Toimittajat Liisa Mayow, Maria Ruuska ja Annina Huhtala perustivat Kaskas Median. Nyt he ovat työnantajia, mutta ajattelevat toimittajan työstä samalla tavalla kuin ennenkin.

Työnä yrityksen johtaminen

Kaskas Media Oy

Tiedeviestintään ja asiantuntija-tietoon keskittyvä viestintäyritys.

Perustettu vuonna 2013.

Omistajat Annina Huhtala, Liisa Mayow ja Maria Ruuska.

10 työntekijää.

Toukokuussa päättyneen tilikauden liikevaihto 520 000 euroa.

JOURNALISTI
11.8.2016

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Aleksi Poutanen, kuvat

Kun vakituista työtä mediataloista ei kuulunut, Liisa Mayow, Maria Ruuska ja Annina Huhtala päättivät luoda sellaisen itselleen.

Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja häikäisee silmiä. Aurinkoiselta pihalta on vain kivenheiton matka viestintäyritykseen, joka on kuin suoraan kasvuyritysten katalogista. On valkoiset seinät, teolliset putkirakenteet näkyvillä katossa, muodikkaita nuoria ihmisiä lasikoppikokouksissa Mac-läppäreidensä kanssa. Kaikkialla on innokas hyrinä, vaikka työntekijät hipsuttavat villasukissaan.

Viestintäyritys Kaskas Media jakaa töölöläisen toimitilan yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin ja konsultointiyritys Demos Effectin kanssa. Vaikka yritys näyttää trendikkäältä, kasvu ei ole pääasia.

”Kehitämme toimintaa, mikä yleensä tarkoittaa kasvua, mutta emme ole perinteisessä mielessä kasvuyritys”, huomauttaa Maria Ruuska.

Kaskas Media ei kerää enkelisijoittajilta rahoituskierroksia, mutta se on hyvä esimerkki, kuinka toimittajat luovat itselleen uutta työtä.

 

Unelmien työ. Sitä toimittajuus tarkoitti Kaskas Median perustajille Annina Huhtalalle, Liisa Mayowille ja Maria Ruuskalle. Toimittajana he tapasivat kiinnostavia ihmisiä, pääsivät uskomattomiin paikkoihin ja parhaimmillaan pystyivät työllään vaikuttamaan yhteiskuntaan.

Kaikki työskentelivät media-alan pääkallopaikoilla, isojen lehtien sunnuntailiitteissä, Ylessä, Nelosella, aikakaus- ja iltapäivälehdissä.

Sitten alkuhuuma haihtui. Pätkät seurasivat silppuisina katkoina toisiaan. Väliin mahtui freelancerin arkea ja projekteja.

”Pääsimme työelämään median vii-meisen kultakauden lopulla. Sitten alkoi puhe median ahdingosta. Jossain vaiheessa tajusin, että vaikka tein työni miten hyvin tahansa, joustin ja venyin, niin sekään ei taannut vakituista työpaikkaa”, Annina Huhtala sanoo.

Isoissa mediataloissa he tunsivat olevansa matkustajina valtamerilaivassa, jota eivät voineet ohjata. Median ansaintalogiikan murros ei ollut toimittajien käsissä. He halusivat ymmärtää markkinalogiikan ongelmien takana ja päästä ohjaamaan laivaa.

”Koska se ei valtamerilaivassa onnistu, pitää rakentaa itse jolla”, Huhtala kuvailee.

Vuonna 2013 Huhtala, Mayow ja Ruuska perustivat Kaskas Median. Kaikilla oli sama intohimo: tehdä tutkimustiedosta aiempaa vaikuttavampaa ja näkyvämpää, jotta esimerkiksi poliittiset päätökset voisivat perustua tutkimustietoon nykyistä vahvemmin.

Kaskas keskittyy tiede- ja asiantuntijaviestintään, ei perinteiseen journalismiin. Yritys ei tarvinnut alkuinvestointeja Helsingin Punavuoressa sijaitsevaa kivijalkatoimistoa lukuun ottamatta.

”Muistan, kuinka kauhistelimme 600 euron kuukausivuokraa. Ensimmäisen vuokranmaksun jälkeen investoinnin järkevyyttä ei tarvinnut enää miettiä, sillä työtila maksoi itsensä nopeasti takaisin”, Mayow sanoo.

Yhtäkkiä toimittajilla oli yritys, jolle piti saada asiakkaita. Se vaati näkökulman muutoksen.

”Ennen menin paikalle sillä, että olen toimittaja ja teen tätä juttua. Yhtäkkiä pitikin mennä esittelemään itsensä itsevarmasti kaikille, että meillä on tällainen yritys. Se on tosi iso juttu”, Huhtala muistelee.

 

Suomessa on tyypillistä piilotella hyviä ideoita, jotta kukaan ei varastaisi niitä. Kaskas teki päinvastoin. He kertoivat yrityksestä kaikkialla ja pallottelivat yritysideaa mentoreiden ja sparraajien kanssa. Jopa Aamulehti-ajoilta tuttu Matti Apunen sai kolmikon vieraakseen.

”Apunen vähän ihmetteli aluksi, mutta vähitellen hän innostui ja antoi paljon hyviä lisäideoita ja sparrausta”, Mayow sanoo.

”Yrityksen perustamisessa pitää olla paljon pokkaa, erityisesti nuorilla naisilla”, hän lisää.

Suhteiden ja verkostojen ansiosta yritys alkoi löytää asiakkaita. Kaskasin ei tarvinnut panostaa markkinointiin, sillä hyvä työ puhui puolestaan puskaradion kautta. Asiakkaat ovat pääosin tutkimusta rahoittavia säätiöitä, yliopistoja ja valtion tutkimuslaitoksia, joille yritys järjestää koulutuksia ja auttaa tutkijoita ja tutkimusryhmiä parantamaan viestintäänsä. Leikkaukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen näkyvät työssä kiertoteitse.

Yrityksen työn myynti ei tuntunut oudolta, sillä toimittajakin kauppaa työtään juttuideoina. Freelancerin työ perustuu täysin myyntiin.

Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että vaikka mediataloissa markkinoinnin ja journalismin erottamiselle on syynsä, jokaisen toimittajan kannattaisi kiinnostua numeroista työnsä takana. Siitä, mitkä talouden reunaehdot journalismia sanelevat.

Välillä julkisesta keskustelusta saa kuvan, ettei mikään ole yhtä vaikeaa ja byrokraattista kuin yrityksen perustaminen Suomeen. Kaskasin perustajat ovat eri mieltä. Starttiraha auttoi alkuun. Kaikki yrityksen hallintoon ja byrokratiaan liittyvät asiat ovat selvitettävissä toimittajan taidoilla tai kysymällä apua.

”Eivät eläkevakuutus- ja palkkausasiat ole missään nimessä sieltä vaikeimmasta päästä”, Mayow huomauttaa.

Vaikeinta on pitää yritys kannattavana ja päättää, mihin suuntaan se on menossa. Millaisia ratkaisuja pitää nyt tehdä, että joulukuussakin voi maksaa työntekijöille palkkaa? Se tuo työhön uudenlaisen vastuun.

 

Yrittäminen ja toimittajan identiteetti eivät ole kolmikon mielestä ristiriidassa. Kenellekään toimittajan työ ei ole tarkoittanut pelkkää jutun kirjoittamista. Se on kykyä kysyä, ihmetellä ja hahmottaa suurista ja vaikeista asioista tärkein sekä vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Yritystoiminta mahdollistaa kaiken tämän.

”Toimittajan identiteettiin on tullut vain lisää puolia”, Huhtala sanoo.

Työntekijämäärän kasvamisen myötä toimittajan työn päälle on tullut yritysjohtaminen. Kolmikko pohtii paljon sitä, miten työpaikan hyvä ilmapiiri pysyy yllä kasvusta huolimatta ja millaisia pomoja he haluavat olla.

”Onneksi toimituksissa sai työskennellä hyvin erilaisten, hyvien pomojen alaisuudessa. Kun vaikka haastateltava tuli linjoja pitkin, pomo otti ohjat käsiinsä ja sanoi, että hän hoitaa tämän”, Mayow kiittää.

Kaikki haluavat olla johtajia, jotka mahdollistavat työntekijöidensä kehit-tymisen ja raivaavat tilaa alaisilleen toteuttaa itseään. Liisa Mayow ja Maria Ruuska tuntevat toisensa jo lapsuudenajan muodostelmaluistelujoukkueesta. Siellä johtaminen oli käskyttävää ja autoritääristä. Joukkueurheilusta jäi kuitenkin käteen paljon ammennettavaa myös yritykseen.

”Yhdessä voitamme ja yhdessä häviämme. Hyvät työntekijät ovat kaikki kaikessa”, Ruuska sanoo.

Kaskas Media Oy

Tiedeviestintään ja asiantuntija-tietoon keskittyvä viestintäyritys.

Perustettu vuonna 2013.

Omistajat Annina Huhtala, Liisa Mayow ja Maria Ruuska.

10 työntekijää.

Toukokuussa päättyneen tilikauden liikevaihto 520 000 euroa.

Vakituinen työ pakenee viestintäyrityksiin

Vuodesta 2008 alkaen mediayritykset ovat irtisanoneet toimittajia noin 200 henkilön vuositahtia. Eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden vähentymisen kautta työ on hävinnyt 300 toimittajalta vuosittain. Kun alan opiskelijoiden määrä ei ole merkittävästi vähentynyt, toimittajat joutuvat miettimään työtään uusiksi.

”Kun tapaan toimittajaopiskelijoita, he pitävät freelanceriyttä todennäköisenä tulevaisuutena”, kertoo Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas.

Työtilanteen kiristyminen näkyy erityisesti freelancereiden ansioissa. Palkkiotaso on keskimäärin puolet kuukausipalkkaisten ansioista. Salokankaan mukaan harva pystyy enää työllistämään itsensä pelkällä journalismilla. Moni on saanut asiakkaita erityisesti viestintäpuolelta. Tilastoja yritysten lisääntyneestä määrästä ja palkkauksesta ei ole, mutta liiton arvion mukaan toimittajien työ siirtyy nyt viestintäpuolelle.

Anna Zareffin, Nina Rahkolan ja Mari Karppisen perustama KOKOmedia syntyi MTV:n yt-kierroksen aikana vuonna 2011. Nina Rahkolan mukaan kolmikko perusti yrityksen oikealla hetkellä.

”Toimittajista yhä harvempi sai vakituisia sopimuksia ja työpaikat olivat kiven alla. Yt-kierre mediayhtiöissä ei ole sittemmin laantunut.”

MTV on ollut alusta asti yrityksen pääasiakas. Journalistisen työn lisäksi KOKOmedia on löytänyt toimeksiantoja esimerkiksi juontokeikoista ja koulutuksista.

”Juontokeikat ovat hyviä oman osaamisen markkinointitapahtumia, jotka poikivat usein lisää keikkoja”, Rahkola kertoo.

Yhteiskunnallista journalismia ja viestintää tekevässä Noon Kollektiivissa on myös mukana monta toimittajaa. Vuoden alussa osa kollektiivin jäsenistä perusti Noon Viestintä -osakeyhtiön. Sen hallituksen puheenjohtajana toimii aikakauslehdissä toimittajauransa tehnyt Meri Nykänen. Myös kollektiivi on löytänyt töitä viestintäpuolelta, erityisesti järjestöistä. Noon kouluttaa sekä tekee lehtiuudistuksia ja lehtien sisällöntuotantoa järjestöille.

”Porukassa on voimaa. Kun kaikkien kollektiivin jäsentemme kontaktit laitetaan yhteen, meille on syntynyt hyvä verkosto asiakkaita”, Nykänen sanoo.

Minttu-Maaria Partanen



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta