JSN oli ahkera ja armelias

JOURNALISTI
20.1.2017

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Kanteluiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna. Langettavien osuus ratkaisuista laski.

Julkisen sanan neuvosto oli viime vuonna aikaisempaa ahkerampi ja armeliaampi. JSN:n ratkaisuista vain 37 prosenttia oli viime vuonna langettavia, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 48 prosenttia.

JSN antoi ratkaisun yhteensä 103 kantelusta, joista yhdeksän ratkaisi puheenjohtaja. Vuonna 2015 päätöksiä ratkaistiin 86.

Neuvoston linjan on epäilty tiukentuneen viime vuoden alussa aloittaneen uuden puheenjohtajan Elina Grundströmin myötä. Vuoden saldo on kuitenkin päinvastainen.

Grundström sanoo, että ratkaisuja valmistellessa aiempi päätöslinja käydään huolella läpi. Jos päätöslinjasta poikettaisiin, se pitäisi perustella avoimesti ja selkeästi.

Hän muistuttaa myös, että puheenjohtajalla on 14-henkisessä neuvostossa vain yksi ääni.

”Ei tämä ole ’yhden miehen show’. Tämä on jotain ihan muuta kuin yhden ihmisen kolumnit ja kommentit”, hän sanoo.

Vuosi 2015 oli langettavien suhteen ennätysvuosi. Koska JSN tekee ratkaisuja määrällisesti vähän, muutama päätös voi muuttaa langetusprosenttia paljon, Grundström huomauttaa.

 

Yksittäisistä medioista neuvosto käsitteli viime vuonna eniten Iltalehden ja Ilta-Sanomien juttuja. Ne saivat myös eniten langettavia: Iltalehti viisi ja Ilta-Sanomat neljä.

Iltapäivälehtien ”yliedustusta” selittää Grundströmin mielestä lehtien tuottamien juttujen iso volyymi, valtavat lukijamäärät, kiire ja se, että verkkojutuista on teknisesti helppo kannella.

”Siihen nähden nämä eivät ole isoja määriä. Ei ole kauhean kestävää, että hitaan journalismin ihmiset niitä kauheasti ilkkuvat”, Grundström sanoo.

Iltalehden langettavista kolme tuli piilomainonnasta.

”Langettavissa päätöksissä näkyvät keskeisesti sisältömarkkinoinnin ratkaisut, joiden myynti on Iltalehdessä kasvanut voimakkaasti kahden viime vuoden aikana”, lehden vastaava päätoimittaja ja kustantaja Kari Kivelä sanoo.

Iltalehden saamia päätöksiä hän ei halua enää kommentoida.

”Yleisellä tasolla julkaisijoiden ja mainostajien on ollut vaikea ymmärtää JSN:n linjauksia. Tilanne on paradoksaalinen, kun mainostajat tekevät kaikkensa, että heidän brändinsä erottuu, mutta JSN näkee omilla laseillaan piilomainontaa”, Kivelä sanoo.

Grundström arvioi, että digitaalisilla alustoilla tehtävän sisältömarkkinoinnin merkitseminen on viime vuoden aikana parantunut. Tekemistä on vielä, sillä piilomainontatapauksia oli käsittelyssä usein.

Piilomainonnan ohella neuvosto on Grundströmin mukaan kiinnittänyt huolestuneena huomionsa siihen, että anonyymiksi tarkoitetusta haastateltavasta on annettu liian paljastavia tietoja. JSN jakoi vuoden aikana kolme langettavaa jutuista, joissa kokemusasiantuntija tai hänen läheisensä on ollut vastoin toiveitaan tunnistettavissa.

Sama teema toistui kolmessa lasten tunnistettavuudesta annetusta langettavasta sekä yhdessä rikosepäilyyn liittyneessä langettavassa.

 

Myös kantelujen määrä jatkoi kasvuaan. Niitä tehtiin neuvostolle viime vuonna 468, kun vuonna 2015 luku oli 445.

Kanteluiden käsittelyaika oli keskimäärin 129 vuorokautta. Vuoden 2016 aikana tehdyistä kanteluista käsittelemättä jäi 64.

Osa niistä koskee Sipilä-vyyhtiä. Siihen liittyviä kanteluita on neuvostolle tullut tähän mennessä 15.

Lisäksi pääministeriin, Terrafameen ja Yleen liittyen on tehty kaksi nimetöntä kantelua, jotka neuvosto on jo karsinut.

JSN on ottanut käsittelyyn yhden Suomen Kuvalehteen ja kolme Yleen kohdistuvaa kantelua. Se on myös alkanut valmistella lausumaa siitä, rajoittiko pääministeri Yleisradion sananvapautta. Päätöksiä tehdään aikaisintaan helmikuussa.

Juttua on täsmennetty Sipilä-vyyhteen liittyvien kanteluiden määrästä, joka painetun Journalistin mennessä painoon oli vielä 13.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta