Toimittajat Liisa Mayow, Maria Ruuska ja Annina Huhtala perustivat Kaskas Median. Nyt he ovat työnantajia, mutta ajattelevat toimittajan työstä samalla tavalla kuin ennenkin.

Työnä yrityksen johtaminen

Kaskas Media Oy

Tiedeviestintään ja asiantuntija-tietoon keskittyvä viestintäyritys.

Perustettu vuonna 2013.

Omistajat Annina Huhtala, Liisa Mayow ja Maria Ruuska.

10 työntekijää.

Toukokuussa päättyneen tilikauden liikevaihto 520 000 euroa.

JOURNALISTI
11.8.2016

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Aleksi Poutanen, kuvat

Kun vakituista työtä mediataloista ei kuulunut, Liisa Mayow, Maria Ruuska ja Annina Huhtala päättivät luoda sellaisen itselleen.

Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja häikäisee silmiä. Aurinkoiselta pihalta on vain kivenheiton matka viestintäyritykseen, joka on kuin suoraan kasvuyritysten katalogista. On valkoiset seinät, teolliset putkirakenteet näkyvillä katossa, muodikkaita nuoria ihmisiä lasikoppikokouksissa Mac-läppäreidensä kanssa. Kaikkialla on innokas hyrinä, vaikka työntekijät hipsuttavat villasukissaan.

Viestintäyritys Kaskas Media jakaa töölöläisen toimitilan yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin ja konsultointiyritys Demos Effectin kanssa. Vaikka yritys näyttää trendikkäältä, kasvu ei ole pääasia.

”Kehitämme toimintaa, mikä yleensä tarkoittaa kasvua, mutta emme ole perinteisessä mielessä kasvuyritys”, huomauttaa Maria Ruuska.

Kaskas Media ei kerää enkelisijoittajilta rahoituskierroksia, mutta se on hyvä esimerkki, kuinka toimittajat luovat itselleen uutta työtä.

 

Unelmien työ. Sitä toimittajuus tarkoitti Kaskas Median perustajille Annina Huhtalalle, Liisa Mayowille ja Maria Ruuskalle. Toimittajana he tapasivat kiinnostavia ihmisiä, pääsivät uskomattomiin paikkoihin ja parhaimmillaan pystyivät työllään vaikuttamaan yhteiskuntaan.

Kaikki työskentelivät media-alan pääkallopaikoilla, isojen lehtien sunnuntailiitteissä, Ylessä, Nelosella, aikakaus- ja iltapäivälehdissä.

Sitten alkuhuuma haihtui. Pätkät seurasivat silppuisina katkoina toisiaan. Väliin mahtui freelancerin arkea ja projekteja.

”Pääsimme työelämään median vii-meisen kultakauden lopulla. Sitten alkoi puhe median ahdingosta. Jossain vaiheessa tajusin, että vaikka tein työni miten hyvin tahansa, joustin ja venyin, niin sekään ei taannut vakituista työpaikkaa”, Annina Huhtala sanoo.

Isoissa mediataloissa he tunsivat olevansa matkustajina valtamerilaivassa, jota eivät voineet ohjata. Median ansaintalogiikan murros ei ollut toimittajien käsissä. He halusivat ymmärtää markkinalogiikan ongelmien takana ja päästä ohjaamaan laivaa.

”Koska se ei valtamerilaivassa onnistu, pitää rakentaa itse jolla”, Huhtala kuvailee.

Vuonna 2013 Huhtala, Mayow ja Ruuska perustivat Kaskas Median. Kaikilla oli sama intohimo: tehdä tutkimustiedosta aiempaa vaikuttavampaa ja näkyvämpää, jotta esimerkiksi poliittiset päätökset voisivat perustua tutkimustietoon nykyistä vahvemmin.

Kaskas keskittyy tiede- ja asiantuntijaviestintään, ei perinteiseen journalismiin. Yritys ei tarvinnut alkuinvestointeja Helsingin Punavuoressa sijaitsevaa kivijalkatoimistoa lukuun ottamatta.

”Muistan, kuinka kauhistelimme 600 euron kuukausivuokraa. Ensimmäisen vuokranmaksun jälkeen investoinnin järkevyyttä ei tarvinnut enää miettiä, sillä työtila maksoi itsensä nopeasti takaisin”, Mayow sanoo.

Yhtäkkiä toimittajilla oli yritys, jolle piti saada asiakkaita. Se vaati näkökulman muutoksen.

”Ennen menin paikalle sillä, että olen toimittaja ja teen tätä juttua. Yhtäkkiä pitikin mennä esittelemään itsensä itsevarmasti kaikille, että meillä on tällainen yritys. Se on tosi iso juttu”, Huhtala muistelee.

 

Suomessa on tyypillistä piilotella hyviä ideoita, jotta kukaan ei varastaisi niitä. Kaskas teki päinvastoin. He kertoivat yrityksestä kaikkialla ja pallottelivat yritysideaa mentoreiden ja sparraajien kanssa. Jopa Aamulehti-ajoilta tuttu Matti Apunen sai kolmikon vieraakseen.

”Apunen vähän ihmetteli aluksi, mutta vähitellen hän innostui ja antoi paljon hyviä lisäideoita ja sparrausta”, Mayow sanoo.

”Yrityksen perustamisessa pitää olla paljon pokkaa, erityisesti nuorilla naisilla”, hän lisää.

Suhteiden ja verkostojen ansiosta yritys alkoi löytää asiakkaita. Kaskasin ei tarvinnut panostaa markkinointiin, sillä hyvä työ puhui puolestaan puskaradion kautta. Asiakkaat ovat pääosin tutkimusta rahoittavia säätiöitä, yliopistoja ja valtion tutkimuslaitoksia, joille yritys järjestää koulutuksia ja auttaa tutkijoita ja tutkimusryhmiä parantamaan viestintäänsä. Leikkaukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen näkyvät työssä kiertoteitse.

Yrityksen työn myynti ei tuntunut oudolta, sillä toimittajakin kauppaa työtään juttuideoina. Freelancerin työ perustuu täysin myyntiin.

Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että vaikka mediataloissa markkinoinnin ja journalismin erottamiselle on syynsä, jokaisen toimittajan kannattaisi kiinnostua numeroista työnsä takana. Siitä, mitkä talouden reunaehdot journalismia sanelevat.

Välillä julkisesta keskustelusta saa kuvan, ettei mikään ole yhtä vaikeaa ja byrokraattista kuin yrityksen perustaminen Suomeen. Kaskasin perustajat ovat eri mieltä. Starttiraha auttoi alkuun. Kaikki yrityksen hallintoon ja byrokratiaan liittyvät asiat ovat selvitettävissä toimittajan taidoilla tai kysymällä apua.

”Eivät eläkevakuutus- ja palkkausasiat ole missään nimessä sieltä vaikeimmasta päästä”, Mayow huomauttaa.

Vaikeinta on pitää yritys kannattavana ja päättää, mihin suuntaan se on menossa. Millaisia ratkaisuja pitää nyt tehdä, että joulukuussakin voi maksaa työntekijöille palkkaa? Se tuo työhön uudenlaisen vastuun.

 

Yrittäminen ja toimittajan identiteetti eivät ole kolmikon mielestä ristiriidassa. Kenellekään toimittajan työ ei ole tarkoittanut pelkkää jutun kirjoittamista. Se on kykyä kysyä, ihmetellä ja hahmottaa suurista ja vaikeista asioista tärkein sekä vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Yritystoiminta mahdollistaa kaiken tämän.

”Toimittajan identiteettiin on tullut vain lisää puolia”, Huhtala sanoo.

Työntekijämäärän kasvamisen myötä toimittajan työn päälle on tullut yritysjohtaminen. Kolmikko pohtii paljon sitä, miten työpaikan hyvä ilmapiiri pysyy yllä kasvusta huolimatta ja millaisia pomoja he haluavat olla.

”Onneksi toimituksissa sai työskennellä hyvin erilaisten, hyvien pomojen alaisuudessa. Kun vaikka haastateltava tuli linjoja pitkin, pomo otti ohjat käsiinsä ja sanoi, että hän hoitaa tämän”, Mayow kiittää.

Kaikki haluavat olla johtajia, jotka mahdollistavat työntekijöidensä kehit-tymisen ja raivaavat tilaa alaisilleen toteuttaa itseään. Liisa Mayow ja Maria Ruuska tuntevat toisensa jo lapsuudenajan muodostelmaluistelujoukkueesta. Siellä johtaminen oli käskyttävää ja autoritääristä. Joukkueurheilusta jäi kuitenkin käteen paljon ammennettavaa myös yritykseen.

”Yhdessä voitamme ja yhdessä häviämme. Hyvät työntekijät ovat kaikki kaikessa”, Ruuska sanoo.

Kaskas Media Oy

Tiedeviestintään ja asiantuntija-tietoon keskittyvä viestintäyritys.

Perustettu vuonna 2013.

Omistajat Annina Huhtala, Liisa Mayow ja Maria Ruuska.

10 työntekijää.

Toukokuussa päättyneen tilikauden liikevaihto 520 000 euroa.

Vakituinen työ pakenee viestintäyrityksiin

Vuodesta 2008 alkaen mediayritykset ovat irtisanoneet toimittajia noin 200 henkilön vuositahtia. Eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden vähentymisen kautta työ on hävinnyt 300 toimittajalta vuosittain. Kun alan opiskelijoiden määrä ei ole merkittävästi vähentynyt, toimittajat joutuvat miettimään työtään uusiksi.

”Kun tapaan toimittajaopiskelijoita, he pitävät freelanceriyttä todennäköisenä tulevaisuutena”, kertoo Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas.

Työtilanteen kiristyminen näkyy erityisesti freelancereiden ansioissa. Palkkiotaso on keskimäärin puolet kuukausipalkkaisten ansioista. Salokankaan mukaan harva pystyy enää työllistämään itsensä pelkällä journalismilla. Moni on saanut asiakkaita erityisesti viestintäpuolelta. Tilastoja yritysten lisääntyneestä määrästä ja palkkauksesta ei ole, mutta liiton arvion mukaan toimittajien työ siirtyy nyt viestintäpuolelle.

Anna Zareffin, Nina Rahkolan ja Mari Karppisen perustama KOKOmedia syntyi MTV:n yt-kierroksen aikana vuonna 2011. Nina Rahkolan mukaan kolmikko perusti yrityksen oikealla hetkellä.

”Toimittajista yhä harvempi sai vakituisia sopimuksia ja työpaikat olivat kiven alla. Yt-kierre mediayhtiöissä ei ole sittemmin laantunut.”

MTV on ollut alusta asti yrityksen pääasiakas. Journalistisen työn lisäksi KOKOmedia on löytänyt toimeksiantoja esimerkiksi juontokeikoista ja koulutuksista.

”Juontokeikat ovat hyviä oman osaamisen markkinointitapahtumia, jotka poikivat usein lisää keikkoja”, Rahkola kertoo.

Yhteiskunnallista journalismia ja viestintää tekevässä Noon Kollektiivissa on myös mukana monta toimittajaa. Vuoden alussa osa kollektiivin jäsenistä perusti Noon Viestintä -osakeyhtiön. Sen hallituksen puheenjohtajana toimii aikakauslehdissä toimittajauransa tehnyt Meri Nykänen. Myös kollektiivi on löytänyt töitä viestintäpuolelta, erityisesti järjestöistä. Noon kouluttaa sekä tekee lehtiuudistuksia ja lehtien sisällöntuotantoa järjestöille.

”Porukassa on voimaa. Kun kaikkien kollektiivin jäsentemme kontaktit laitetaan yhteen, meille on syntynyt hyvä verkosto asiakkaita”, Nykänen sanoo.

Minttu-Maaria Partanen



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta