Tulikoe. ”On mukavaa johtaa, kun asiat menevät hyvin. Vaikeammissa tilanteissa punnitaan, onko hallituksesta mitään hyötyä”, sanoo Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.

Myrskyn jälkeen

Thomas Wilhelmsson

Vuonna 1949 syntynyt Ylen hallituksen puheenjohtaja. Hoitanut tehtävää vuoden 2015 alusta.

Helsingin yliopiston kansleri vuodesta 2013, rehtori 2008–2013, vararehtori 1998–2008.

Siviili- ja kauppaoikeuden professori.

JOURNALISTI
20.1.2017

Manu Haapalainen, teksti
Meeri Utti, kuva

Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson pitää ulkopuolista selvitystä Ylen loppuvuoden tapahtumista harkitsemisen arvoisena.

Yleisradion hallituksen puheenjohtajana kolmatta vuottaan toimiva Thomas Wilhelmsson kertoo, että hallitus käsitteli joulukuun kokouksessa uutis- ja ajankohtaistoimituksen loppuvuonna tulehtunutta tilannetta perusteellisesti. Luottamuslause toimivalle johdolle oli kuitenkin yksimielinen.

Ennen joulua Wilhelmsson kertoi Journalistille, että hallituksessa ei keskusteltu lainkaan ulkopuolisesta Yle-selvityksestä. Selvitystä on ehdottanut muun muassa Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ja joukko oppositiopoliitikkoja.

”Ei se ole mahdoton ajatus”, Wilhelmsson sanoo nyt.

”Hallituksen täytyy pohtia sitä. Ainahan selvitykset tuottavat tietoa, ja ovat sikäli hyviä johtamisen välineitä.”

Wilhelmssonin mukaan selvityksen tarve pitää ratkaista alkukeväästä.

”Pitää toki miettiä myös, mikä olisi riittävän arvovaltainen ja objektiivinen taho selvityksen tekemään.”

Miksi Ylen hallitus ei sitten halunnut vielä joulukuussa pohtia selvityksen tilaamista? Wilhelmsson sanoo olevansa työssään Helsingin yliopiston kanslerina ”sen verran monissa liemissä keitetty”, että haluaa miettiä ratkaisunsa rauhassa. Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 26. tammikuuta.

”Usein on parempi katsoa vasta tilanteen tasaannuttua, mitä on järkevää tehdä. Siksi heti joulukuussa ei kannattanut hätäillä.”

 

Kansalaisten luottamus Yleisradioon on kohuista huolimatta hyvällä tasolla, Wilhelmsson huomauttaa. Hän viittaa Alma Median lehtien joulukuiseen kyselytutkimukseen, jossa ”Ylen uutisten riippumattomuutta epäilee joka kolmas vastaaja”.

”Se uutisoitiin noin päin, mutta siitäkin tutkimuksesta selvisi, että ylivoimainen valtaosa luottaa Yleen.”

Wilhelmsson korostaa, että hallituksen tai sen puheenjohtajan ei tule puuttua journalistisiin sisältöihin sen enempää kuin Ylen ulkopuolisten vaikuttajienkaan. Hän myöntää kuitenkin ”Sipilä-gaten” kuumimmassa vaiheessa miettineensä, onko Ylen uskottavuus sittenkin vaarassa.

”Kyllähän se jossain tuntui, kun tilaamassani mediaseurannassa 40 – 50 juttua päivässä kertoi, miten Yle on rähmällään, eikä kunnioita sananvapautta. Pitää silti muistaa, että nykyisenkin hallituksen aikana juuri hallituspuolueet ovat esittäneet Ylen suuntaan eniten kritiikkiä. Jos oikeasti olisimme pääministerin ohjattavissa, ei näin olisi.”

 

Sipilä-kohun yhteydessä on väistämättä puhuttu jälleen myös Yleisradion rahoituksesta. Pääluottamusmies Jyrki Saarikoski ihmetteli Journalistissa (15/2017), miksi Arto Satosen työryhmän pelättyä maltillisempaan rahoituslinjaukseen on Ylessä reagoitu niin voimakkaasti.

Haluaako Ylen toimiva johto varoa suututtamasta hallituspuolueita, jotta Ylen rahoitusta ei jatkossa niin helposti kyseenalaistettaisi? Antaako Satosen paperi tosiaan mandaatin suurille yt-neuvotteluille?

”Poliitikot eivät saa vaikuttaa sisältöihin, se on sananvapauskysymys”, Wilhelmsson kuittaa.

”Mutta pitää omistajan voida linjata, minkä kokoista toimintaa he haluavat. Siihen Ylen on sopeuduttava.”

Wilhelmsson kiistää Ylen ylireagoineen Satosen työryhmän mietintöön.

”Se, että Yle-veron indeksikorotukset leikataan jatkossakin, tarkoittaa kaikkiaan monta kymmentä miljoonaa euroa. Ylen tapaisessa asiantuntijaorganisaatiossa valtaosa kuluista on henkilöstökuluja. Ymmärrän, että henkilöstöä surettaa, mutta ei niitä miljoonia vaan saa pois henkilöstöä vähentämättä.”


Lue myös:

Päin terässeinää - mitä Ylessä oikein tapahtui?

Riitta Pihlajamäki: Täytyy pelata kaikkia kohtaan reilusti

Thomas Wilhelmsson

Vuonna 1949 syntynyt Ylen hallituksen puheenjohtaja. Hoitanut tehtävää vuoden 2015 alusta.

Helsingin yliopiston kansleri vuodesta 2013, rehtori 2008–2013, vararehtori 1998–2008.

Siviili- ja kauppaoikeuden professori.

Hanne Aho: Kansalaisten luottamus ja työrauha etusijalla

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ehdotti joulukuussa ulkopuolista Yle-selvitystä. Tärkeimmät tavoitteet tapauksen tässä vaiheessa ovat hänen mielestään yleläisten työrauhan palauttaminen ja kansalaisten luottamuksen varmistaminen Yleen.

”Työrauhaan ovat toivottavasti jo vaikuttaneet Ylen sisäiset teot, kuten vastuun jakaminen laajemmalle, mutta siihen vaikuttaa myös julkinen keskustelu asiasta. Siksi toivon, että mielipiteiden heittelystä siirryttäisiin nyt vaiheeseen, jossa asiat selvitettäisiin, selvitys julkaistaisiin ja sen jälkeen keskustelu käytäisiin loppuun.”

Ulkopuolinen selvitys olisi Ahon mielestä perusteltu myös siksi, että kansalaisten luottamus Yleen pysyy vahvana.

”Selvityksen onnistumisen edellytys kuitenkin on, että se pystyisi tuomaan esiin kiistattomat faktat siitä, miten asiat ovat menneet. Muutoin kielteinen keskustelu ja spekulointi vain jatkuvat.”

Nina Erho



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta