Onko puolitoista tuntia riittävästi?

Journalistin Ohje 21

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JOURNALISTI
20.1.2017

Katja Martelius, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Ylen Sipilä-uutisointi nosti esiin kysymyksen samanaikaisesta kuulemisesta. Mikä on sopiva aika odottaa uutisen kohteen kommentteja ennen julkaisua?

Pääministeri Juha Sipilä ei mielestään saanut riittävästi aikaa kommentoida Jussi Erosen, Jarno Liskin ja Salla Vuorikosken kirjoittamaa juttua, joka sisälsi Sipilän mielestä ”vakavia syytöksiä”.

Vuorikoski lähetti kommenttipyynnön pääministerin sähköpostiin perjantaina 25. marraskuuta keskipäivällä. Juttu julkaistiin Ylen verkkosivuilla noin puolitoista tuntia myöhemmin. Kun pääministeri sitten vastasi sähköpostiin iltapäivällä kolmen maissa, hänellä oli toimittajalle paljonkin asiaa – mutta ei mitään lisättävää itse juttuun.

Miten tapaus näyttäytyy Journalistin ohjeen 21 valossa? Sen mukaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi jo samassa yhteydessä. Vaikka Ylen jutussa ei ollut kyse kielteisestä julkisuudesta siinä mielessä kuin ohjeessa tarkoitetaan, juuri tähän pykälään Sipilä toistuvasti vetoaa.

”Se on vakava väite mikä juttuun sisältyy: että suositaan sukulaisia. Mistä ei suinkaan ollut kysymys, ja silloin pitäisi antaa mahdollisuus kommentoida”, pääministeri sanoi tiedotustilaisuudessa marraskuun 30. päivä.

JSN antoi viime syksynä Kymen Sanomille vapauttavan päätöksen tapauksessa, jossa kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta oli tavoiteltu turhaan ”useamman päivän” ajan.

 

Journalistiikan vierailijaprofessorin Hanna Nikkasen mielestä vaikutusvaltaisen henkilön ei pidä antaa pysäyttää itseään koskevaa uutisointia kohdan 21 perusteella.

”Uutispuolella ja etenkin netissä ison ja ajankohtaisen aiheen käsittely vaatii jatkuvaa virtaa. Jatkokommentteja pitää voida kysyä ja samalla uutisoida muista lähteistä tulevaa tietoa. Se ei voi pysäyttää koko uutiskonetta, vaan samanaikainen kuuleminen pitää tulkita koskemaan spesifejä uusia väitteitä.”

Ylen uutisen keskeiset tiedot oli julkaistu artikkelissa Kansan Uutisten verkkosivulla jo päivää aiemmin torstaina. Jutun kirjoitti toimitussihteeri Johan Alén, joka tavoitteli Sipilää esikuntineen jo viikkoa ennen uutisen julkaisemista. Koska juttu oli vielä kesken, kyseessä oli lähinnä haastattelupyyntö ja tiedonhankinta, Alén sanoo.

Vastauksena Alénin kysymyspatteristoon valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Markku Mantila lähetti seuraavana päivänä linkin pääministerin sidonnaisuusilmoitukseen.

Alén kirjoitti uutisesta version ilman Sipilän kommentteja. Uutista ei kuitenkaan julkaistu, sillä viiden päivän odottelun jälkeen ilta-yhdeksältä 18. marraskuuta Sipilä vastasi avustajansa kautta sähköpostitse:

”Sen jälkeen minulla ei tietenkään ole mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista”, Sipilä kirjoitti avustajansa välityksellä Alénille.

 

Kuntalehden tuottaja Martta Nieminen ihmettelee, miksi Sipilän avustajat eivät hoitaneet kommunikaatiota Ylen ja pääministerin välillä.

”Poliitikkoja ei välttämättä saa kiinni, mutta heidän avustajansa yleensä saa.”

Niemisen mielestä vastaavissa tilanteissa on järkevää pyytää viestintäihmisiltä kuittaus ja asettaa vastaukselle aikaraja.

”Kyllä puolentoista tunnin pitää minusta riittää”, hän sanoo.

Helsingin Sanomien taloustoimittajan Tuomo Pietiläisen mielestä Sipilälle ei ylipäätään syntynyt oikeutta tulla kuulluksi Ylen verkkoartikkelissa. Kyseessä ei ollut ohjeen tarkoittama erittäin kielteinen julkisuus, vaan normaali pääministerin sidonnaisuuksien raportointi. Sipilä oli jo saanut mahdollisuuden kommentoida itseään koskevia tietoja Kansan Uutisten jutun yhteydessä.

Journalistin ohjeet eivät edellyttäneet Sipilän kuulemista, mutta hyvien tapojen mukaista se toki olisi ollut.”

JSN käsittelee Sipilä-uutisointia aikaisintaan helmikuussa.

Journalistin Ohje 21

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta