Juhlan jälkeen

JOURNALISTI
20.1.2017

Elina Grundström

elina.grundstrom@jsn.fi

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Suomalaiset ovat seitsemän lehdistönvapauden ykkösmaavuotensa aikana tuudittautuneet uskomaan, että sananvapaus on itsestäänselvyys, kirjoittaa Elina Grundström.

Missä olit, kun lehdistönvapauden juhlavuosi päättyi?

Minä olin saapumassa Wieniin. Suomen ja Ruotsin lähetystöt järjestivät siellä sananvapausseminaarin samalla viikolla, jolla maailman vanhin lehdistönvapausasetus täytti 250 vuotta.

Minut oli kutsuttu paneelikeskusteluun. Kertasin vielä lentokoneessa, miten selitetään englan-niksi, että Suomi on lehdistönvapauden ykkösmaa maailmassa.

Kun lentokone laskeutui, avasin puhelimeni. Se alkoi piipittää ja soida. Kuulin, että pääministeri oli pommittanut Yleisradiota sähköposteilla ja että Yleisradion johto oli rajoittanut häneen kohdistuneiden jääviysepäilyjen käsittelemistä.

Tiesin heti, että tämä näyttäisi ulkomaillakin pahalta, oli lopullinen totuus mikä tahansa.

 

Vuodesta 2016 ei tullut Suomelle niin kunniakasta lehdistönvapauden juhlavuotta kuin oli tarkoitus. Verottaja yritti saada Yleisradion luovuttamaan itselleen lähdesuojan takana olevat Panama-paperit, ja toimittajiin kohdistuva vihapuhe ja uhkailu nousivat aivan uudelle tasolle.

Joulukuun lopussa suorastaan hengähdin helpotuksesta, kun entinen Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio sai vielä ennen vuoden vaihdetta tuomionsa. Aarnion tapaus asetti outoon valoon sekä suomalaisen yhteiskunnan läpinäkyvyyden että journalistit, joiden joukossa Aarniolla oli luottotoimittajia.

Vuonna 2017 suunta voisi olla ainoastaan ylöspäin.

 

Surkealtahan tämä tuntuu, mutta Julkisen sanan neuvoston näkökulmasta voi lopulta olla hyväkin asia, että liiallinen itsetyytyväisyys rapisee. Suomalaiset ovat seitsemän lehdistönvapauden ykkösmaavuotensa aikana tuudittautuneet uskomaan, että sananvapaus on itsestäänselvyys. Journalismin pelisäännöt ovat saattaneet päästä hämärtymään niin poliitikoilta kuin toimittajiltakin.

Juha Sipilään kohdistuvien jääviysepäilyjen uutisointiin liittyvä tapahtumavyyhti on nyt poikinut useita kanteluja, joiden kautta JSN voi kirkastaa näitä periaatteita. Tämä saattaa lopulta vahvistaa journalismin pelisääntöjen ymmärtämistä koko yhteiskunnassa. Näin voi ainakin toivoa.

Samalla on tehtävä työtä sen eteen, etteivät viime vuoden tapahtumat horjuta suuren yleisön luottamusta journalismiin. Olen kuitenkin vähemmän huolissani siitä, miten ne vaikuttavat journalismin yleisen uskottavuuteen kuin siitä, miten ne vaikuttavat toimittajiin.

 

Jatkuva toimittajien moittiminen voi huomaamatta synnyttää itsesensuuria. Aina löytyy myös harmittomia aiheita. Pienetkin viitteet yleisen mielipiteen ja poliittisen ilmapiirin muuttumisesta kriittisen journalismin vastaiseksi voivat saada toimittajan suuntautumaan sellaisiin.

Itsesensuurin taustalla voi olla perusteltu tai perusteeton pelko oman työpaikan säilymisestä, mutta usein syynä on vain inhimillinen halu olla mukava ja pidetty. Paineessa oleville pomoille ei haluta lisää ongelmia eikä omalle kontolle hankalan ihmisen leimaa.

Itsesensuuri syö journalismia sisältä. Se estää toimittajia käsittelemästä yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita ja tekee tiedotusvälineet tyhjänpäiväisiksi ja tylsiksi.

Ei kannata. Nyt on uusi vuosi. Ja suunta voi olla vain ylöspäin.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta