Takasivu

JOURNALISTI
20.1.2017

Journalistin toimitus, teksti
Jari Peltonen, pilapiirros

Provokatiivisia huomioita.

Juhlavuoden suuri sota, osa 100

Suomi täyttää pian sata vuotta, mutta 78 vuotta sitten alkanut talvisota ja sen jatkot ja etkot täyttävät edelleen suomalaismedian.

Tyylihän on vanhastaan tuttu: Suomi-sotilas se vaan ampuu korsunsa raosta sen yhdennentoistakin ryssän ja veistelee toisella kädellään puuleluja lapsille, jos vaan lottien naurattamiseltaan ennättää. Välillä sankarihaudataan Marski-mitalein koristeltu aseveli eikä ketään ei koskaan jätetä mihinkään – paitsi lapset Ruotsiin.

Virallista sotajylinää ovat viime aikoina piipityksellään häirinneet vain muutamat pehmotoimittelijat, jotka ovat nostaneet esiin sodan käyneiden miesten mielenterveysongelmia ja muuta hippihöpötystä.

Onneksi maamme juhlavuosi näyttää palauttavan kurin ja järjestyksen. Esimerkiksi Ilta-Sanomat julkaisee peräti sata sotatarinaa videoina, joissa on sama kaiku askelten: veteraani muistelee sotaa.

Asento. Ei lepoa!

Manu Marttinen

 

Uhkea linja, kuvat julki

Keskisuomalainen-konserniin kuuluva viihdeuutissivusto Iltamakasiini vaikuttaa suhtautuvan intohimoisesti vähäpukeisiin naisiin. Sivusto julkaisee huomattavan paljon ”uutisia”, joissa on kuva naisesta ja otsikossa tyypillisesti joku sanoista uhkea, seksikäs, uimaasu, paljastava, märkä, nännit, pakara, takakuva, peppu tai alusasu.

Nyt sivusto on löytänyt toisenkin kulmakiven uutisointiinsa.

Sivusto nimittäin julkaisee säännöllisesti seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä rikosuutisia ulkomailta. Yhteinen nimittäjä uutisille on naisopettaja, joka on käyttänyt hyväkseen (nuorempia) oppilaitaan. Samanlaisia uutisia löytyy sivustolta kymmenittäin. Siis tähän tyyliin:

”Espanjankielen opettajalla seksisuhde 16-vuotiaan poikaoppilaansa kanssa, poliisi etsii.”

”Opettajatar sai tuomion seksisuhteesta 14-vuotiaan opiskelijapojan kanssa, kuva julki.”

”Näin hurjaa oli 24v. opettajattaren ja 17v. oppilaan välinen seksisuhde, kuva julki.”

Valittu linja taitaa paljastaa enemmän toimituksesta kuin ympäröivästä maailmasta, mutta naisista Iltamakasiinin uutisointi antaa aika yksiulotteisen kuvan.

Manu Marttinen

 

Eikö kukaan ajattele lapsia?

Aina toimittaja ei ole pienten puolella. Julkisen sanan neuvosto antoi viime vuonna peräti kolme langettavaa, joissa se viittasi periaatelausumaansa lasten esiintymisestä mediassa.

Vaan ei hätää! Keskustan äänenkannattaja ja lasten paras ystävä Suomenmaa tormakoitui 12. tammikuuta suomimaan muuta mediaa siitä, että se ahdistelee lapsia. Nimittäin Juha Sipilän (kesk.) lapsia.

Jutussa Mikko Sipilä, 33, kertoo, miten toimittajat ovat tavoitelleet häntä ”aggressiivisesti” puheluilla, tekstiviesteillä ja sähköposteilla. Hän suhteuttaa määrän isä-Sipilän Ylen toimittajalle lähettämiin sähköposteihin: niitä oli vain 20 päivässä, kun poika-Sipilä oli saanut vastaavan määrän yhteydenottoja tunnissa.

Mikko Sipilältä toimittajat ovat udelleet tämän yrityksistä. Sen skuupin – eli listan Mikko Sipilän omistuksista ja mediakriittiset kommentit – sai nyt Suomenmaa. Lisäksi paljastetaan, ettei sijoitusyhtiö ole ehtymätön rahanlähde.

Jutussa Mikko Sipilä toivoo, että hänen aikuiset sisaruksensa voitaisiin tämän tilityksen jälkeen jättää rauhaan.

Tämä selvä. Onhan lapsilla erityinen oikeus yksityiselämän suojaan.

Marja Honkonen



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta