Onko puolitoista tuntia riittävästi?

Journalistin Ohje 21

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JOURNALISTI
20.1.2017

Katja Martelius, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Ylen Sipilä-uutisointi nosti esiin kysymyksen samanaikaisesta kuulemisesta. Mikä on sopiva aika odottaa uutisen kohteen kommentteja ennen julkaisua?

Pääministeri Juha Sipilä ei mielestään saanut riittävästi aikaa kommentoida Jussi Erosen, Jarno Liskin ja Salla Vuorikosken kirjoittamaa juttua, joka sisälsi Sipilän mielestä ”vakavia syytöksiä”.

Vuorikoski lähetti kommenttipyynnön pääministerin sähköpostiin perjantaina 25. marraskuuta keskipäivällä. Juttu julkaistiin Ylen verkkosivuilla noin puolitoista tuntia myöhemmin. Kun pääministeri sitten vastasi sähköpostiin iltapäivällä kolmen maissa, hänellä oli toimittajalle paljonkin asiaa – mutta ei mitään lisättävää itse juttuun.

Miten tapaus näyttäytyy Journalistin ohjeen 21 valossa? Sen mukaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi jo samassa yhteydessä. Vaikka Ylen jutussa ei ollut kyse kielteisestä julkisuudesta siinä mielessä kuin ohjeessa tarkoitetaan, juuri tähän pykälään Sipilä toistuvasti vetoaa.

”Se on vakava väite mikä juttuun sisältyy: että suositaan sukulaisia. Mistä ei suinkaan ollut kysymys, ja silloin pitäisi antaa mahdollisuus kommentoida”, pääministeri sanoi tiedotustilaisuudessa marraskuun 30. päivä.

JSN antoi viime syksynä Kymen Sanomille vapauttavan päätöksen tapauksessa, jossa kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta oli tavoiteltu turhaan ”useamman päivän” ajan.

 

Journalistiikan vierailijaprofessorin Hanna Nikkasen mielestä vaikutusvaltaisen henkilön ei pidä antaa pysäyttää itseään koskevaa uutisointia kohdan 21 perusteella.

”Uutispuolella ja etenkin netissä ison ja ajankohtaisen aiheen käsittely vaatii jatkuvaa virtaa. Jatkokommentteja pitää voida kysyä ja samalla uutisoida muista lähteistä tulevaa tietoa. Se ei voi pysäyttää koko uutiskonetta, vaan samanaikainen kuuleminen pitää tulkita koskemaan spesifejä uusia väitteitä.”

Ylen uutisen keskeiset tiedot oli julkaistu artikkelissa Kansan Uutisten verkkosivulla jo päivää aiemmin torstaina. Jutun kirjoitti toimitussihteeri Johan Alén, joka tavoitteli Sipilää esikuntineen jo viikkoa ennen uutisen julkaisemista. Koska juttu oli vielä kesken, kyseessä oli lähinnä haastattelupyyntö ja tiedonhankinta, Alén sanoo.

Vastauksena Alénin kysymyspatteristoon valtioneuvoston kanslian viestintäjohtaja Markku Mantila lähetti seuraavana päivänä linkin pääministerin sidonnaisuusilmoitukseen.

Alén kirjoitti uutisesta version ilman Sipilän kommentteja. Uutista ei kuitenkaan julkaistu, sillä viiden päivän odottelun jälkeen ilta-yhdeksältä 18. marraskuuta Sipilä vastasi avustajansa kautta sähköpostitse:

”Sen jälkeen minulla ei tietenkään ole mitään tietoa Katera Steel Oy:n liiketoiminnasta, omistajarakenteesta tai asiakkaista”, Sipilä kirjoitti avustajansa välityksellä Alénille.

 

Kuntalehden tuottaja Martta Nieminen ihmettelee, miksi Sipilän avustajat eivät hoitaneet kommunikaatiota Ylen ja pääministerin välillä.

”Poliitikkoja ei välttämättä saa kiinni, mutta heidän avustajansa yleensä saa.”

Niemisen mielestä vastaavissa tilanteissa on järkevää pyytää viestintäihmisiltä kuittaus ja asettaa vastaukselle aikaraja.

”Kyllä puolentoista tunnin pitää minusta riittää”, hän sanoo.

Helsingin Sanomien taloustoimittajan Tuomo Pietiläisen mielestä Sipilälle ei ylipäätään syntynyt oikeutta tulla kuulluksi Ylen verkkoartikkelissa. Kyseessä ei ollut ohjeen tarkoittama erittäin kielteinen julkisuus, vaan normaali pääministerin sidonnaisuuksien raportointi. Sipilä oli jo saanut mahdollisuuden kommentoida itseään koskevia tietoja Kansan Uutisten jutun yhteydessä.

Journalistin ohjeet eivät edellyttäneet Sipilän kuulemista, mutta hyvien tapojen mukaista se toki olisi ollut.”

JSN käsittelee Sipilä-uutisointia aikaisintaan helmikuussa.

Journalistin Ohje 21

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta