Onko puolitoista tuntia riittävästi?

Journalistin Ohje 21

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JOURNALISTI
20.1.2017

Katja Martelius, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Ylen Sipilä-uutisointi nosti esiin kysymyksen samanaikaisesta kuulemisesta. Mikä on sopiva aika odottaa uutisen kohteen kommentteja ennen julkaisua?

Pääministeri Juha Sipilä ei mielestään saanut riittävästi aikaa kommentoida Jussi Erosen, Jarno Liskin ja Salla Vuorikosken kirjoittamaa juttua, joka sisälsi Sipilän mielestä ”vakavia syytöksiä”.

Vuorikoski lähetti kommenttipyynnön pääministerin sähköpostiin perjantaina 25. marraskuuta keskipäivällä. Juttu julkaistiin Ylen verkkosivuilla noin puolitoista tuntia myöhemmin. Kun pääministeri sitten vastasi sähköpostiin iltapäivällä kolmen maissa, hänellä oli toimittajalle paljonkin asiaa – mutta ei mitään lisättävää itse juttuun.

Miten tapaus näyttäytyy Journalistin ohjeen 21 valossa? Sen mukaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi jo samassa yhteydessä. Vaikka Ylen jutussa ei ollut kyse kielteisestä julkisuudesta siinä mielessä kuin ohjeessa tarkoitetaan, juuri tähän pykälään Sipilä toistuvasti vetoaa.

”Se on vakava väite mikä juttuun sisältyy: että suositaan sukulaisia. Mistä ei suinkaan ollut kysymys, ja silloin pitäisi antaa mahdollisuus kommentoida”, pääministeri sanoi tiedotustilaisuudessa marraskuun 30. päivä.

JSN antoi viime syksynä Kymen Sanomille vapauttavan päätöksen tapauksessa, jossa kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta oli tavoiteltu turhaan ”useamman päivän” ajan.

 

Journalistiikan vierailijaprofessorin Hanna Nikkasen mielestä vaikutusvaltaisen henkilön ei pidä antaa pysäyttää itseään koskevaa uutisointia kohdan 21 perusteella.

”Uutispuolella ja etenkin netissä ison ja ajankohtaisen aiheen käsittely vaatii jatkuvaa virtaa. Jatkokommentteja pitää voida kysyä ja samalla uutisoida muista lähteistä tulevaa tietoa. Se ei voi pysäyttää koko uutiskonetta, vaan samanaikainen kuuleminen pitää tulkita koskemaan spesifejä uusia väitteitä.”

Ylen uutisen keskeiset tiedot oli julkaistu artikkelissa Kansan Uutisten verkkosivulla jo päivää aiemmin torstaina. Jutun kirjoitti toimitussihteeri Johan Alén, joka tavoitteli Sipilää esikuntineen jo viikkoa ennen uutisen julkaisemista. Koska juttu oli vielä kesken, kyseessä oli lähinnä haastattelupyyntö ja tiedonhankinta, Alén sanoo.

Vastauksena Alénin kysymyspatteristoon valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Markku Mantila lähetti seuraavana päivänä linkin pääministerin sidonnaisuusilmoitukseen.

Alén kirjoitti uutisesta version ilman Sipilän kommentteja. Uutista ei kuitenkaan julkaistu, sillä viiden päivän odottelun jälkeen ilta-yhdeksältä 18. marraskuuta Sipilä vastasi avustajansa kautta sähköpostitse:

”Sen jälkeen minulla ei tietenkään ole mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista”, Sipilä kirjoitti avustajansa välityksellä Alénille.

 

Kuntalehden tuottaja Martta Nieminen ihmettelee, miksi Sipilän avustajat eivät hoitaneet kommunikaatiota Ylen ja pääministerin välillä.

”Poliitikkoja ei välttämättä saa kiinni, mutta heidän avustajansa yleensä saa.”

Niemisen mielestä vastaavissa tilanteissa on järkevää pyytää viestintäihmisiltä kuittaus ja asettaa vastaukselle aikaraja.

”Kyllä puolentoista tunnin pitää minusta riittää”, hän sanoo.

Helsingin Sanomien taloustoimittajan Tuomo Pietiläisen mielestä Sipilälle ei ylipäätään syntynyt oikeutta tulla kuulluksi Ylen verkkoartikkelissa. Kyseessä ei ollut ohjeen tarkoittama erittäin kielteinen julkisuus, vaan normaali pääministerin sidonnaisuuksien raportointi. Sipilä oli jo saanut mahdollisuuden kommentoida itseään koskevia tietoja Kansan Uutisten jutun yhteydessä.

Journalistin ohjeet eivät edellyttäneet Sipilän kuulemista, mutta hyvien tapojen mukaista se toki olisi ollut.”

JSN käsittelee Sipilä-uutisointia aikaisintaan helmikuussa.

Journalistin Ohje 21

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta