Työnä yrityksen johtaminen

Kun vakituista työtä mediataloista ei kuulunut, Liisa Mayow, Maria Ruuska ja Annina Huhtala päättivät luoda sellaisen itselleen.

Toimittajat Liisa Mayow, Maria Ruuska ja Annina Huhtala perustivat Kaskas Median. Nyt he ovat työnantajia, mutta ajattelevat toimittajan työstä samalla tavalla kuin ennenkin.

Kaskas Media Oy

Tiedeviestintään ja asiantuntija-tietoon keskittyvä viestintäyritys.

Perustettu vuonna 2013.

Omistajat Annina Huhtala, Liisa Mayow ja Maria Ruuska.

10 työntekijää.

Toukokuussa päättyneen tilikauden liikevaihto 520 000 euroa.

JOURNALISTI
11.8.2016

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Aleksi Poutanen, kuvat

Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja häikäisee silmiä. Aurinkoiselta pihalta on vain kivenheiton matka viestintäyritykseen, joka on kuin suoraan kasvuyritysten katalogista. On valkoiset seinät, teolliset putkirakenteet näkyvillä katossa, muodikkaita nuoria ihmisiä lasikoppikokouksissa Mac-läppäreidensä kanssa. Kaikkialla on innokas hyrinä, vaikka työntekijät hipsuttavat villasukissaan.

Viestintäyritys Kaskas Media jakaa töölöläisen toimitilan yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin ja konsultointiyritys Demos Effectin kanssa. Vaikka yritys näyttää trendikkäältä, kasvu ei ole pääasia.

”Kehitämme toimintaa, mikä yleensä tarkoittaa kasvua, mutta emme ole perinteisessä mielessä kasvuyritys”, huomauttaa Maria Ruuska.

Kaskas Media ei kerää enkelisijoittajilta rahoituskierroksia, mutta se on hyvä esimerkki, kuinka toimittajat luovat itselleen uutta työtä.

 

Unelmien työ. Sitä toimittajuus tarkoitti Kaskas Median perustajille Annina Huhtalalle, Liisa Mayowille ja Maria Ruuskalle. Toimittajana he tapasivat kiinnostavia ihmisiä, pääsivät uskomattomiin paikkoihin ja parhaimmillaan pystyivät työllään vaikuttamaan yhteiskuntaan.

Kaikki työskentelivät media-alan pääkallopaikoilla, isojen lehtien sunnuntailiitteissä, Ylessä, Nelosella, aikakaus- ja iltapäivälehdissä.

Sitten alkuhuuma haihtui. Pätkät seurasivat silppuisina katkoina toisiaan. Väliin mahtui freelancerin arkea ja projekteja.

”Pääsimme työelämään median vii-meisen kultakauden lopulla. Sitten alkoi puhe median ahdingosta. Jossain vaiheessa tajusin, että vaikka tein työni miten hyvin tahansa, joustin ja venyin, niin sekään ei taannut vakituista työpaikkaa”, Annina Huhtala sanoo.

Isoissa mediataloissa he tunsivat olevansa matkustajina valtamerilaivassa, jota eivät voineet ohjata. Median ansaintalogiikan murros ei ollut toimittajien käsissä. He halusivat ymmärtää markkinalogiikan ongelmien takana ja päästä ohjaamaan laivaa.

”Koska se ei valtamerilaivassa onnistu, pitää rakentaa itse jolla”, Huhtala kuvailee.

Vuonna 2013 Huhtala, Mayow ja Ruuska perustivat Kaskas Median. Kaikilla oli sama intohimo: tehdä tutkimustiedosta aiempaa vaikuttavampaa ja näkyvämpää, jotta esimerkiksi poliittiset päätökset voisivat perustua tutkimustietoon nykyistä vahvemmin.

Kaskas keskittyy tiede- ja asiantuntijaviestintään, ei perinteiseen journalismiin. Yritys ei tarvinnut alkuinvestointeja Helsingin Punavuoressa sijaitsevaa kivijalkatoimistoa lukuun ottamatta.

”Muistan, kuinka kauhistelimme 600 euron kuukausivuokraa. Ensimmäisen vuokranmaksun jälkeen investoinnin järkevyyttä ei tarvinnut enää miettiä, sillä työtila maksoi itsensä nopeasti takaisin”, Mayow sanoo.

Yhtäkkiä toimittajilla oli yritys, jolle piti saada asiakkaita. Se vaati näkökulman muutoksen.

”Ennen menin paikalle sillä, että olen toimittaja ja teen tätä juttua. Yhtäkkiä pitikin mennä esittelemään itsensä itsevarmasti kaikille, että meillä on tällainen yritys. Se on tosi iso juttu”, Huhtala muistelee.

 

Suomessa on tyypillistä piilotella hyviä ideoita, jotta kukaan ei varastaisi niitä. Kaskas teki päinvastoin. He kertoivat yrityksestä kaikkialla ja pallottelivat yritysideaa mentoreiden ja sparraajien kanssa. Jopa Aamulehti-ajoilta tuttu Matti Apunen sai kolmikon vieraakseen.

”Apunen vähän ihmetteli aluksi, mutta vähitellen hän innostui ja antoi paljon hyviä lisäideoita ja sparrausta”, Mayow sanoo.

”Yrityksen perustamisessa pitää olla paljon pokkaa, erityisesti nuorilla naisilla”, hän lisää.

Suhteiden ja verkostojen ansiosta yritys alkoi löytää asiakkaita. Kaskasin ei tarvinnut panostaa markkinointiin, sillä hyvä työ puhui puolestaan puskaradion kautta. Asiakkaat ovat pääosin tutkimusta rahoittavia säätiöitä, yliopistoja ja valtion tutkimuslaitoksia, joille yritys järjestää koulutuksia ja auttaa tutkijoita ja tutkimusryhmiä parantamaan viestintäänsä. Leikkaukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen näkyvät työssä kiertoteitse.

Yrityksen työn myynti ei tuntunut oudolta, sillä toimittajakin kauppaa työtään juttuideoina. Freelancerin työ perustuu täysin myyntiin.

Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että vaikka mediataloissa markkinoinnin ja journalismin erottamiselle on syynsä, jokaisen toimittajan kannattaisi kiinnostua numeroista työnsä takana. Siitä, mitkä talouden reunaehdot journalismia sanelevat.

Välillä julkisesta keskustelusta saa kuvan, ettei mikään ole yhtä vaikeaa ja byrokraattista kuin yrityksen perustaminen Suomeen. Kaskasin perustajat ovat eri mieltä. Starttiraha auttoi alkuun. Kaikki yrityksen hallintoon ja byrokratiaan liittyvät asiat ovat selvitettävissä toimittajan taidoilla tai kysymällä apua.

”Eivät eläkevakuutus- ja palkkausasiat ole missään nimessä sieltä vaikeimmasta päästä”, Mayow huomauttaa.

Vaikeinta on pitää yritys kannattavana ja päättää, mihin suuntaan se on menossa. Millaisia ratkaisuja pitää nyt tehdä, että joulukuussakin voi maksaa työntekijöille palkkaa? Se tuo työhön uudenlaisen vastuun.

 

Yrittäminen ja toimittajan identiteetti eivät ole kolmikon mielestä ristiriidassa. Kenellekään toimittajan työ ei ole tarkoittanut pelkkää jutun kirjoittamista. Se on kykyä kysyä, ihmetellä ja hahmottaa suurista ja vaikeista asioista tärkein sekä vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Yritystoiminta mahdollistaa kaiken tämän.

”Toimittajan identiteettiin on tullut vain lisää puolia”, Huhtala sanoo.

Työntekijämäärän kasvamisen myötä toimittajan työn päälle on tullut yritysjohtaminen. Kolmikko pohtii paljon sitä, miten työpaikan hyvä ilmapiiri pysyy yllä kasvusta huolimatta ja millaisia pomoja he haluavat olla.

”Onneksi toimituksissa sai työskennellä hyvin erilaisten, hyvien pomojen alaisuudessa. Kun vaikka haastateltava tuli linjoja pitkin, pomo otti ohjat käsiinsä ja sanoi, että hän hoitaa tämän”, Mayow kiittää.

Kaikki haluavat olla johtajia, jotka mahdollistavat työntekijöidensä kehit-tymisen ja raivaavat tilaa alaisilleen toteuttaa itseään. Liisa Mayow ja Maria Ruuska tuntevat toisensa jo lapsuudenajan muodostelmaluistelujoukkueesta. Siellä johtaminen oli käskyttävää ja autoritääristä. Joukkueurheilusta jäi kuitenkin käteen paljon ammennettavaa myös yritykseen.

”Yhdessä voitamme ja yhdessä häviämme. Hyvät työntekijät ovat kaikki kaikessa”, Ruuska sanoo.

Kaskas Media Oy

Tiedeviestintään ja asiantuntija-tietoon keskittyvä viestintäyritys.

Perustettu vuonna 2013.

Omistajat Annina Huhtala, Liisa Mayow ja Maria Ruuska.

10 työntekijää.

Toukokuussa päättyneen tilikauden liikevaihto 520 000 euroa.

Vakituinen työ pakenee viestintäyrityksiin

Vuodesta 2008 alkaen mediayritykset ovat irtisanoneet toimittajia noin 200 henkilön vuositahtia. Eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden vähentymisen kautta työ on hävinnyt 300 toimittajalta vuosittain. Kun alan opiskelijoiden määrä ei ole merkittävästi vähentynyt, toimittajat joutuvat miettimään työtään uusiksi.

”Kun tapaan toimittajaopiskelijoita, he pitävät freelanceriyttä todennäköisenä tulevaisuutena”, kertoo Journalistiliiton työehtoasiamies Jussi Salokangas.

Työtilanteen kiristyminen näkyy erityisesti freelancereiden ansioissa. Palkkiotaso on keskimäärin puolet kuukausipalkkaisten ansioista. Salokankaan mukaan harva pystyy enää työllistämään itsensä pelkällä journalismilla. Moni on saanut asiakkaita erityisesti viestintäpuolelta. Tilastoja yritysten lisääntyneestä määrästä ja palkkauksesta ei ole, mutta liiton arvion mukaan toimittajien työ siirtyy nyt viestintäpuolelle.

Anna Zareffin, Nina Rahkolan ja Mari Karppisen perustama KOKOmedia syntyi MTV:n yt-kierroksen aikana vuonna 2011. Nina Rahkolan mukaan kolmikko perusti yrityksen oikealla hetkellä.

”Toimittajista yhä harvempi sai vakituisia sopimuksia ja työpaikat olivat kiven alla. Yt-kierre mediayhtiöissä ei ole sittemmin laantunut.”

MTV on ollut alusta asti yrityksen pääasiakas. Journalistisen työn lisäksi KOKOmedia on löytänyt toimeksiantoja esimerkiksi juontokeikoista ja koulutuksista.

”Juontokeikat ovat hyviä oman osaamisen markkinointitapahtumia, jotka poikivat usein lisää keikkoja”, Rahkola kertoo.

Yhteiskunnallista journalismia ja viestintää tekevässä Noon Kollektiivissa on myös mukana monta toimittajaa. Vuoden alussa osa kollektiivin jäsenistä perusti Noon Viestintä -osakeyhtiön. Sen hallituksen puheenjohtajana toimii aikakauslehdissä toimittajauransa tehnyt Meri Nykänen. Myös kollektiivi on löytänyt töitä viestintäpuolelta, erityisesti järjestöistä. Noon kouluttaa sekä tekee lehtiuudistuksia ja lehtien sisällöntuotantoa järjestöille.

”Porukassa on voimaa. Kun kaikkien kollektiivin jäsentemme kontaktit laitetaan yhteen, meille on syntynyt hyvä verkosto asiakkaita”, Nykänen sanoo.

Minttu-Maaria Partanen



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta