JSN oli ahkera ja armelias

JOURNALISTI
20.1.2017

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Kanteluiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna. Langettavien osuus ratkaisuista laski.

Julkisen sanan neuvosto oli viime vuonna aikaisempaa ahkerampi ja armeliaampi. JSN:n ratkaisuista vain 37 prosenttia oli viime vuonna langettavia, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 48 prosenttia.

JSN antoi ratkaisun yhteensä 103 kantelusta, joista yhdeksän ratkaisi puheenjohtaja. Vuonna 2015 päätöksiä ratkaistiin 86.

Neuvoston linjan on epäilty tiukentuneen viime vuoden alussa aloittaneen uuden puheenjohtajan Elina Grundströmin myötä. Vuoden saldo on kuitenkin päinvastainen.

Grundström sanoo, että ratkaisuja valmistellessa aiempi päätöslinja käydään huolella läpi. Jos päätöslinjasta poikettaisiin, se pitäisi perustella avoimesti ja selkeästi.

Hän muistuttaa myös, että puheenjohtajalla on 14-henkisessä neuvostossa vain yksi ääni.

”Ei tämä ole ’yhden miehen show’. Tämä on jotain ihan muuta kuin yhden ihmisen kolumnit ja kommentit”, hän sanoo.

Vuosi 2015 oli langettavien suhteen ennätysvuosi. Koska JSN tekee ratkaisuja määrällisesti vähän, muutama päätös voi muuttaa langetusprosenttia paljon, Grundström huomauttaa.

 

Yksittäisistä medioista neuvosto käsitteli viime vuonna eniten Iltalehden ja Ilta-Sanomien juttuja. Ne saivat myös eniten langettavia: Iltalehti viisi ja Ilta-Sanomat neljä.

Iltapäivälehtien ”yliedustusta” selittää Grundströmin mielestä lehtien tuottamien juttujen iso volyymi, valtavat lukijamäärät, kiire ja se, että verkkojutuista on teknisesti helppo kannella.

”Siihen nähden nämä eivät ole isoja määriä. Ei ole kauhean kestävää, että hitaan journalismin ihmiset niitä kauheasti ilkkuvat”, Grundström sanoo.

Iltalehden langettavista kolme tuli piilomainonnasta.

”Langettavissa päätöksissä näkyvät keskeisesti sisältömarkkinoinnin ratkaisut, joiden myynti on Iltalehdessä kasvanut voimakkaasti kahden viime vuoden aikana”, lehden vastaava päätoimittaja ja kustantaja Kari Kivelä sanoo.

Iltalehden saamia päätöksiä hän ei halua enää kommentoida.

”Yleisellä tasolla julkaisijoiden ja mainostajien on ollut vaikea ymmärtää JSN:n linjauksia. Tilanne on paradoksaalinen, kun mainostajat tekevät kaikkensa, että heidän brändinsä erottuu, mutta JSN näkee omilla laseillaan piilomainontaa”, Kivelä sanoo.

Grundström arvioi, että digitaalisilla alustoilla tehtävän sisältömarkkinoinnin merkitseminen on viime vuoden aikana parantunut. Tekemistä on vielä, sillä piilomainontatapauksia oli käsittelyssä usein.

Piilomainonnan ohella neuvosto on Grundströmin mukaan kiinnittänyt huolestuneena huomionsa siihen, että anonyymiksi tarkoitetusta haastateltavasta on annettu liian paljastavia tietoja. JSN jakoi vuoden aikana kolme langettavaa jutuista, joissa kokemusasiantuntija tai hänen läheisensä on ollut vastoin toiveitaan tunnistettavissa.

Sama teema toistui kolmessa lasten tunnistettavuudesta annetusta langettavasta sekä yhdessä rikosepäilyyn liittyneessä langettavassa.

 

Myös kantelujen määrä jatkoi kasvuaan. Niitä tehtiin neuvostolle viime vuonna 468, kun vuonna 2015 luku oli 445.

Kanteluiden käsittelyaika oli keskimäärin 129 vuorokautta. Vuoden 2016 aikana tehdyistä kanteluista käsittelemättä jäi 64.

Osa niistä koskee Sipilä-vyyhtiä. Siihen liittyviä kanteluita on neuvostolle tullut tähän mennessä 15.

Lisäksi pääministeriin, Terrafameen ja Yleen liittyen on tehty kaksi nimetöntä kantelua, jotka neuvosto on jo karsinut.

JSN on ottanut käsittelyyn yhden Suomen Kuvalehteen ja kolme Yleen kohdistuvaa kantelua. Se on myös alkanut valmistella lausumaa siitä, rajoittiko pääministeri Yleisradion sananvapautta. Päätöksiä tehdään aikaisintaan helmikuussa.

Juttua on täsmennetty Sipilä-vyyhteen liittyvien kanteluiden määrästä, joka painetun Journalistin mennessä painoon oli vielä 13.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta