävä.”

Keskisuomalainen ja Savon Sanomat ottivat lähes samalla siteerausmäärällä sijat neljä ja viisi. Keskisuomalainen uutisoi erityisesti sotilas- ja poliisiasioista. Savon Sanomien vahvuuksia olivat rikos- ja poliisiuutiset sekä urheilu.

Kuudenneksi sijoittunut MTV uutisoi muun muassa irakilaismiehen sotarikosepäilyistä, zikatartunnoista Suomessa, Roman Eremenkon dopingepäilystä ja Särkänniemen delfiinien lähdöstä.

 

Ilta-Sanomien siteerausmäärä pieneni neljänneksen, ja lehti putosi neljänneltä sijalta seitsemänneksi. IS:n vahvuuksia olivat urheilu ja monet kuolinuutiset, kuten Riki Sorsan ja Matti Hagmanin kuolemat. IS uutisoi myös Juha Sipilän Kempeleen-kodin myynnistä.

Kahdeksanneksi sijoittunut Iltalehti uutisoi muun muassa Suomen ja Venäjän rajasopimusneuvottelujen yksityiskohdista, Finaviakohun käynnistäneistä tarkastusviraston Anne Berner -moitteista, Tukholman suurlähettiläs Jarmo Viinasen häirintäepäilyistä, Paula Risikon ja Kai Mykkäsen ministerinimityksistä ja Anttilan konkurssista.

Yhdeksänneksi sijoittunut Turun Sanomat uutisoi muun muassa Kupittaan sairaalan psykiatrisen osaston väärinkäytöksistä ja Putinin Suomen-vierailusta. Kaleva nousi takaisin kärkikymmenikköön muun muassa Fennovoima-uutisillaan.

Aamulehti putosi ensi kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle.

Selvityksen tehnyt STT:n toimittaja Olli Vesala nostaa kärjen ulkopuolelta esiin uutisointiaan terävöittäneet Suomen Kuvalehden ja Maaseudun Tulevaisuuden. SK käynnisti uutisellaan Yle-Sipilä-kohun ja MT uutisoi esimerkiksi Kainuun tulevasta sellutehtaasta ja Paavo Väyrysen perustamasta uudesta puolueesta.

Pikkulehdistä ison skuupin teki Pirkkalainen, joka kertoi ensimmäisenä ohjaaja Jouko Turkan kuolemasta. Paikallislehti Uutisvuoksi puolestaan uutisoi Imatran kolmoissurmasta lähes samanaikaisesti Ylen kanssa.

 

Yleisradion Sipilä-gate ei näy luvuissa, mutta se on jättänyt jälkensä yleläisiin. Venäläisen mukaan julkinen keskustelu on ollut rankkaa työntekijöille. Uutisten ja ohjelmien tuotanto on jatkunut normaalisti kohusta huolimatta.

”Olen ylpeä tästä porukasta. Jokainen voi kuvitella, miltä tuntuisi jos omasta työpaikasta esitetään sellaisia väitteitä, joita ja meidän tekemisestä on esitetty. Kyllähän se sattuu. Se todella sattuu.”

Hän uskoo, että työnteko ja hyvän journalismin tekeminen on paras tapa päästä eteenpäin. Venäläinen toivoo, että Yle lisää omaa uutishankintaa entisestään.

”Olisi hyvä päästä analyyttisemmälle tasolle. Lausuntojournalismista kohti omaehtoisempaa uutisten kaivamista, proaktiivista uutiskiimaa.”

EDIT: 20.1. kello 12.55. Lisätty Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen kommentti.

Näin selvitys tehtiin

STT laski Journalistin pyynnöstä, mitä toimituksia se siteerasi 1. 1. – 31. 12. 2016. Siteerausmäärä putosi hieman, vaikka tarkastelujakso oli noin kuukauden pidempi kuin edellisvuonna. Siteerauksia oli 1 379, edellisvuonna 1 409 kappaletta.

Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki muun toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu siteeraukseksi. Käytännön selvitystyön teki STT:n toimittaja Olli Vesala.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta