Oikeaoppisuuden puolesta

JOURNALISTI
20.1.2017

Janne Zareff

janne.zareff@yle.fi

Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Elämme aikaa, jolloin tarvitsemme ”oikeaoppista älymystöä” kenties enemmän kuin koskaan, kirjoittaa Janne Zareff.

”He tietävät, mitä saa syödä ja miten pitää ajatella”, kuvaili Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin havaitsemaansa ”oikeaoppisen älymystön” ajatusmaailmaa paljon keskustelua herättäneessä kolumnissaan 1. tammikuuta. Sama ajatus kansalaisten mielenhallintaan pyrkivästä eliitistä on viime vuosina noussut esiin usein, eikä pelkästään populistipoliitikkojen puheenvuoroissa. Myös vakavassa journalismissa se saa sijaa tämän tästä.

Ajatus on nurinkurinen. Ihmiskunta on nimittäin käyttänyt valtavan määrän voimavaroja luodakseen modernin koulutuksen ja tutkimuksen. Olemme uhranneet ja uhraamme jatkuvasti resursseja nimenomaan, jotta joukossamme olisi ihmisiä, joilla on kompetenssia kertoa meille muille, miten toimia tiettyjen päämäärien saavuttamiseksi.

Koulutamme esimerkiksi lääkäreitä ja ravintotieteilijöitä, jotta he kertoisivat meille, mitä pitää syödä, jos haluaa edistää terveyttään. Koulutamme ympäristötutkijoita, biologeja ja kemistejä, jotta he kertoisivat meille, miten pitää elää, jos haluaa turvata vaikkapa järvien puhtauden tai tuotantoeläinten hyvinvoinnin. Ja koulutamme myös sosiologeja, oikeustieteilijöitä ja filosofeja, jotta he osaisivat kertoa meille, miten pitää pyrkiä ajattelemaan ja puhumaan, jos haluaa esimerkiksi edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa.

Tähän pääsemiseksi ihmiskunta on ponnistellut valtavasti. Mutta nyt se pitäisi lopettaa, ettei kenenkään oikeutta yksilölliseen ajatteluun loukata. Appelsin on kolumnissaan huolestunut siitä, että ”väärää mieltä” olevat pyritään vaientamaan pilkalla. Minäkään en epäile, etteikö myös paikkansa pitävien asioiden nimissä olisi esitetty tyhmiä ja loukkaavia kommentteja. Tämä on keskustelukulttuurin yleinen ongelma, joskin uskallan väittää, että julkisen kakkamyrskyn episentrumit tyypillisesti sijaitsevat jossain muualla kuin ”oikeaoppisen älymystön” puheenvuoroissa.

Valemedioiden, informaatiosodankäynnin ja yleisen trollaamisharrastuksen vuoksi me elämme aikaa, jolloin tarvitsemme ”oikeaoppista älymystöä” kenties enemmän kuin koskaan. Syleilkäämme oikeaoppista älymystöä.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta