JSN oli ahkera ja armelias

Kanteluiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna. Langettavien osuus ratkaisuista laski.
JOURNALISTI
20.1.2017

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Julkisen sanan neuvosto oli viime vuonna aikaisempaa ahkerampi ja armeliaampi. JSN:n ratkaisuista vain 37 prosenttia oli viime vuonna langettavia, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 48 prosenttia.

JSN antoi ratkaisun yhteensä 103 kantelusta, joista yhdeksän ratkaisi puheenjohtaja. Vuonna 2015 päätöksiä ratkaistiin 86.

Neuvoston linjan on epäilty tiukentuneen viime vuoden alussa aloittaneen uuden puheenjohtajan Elina Grundströmin myötä. Vuoden saldo on kuitenkin päinvastainen.

Grundström sanoo, että ratkaisuja valmistellessa aiempi päätöslinja käydään huolella läpi. Jos päätöslinjasta poikettaisiin, se pitäisi perustella avoimesti ja selkeästi.

Hän muistuttaa myös, että puheenjohtajalla on 14-henkisessä neuvostossa vain yksi ääni.

”Ei tämä ole ’yhden miehen show’. Tämä on jotain ihan muuta kuin yhden ihmisen kolumnit ja kommentit”, hän sanoo.

Vuosi 2015 oli langettavien suhteen ennätysvuosi. Koska JSN tekee ratkaisuja määrällisesti vähän, muutama päätös voi muuttaa langetusprosenttia paljon, Grundström huomauttaa.

 

Yksittäisistä medioista neuvosto käsitteli viime vuonna eniten Iltalehden ja Ilta-Sanomien juttuja. Ne saivat myös eniten langettavia: Iltalehti viisi ja Ilta-Sanomat neljä.

Iltapäivälehtien ”yliedustusta” selittää Grundströmin mielestä lehtien tuottamien juttujen iso volyymi, valtavat lukijamäärät, kiire ja se, että verkkojutuista on teknisesti helppo kannella.

”Siihen nähden nämä eivät ole isoja määriä. Ei ole kauhean kestävää, että hitaan journalismin ihmiset niitä kauheasti ilkkuvat”, Grundström sanoo.

Iltalehden langettavista kolme tuli piilomainonnasta.

”Langettavissa päätöksissä näkyvät keskeisesti sisältömarkkinoinnin ratkaisut, joiden myynti on Iltalehdessä kasvanut voimakkaasti kahden viime vuoden aikana”, lehden vastaava päätoimittaja ja kustantaja Kari Kivelä sanoo.

Iltalehden saamia päätöksiä hän ei halua enää kommentoida.

”Yleisellä tasolla julkaisijoiden ja mainostajien on ollut vaikea ymmärtää JSN:n linjauksia. Tilanne on paradoksaalinen, kun mainostajat tekevät kaikkensa, että heidän brändinsä erottuu, mutta JSN näkee omilla laseillaan piilomainontaa”, Kivelä sanoo.

Grundström arvioi, että digitaalisilla alustoilla tehtävän sisältömarkkinoinnin merkitseminen on viime vuoden aikana parantunut. Tekemistä on vielä, sillä piilomainontatapauksia oli käsittelyssä usein.

Piilomainonnan ohella neuvosto on Grundströmin mukaan kiinnittänyt huolestuneena huomionsa siihen, että anonyymiksi tarkoitetusta haastateltavasta on annettu liian paljastavia tietoja. JSN jakoi vuoden aikana kolme langettavaa jutuista, joissa kokemusasiantuntija tai hänen läheisensä on ollut vastoin toiveitaan tunnistettavissa.

Sama teema toistui kolmessa lasten tunnistettavuudesta annetusta langettavasta sekä yhdessä rikosepäilyyn liittyneessä langettavassa.

 

Myös kantelujen määrä jatkoi kasvuaan. Niitä tehtiin neuvostolle viime vuonna 468, kun vuonna 2015 luku oli 445.

Kanteluiden käsittelyaika oli keskimäärin 129 vuorokautta. Vuoden 2016 aikana tehdyistä kanteluista käsittelemättä jäi 64.

Osa niistä koskee Sipilä-vyyhtiä. Siihen liittyviä kanteluita on neuvostolle tullut tähän mennessä 15.

Lisäksi pääministeriin, Terrafameen ja Yleen liittyen on tehty kaksi nimetöntä kantelua, jotka neuvosto on jo karsinut.

JSN on ottanut käsittelyyn yhden Suomen Kuvalehteen ja kolme Yleen kohdistuvaa kantelua. Se on myös alkanut valmistella lausumaa siitä, rajoittiko pääministeri Yleisradion sananvapautta. Päätöksiä tehdään aikaisintaan helmikuussa.

Juttua on täsmennetty Sipilä-vyyhteen liittyvien kanteluiden määrästä, joka painetun Journalistin mennessä painoon oli vielä 13.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta