Rohkeasti toimeen

Maiju Mitrunen

31-vuotias Journalistiliiton työosuuskunta Mediakunnan toiminnanjohtaja. Aloitti tehtävässä vuoden alusta.

Valmistunut kulttuurienvälisen viestinnän ja yleisen historian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013.

Työskennellyt aiemmin Viestintä ja kehitys -säätiössä (Vikes) koordinaattorina ja tiedottajana sekä viestintäkonsulttina YK:n kehitysohjelman Pohjoismaiden toimistossa.

Työskennellyt myös vapaaehtoisena kasvuyritystapahtuma Slushin mediatiimissä.

JOURNALISTI
20.1.2017

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Mediakunta aloitti toimintansa 9. tammikuuta. Nyt alkaa palveluiden kehittäminen jäsenten tarpeiden pohjalta, sanoo toiminnanjohtaja Maiju Mitrunen.

Maiju Mitrunen on hoitanut Mediakunnan toiminnanjohtajan tehtäviä vasta muutaman päivän, mutta takana ovat jo nettisivujen suunnittelu ja avaaminen ja koko toiminnan avajaiset Helsingissä.

”Hommia on tehty yötä myöten, mutta se on ollut tosi hauskaa ja kivaa. On hienoa päästä luomaan uutta, ja onhan hanke historiallinenkin. Tykkään ajatuksesta, että se herättelee ammattiyhdistysliikettä horroksesta.”

Myös Mediakunnan jäsenten intranet on avattu. Sen kautta Journalistiliiton perustama työosuuskunta hoitaa laskutuksen siihen jäseneksi liittyneiden töistä.

Mediakunnan jäsenyydestä hyötyy tyypillisesti freelancer, joka haluaa keskittyä journalismin ja viestinnän töihinsä, ei paperitöihin. Silti mukaan ovat tervetulleita kaikki Journalistiliiton jäsenet. Koska osuuskunnassa yrittäminen on työsuhteista, jäsenen ei tarvitse itse perehtyä yrittämisen koukeroihin. Lisäksi tuekseen saa yhteisön.

”Toiminnan alkuvaiheessa tuki voi olla vaikka apua freelancerin palkkion määrittelemisessä. Jatkossa olisi kiva miettiä porukalla esimerkiksi sitä, miten osuuskunta voisi myydä jäsentensä osaamista.”

Mediakunnan liittymismaksu on 99 euroa ja liittymispääoma euron. Palvelumaksu on kymmenen prosenttia jäsenen laskutuksesta.

 

Jos jäseniä kertyy paljon, myös vaikutusmahdollisuudet ja yhteistyömahdollisuudet työnantajien kanssa kasvavat. Osuuskunnan jäseniä työllistävä hyötyy, kun laskutus tulee osuuskunnalta eikä monelta eri ihmiseltä.

Keväällä Mitrunen jatkaa osuuskunnan palveluiden kehittämistä sen mukaan, mitä jäsenet kertovat tarvitsevansa ja haluavansa. Suunnitteilla on myös tapahtumia ja koulutuksia, aluksi yhdessä Journalistiliiton ja freelancereiden SFJ:n ja FAO:n kanssa.

Kun ensimmäisen toimintavuoden kokemukset on aikanaan kerätty, Mitrunen uskoo niiden kiinnostavan Suomessa ja ulkomailla. Toki moni on ehtinyt huomauttaa hänelle myös uuden avauksen riskeistä, mutta Mitrunen ei niitä pelkää.

”Hanke on lähtenyt aidoista tarpeista ja ongelmista, joita liiton jäsenille on syntynyt markkinatilanteen muuttuessa. Eiväthän asiat muutu, jos niitä ei edes yritetä ratkoa.”

Myös oman työuransa suhteen Mitrunen on aikoja sitten hyväksynyt, ettei kaikki ole ennustettavissa – ja välillähän yllätykset ovat myös hyviä.

”Kun hain tätä työtä, minulla oli ideoita ja haastattelukin meni hyvin, mutta ajattelin, että ikää ja kokemusta pitäisi olla enemmän. Kun sitten tulin valituksi, tajusin, että se onkin perusteeton itsekritiikki, mitä pitäisi olla vähemmän.”

Maiju Mitrunen

31-vuotias Journalistiliiton työosuuskunta Mediakunnan toiminnanjohtaja. Aloitti tehtävässä vuoden alusta.

Valmistunut kulttuurienvälisen viestinnän ja yleisen historian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013.

Työskennellyt aiemmin Viestintä ja kehitys -säätiössä (Vikes) koordinaattorina ja tiedottajana sekä viestintäkonsulttina YK:n kehitysohjelman Pohjoismaiden toimistossa.

Työskennellyt myös vapaaehtoisena kasvuyritystapahtuma Slushin mediatiimissä.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta