Onko puolitoista tuntia riittävästi?

Ylen Sipilä-uutisointi nosti esiin kysymyksen samanaikaisesta kuulemisesta. Mikä on sopiva aika odottaa uutisen kohteen kommentteja ennen julkaisua?

Journalistin Ohje 21

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JOURNALISTI
20.1.2017

Katja Martelius, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Pääministeri Juha Sipilä ei mielestään saanut riittävästi aikaa kommentoida Jussi Erosen, Jarno Liskin ja Salla Vuorikosken kirjoittamaa juttua, joka sisälsi Sipilän mielestä ”vakavia syytöksiä”.

Vuorikoski lähetti kommenttipyynnön pääministerin sähköpostiin perjantaina 25. marraskuuta keskipäivällä. Juttu julkaistiin Ylen verkkosivuilla noin puolitoista tuntia myöhemmin. Kun pääministeri sitten vastasi sähköpostiin iltapäivällä kolmen maissa, hänellä oli toimittajalle paljonkin asiaa – mutta ei mitään lisättävää itse juttuun.

Miten tapaus näyttäytyy Journalistin ohjeen 21 valossa? Sen mukaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi jo samassa yhteydessä. Vaikka Ylen jutussa ei ollut kyse kielteisestä julkisuudesta siinä mielessä kuin ohjeessa tarkoitetaan, juuri tähän pykälään Sipilä toistuvasti vetoaa.

”Se on vakava väite mikä juttuun sisältyy: että suositaan sukulaisia. Mistä ei suinkaan ollut kysymys, ja silloin pitäisi antaa mahdollisuus kommentoida”, pääministeri sanoi tiedotustilaisuudessa marraskuun 30. päivä.

JSN antoi viime syksynä Kymen Sanomille vapauttavan päätöksen tapauksessa, jossa kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta oli tavoiteltu turhaan ”useamman päivän” ajan.

 

Journalistiikan vierailijaprofessorin Hanna Nikkasen mielestä vaikutusvaltaisen henkilön ei pidä antaa pysäyttää itseään koskevaa uutisointia kohdan 21 perusteella.

”Uutispuolella ja etenkin netissä ison ja ajankohtaisen aiheen käsittely vaatii jatkuvaa virtaa. Jatkokommentteja pitää voida kysyä ja samalla uutisoida muista lähteistä tulevaa tietoa. Se ei voi pysäyttää koko uutiskonetta, vaan samanaikainen kuuleminen pitää tulkita koskemaan spesifejä uusia väitteitä.”

Ylen uutisen keskeiset tiedot oli julkaistu artikkelissa Kansan Uutisten verkkosivulla jo päivää aiemmin torstaina. Jutun kirjoitti toimitussihteeri Johan Alén, joka tavoitteli Sipilää esikuntineen jo viikkoa ennen uutisen julkaisemista. Koska juttu oli vielä kesken, kyseessä oli lähinnä haastattelupyyntö ja tiedonhankinta, Alén sanoo.

Vastauksena Alénin kysymyspatteristoon valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Markku Mantila lähetti seuraavana päivänä linkin pääministerin sidonnaisuusilmoitukseen.

Alén kirjoitti uutisesta version ilman Sipilän kommentteja. Uutista ei kuitenkaan julkaistu, sillä viiden päivän odottelun jälkeen ilta-yhdeksältä 18. marraskuuta Sipilä vastasi avustajansa kautta sähköpostitse:

”Sen jälkeen minulla ei tietenkään ole mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista”, Sipilä kirjoitti avustajansa välityksellä Alénille.

 

Kuntalehden tuottaja Martta Nieminen ihmettelee, miksi Sipilän avustajat eivät hoitaneet kommunikaatiota Ylen ja pääministerin välillä.

”Poliitikkoja ei välttämättä saa kiinni, mutta heidän avustajansa yleensä saa.”

Niemisen mielestä vastaavissa tilanteissa on järkevää pyytää viestintäihmisiltä kuittaus ja asettaa vastaukselle aikaraja.

”Kyllä puolentoista tunnin pitää minusta riittää”, hän sanoo.

Helsingin Sanomien taloustoimittajan Tuomo Pietiläisen mielestä Sipilälle ei ylipäätään syntynyt oikeutta tulla kuulluksi Ylen verkkoartikkelissa. Kyseessä ei ollut ohjeen tarkoittama erittäin kielteinen julkisuus, vaan normaali pääministerin sidonnaisuuksien raportointi. Sipilä oli jo saanut mahdollisuuden kommentoida itseään koskevia tietoja Kansan Uutisten jutun yhteydessä.

Journalistin ohjeet eivät edellyttäneet Sipilän kuulemista, mutta hyvien tapojen mukaista se toki olisi ollut.”

JSN käsittelee Sipilä-uutisointia aikaisintaan helmikuussa.

Journalistin Ohje 21

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta