JSN oli ahkera ja armelias

JOURNALISTI
20.1.2017

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Kanteluiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna. Langettavien osuus ratkaisuista laski.

Julkisen sanan neuvosto oli viime vuonna aikaisempaa ahkerampi ja armeliaampi. JSN:n ratkaisuista vain 37 prosenttia oli viime vuonna langettavia, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 48 prosenttia.

JSN antoi ratkaisun yhteensä 103 kantelusta, joista yhdeksän ratkaisi puheenjohtaja. Vuonna 2015 päätöksiä ratkaistiin 86.

Neuvoston linjan on epäilty tiukentuneen viime vuoden alussa aloittaneen uuden puheenjohtajan Elina Grundströmin myötä. Vuoden saldo on kuitenkin päinvastainen.

Grundström sanoo, että ratkaisuja valmistellessa aiempi päätöslinja käydään huolella läpi. Jos päätöslinjasta poikettaisiin, se pitäisi perustella avoimesti ja selkeästi.

Hän muistuttaa myös, että puheenjohtajalla on 14-henkisessä neuvostossa vain yksi ääni.

”Ei tämä ole ’yhden miehen show’. Tämä on jotain ihan muuta kuin yhden ihmisen kolumnit ja kommentit”, hän sanoo.

Vuosi 2015 oli langettavien suhteen ennätysvuosi. Koska JSN tekee ratkaisuja määrällisesti vähän, muutama päätös voi muuttaa langetusprosenttia paljon, Grundström huomauttaa.

 

Yksittäisistä medioista neuvosto käsitteli viime vuonna eniten Iltalehden ja Ilta-Sanomien juttuja. Ne saivat myös eniten langettavia: Iltalehti viisi ja Ilta-Sanomat neljä.

Iltapäivälehtien ”yliedustusta” selittää Grundströmin mielestä lehtien tuottamien juttujen iso volyymi, valtavat lukijamäärät, kiire ja se, että verkkojutuista on teknisesti helppo kannella.

”Siihen nähden nämä eivät ole isoja määriä. Ei ole kauhean kestävää, että hitaan journalismin ihmiset niitä kauheasti ilkkuvat”, Grundström sanoo.

Iltalehden langettavista kolme tuli piilomainonnasta.

”Langettavissa päätöksissä näkyvät keskeisesti sisältömarkkinoinnin ratkaisut, joiden myynti on Iltalehdessä kasvanut voimakkaasti kahden viime vuoden aikana”, lehden vastaava päätoimittaja ja kustantaja Kari Kivelä sanoo.

Iltalehden saamia päätöksiä hän ei halua enää kommentoida.

”Yleisellä tasolla julkaisijoiden ja mainostajien on ollut vaikea ymmärtää JSN:n linjauksia. Tilanne on paradoksaalinen, kun mainostajat tekevät kaikkensa, että heidän brändinsä erottuu, mutta JSN näkee omilla laseillaan piilomainontaa”, Kivelä sanoo.

Grundström arvioi, että digitaalisilla alustoilla tehtävän sisältömarkkinoinnin merkitseminen on viime vuoden aikana parantunut. Tekemistä on vielä, sillä piilomainontatapauksia oli käsittelyssä usein.

Piilomainonnan ohella neuvosto on Grundströmin mukaan kiinnittänyt huolestuneena huomionsa siihen, että anonyymiksi tarkoitetusta haastateltavasta on annettu liian paljastavia tietoja. JSN jakoi vuoden aikana kolme langettavaa jutuista, joissa kokemusasiantuntija tai hänen läheisensä on ollut vastoin toiveitaan tunnistettavissa.

Sama teema toistui kolmessa lasten tunnistettavuudesta annetusta langettavasta sekä yhdessä rikosepäilyyn liittyneessä langettavassa.

 

Myös kantelujen määrä jatkoi kasvuaan. Niitä tehtiin neuvostolle viime vuonna 468, kun vuonna 2015 luku oli 445.

Kanteluiden käsittelyaika oli keskimäärin 129 vuorokautta. Vuoden 2016 aikana tehdyistä kanteluista käsittelemättä jäi 64.

Osa niistä koskee Sipilä-vyyhtiä. Siihen liittyviä kanteluita on neuvostolle tullut tähän mennessä 15.

Lisäksi pääministeriin, Terrafameen ja Yleen liittyen on tehty kaksi nimetöntä kantelua, jotka neuvosto on jo karsinut.

JSN on ottanut käsittelyyn yhden Suomen Kuvalehteen ja kolme Yleen kohdistuvaa kantelua. Se on myös alkanut valmistella lausumaa siitä, rajoittiko pääministeri Yleisradion sananvapautta. Päätöksiä tehdään aikaisintaan helmikuussa.

Juttua on täsmennetty Sipilä-vyyhteen liittyvien kanteluiden määrästä, joka painetun Journalistin mennessä painoon oli vielä 13.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta