Hiljattain olutsommelieriksi valmistunut Maria Markus syttyy uuden oppimisesta ja monenlaisten asioiden tekemisestä. ”Telkkaria en juuri ehdi katsella, ja lomamatkallakin teen usein jonkun keikan. Ehkä pysähtymisen hetkeni on sitten jooga – siinä minulla ei ole mitään päämääriä eikä tavoitteita.”

Olutlähettiläs

Maria Markus

41-vuotias freelancetoimittaja ja viestintäyrittäjä.

Valmistunut olutsommelieriksi The British Beer Academystä ensimmäisenä suomalaisena. Yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta.

Toimii Olutliiton hallituksessa. Ollut mukana myös Journalistiliiton ja Pohjola-Nordenin toiminnassa sekä Jyväskylän kunnallispolitiikassa. Perustanut lähiruokapiirin kotiseudulleen Jyväskylän Tikkakoskelle. Harrastanut joogaa kymmenen vuotta.

JOURNALISTI
11.8.2016

Nina Erho, teksti
Liisa Takala, kuva

Freelancetoimittaja Maria Markuksesta tuli hiljattain Suomen ensimmäinen olutsommelier. Silti olut ei ole hänen ainoa eikä viimeinen intohimonsa.

Freelancetoimittaja Maria Markuksen kiinnostus olueen syttyi seitsemän vuotta sitten Tanskaan suuntautuneella kestävän kehityksen pressimatkalla.

”Menimme illalliselle panimoravintolaan, jossa tarjoiltiin jälkiruoallekin sopiva olut. Silloin tajusin, miten hieno ja monipuolinen ruokajuoma se on.”

Matkan jälkeen Markus alkoi kiinnittää oluisiin enemmän huomiota ja hankkia niistä lisää tietoa. Jonkin ajan kuluttua hän palasi tekemään haastattelun ravintolan perustajasta. Kun tämä mainitsi olutsommelierin koulutuksen, ajatus jäi hautumaan.

Nyt Markus on Suomen ensimmäinen olutsommelier eli oluen asiantuntijalähettiläs ja puolestapuhuja. Rooliin kuuluu innostaa ihmisiä arvostamaan olutta salonkikelpoisena ruokajuomana, mikä onnistuu käytännössä esimerkiksi antamalla siitä asiantuntevia makuparisuosituksia ruoan kanssa.

”Olut sopii pohjoiseen lähiruokaan, ja haluaisin sen nousevan viinien rinnalle ruokapöytään. Myös olutkulttuurissa pitäisi etsiä enemmän hienoja makuvivahteita ja vähemmän virhemakuja.”

Sommelierina Markus on jo järjestänyt muutamia maistiaisia kotikaupungissaan Jyväskylässä ja tehnyt ravintoloille olutsuosituksia, mutta kovimmassa käytössä uudet tiedot ovat olleet journalistina. Keväällä häneltä ilmestyi myös oluen tekemistä kotioloissa käsittelevä kirja Rakkaudella pantua yhdessä olutharrastaja ja -bloggaaja Mika Laitisen kanssa.

Moni oluttoimittaja ja -harrastaja tekee paljon arvioita, mutta itseään naurussa suin ”ihmisnarkkariksi” luonnehtivaa Markusta kiinnostavat eniten tekijöiden tarinat.

”Niissä jutuissa olut on raamina, mutta sen äärellä voi kysyä ja keskustella mistä vaan.”

Olutsommelierin tutkinnon suorittaminen kesti pari vuotta, koska Markuksella ei ollut alan ammattitaustaa. Käytännössä koulutus tarkoitti maisteluiden ja portfolion tekemistä Suomessa ja kurssien ja parituntisen loppukokeen suorittamista The British Beer Academyssa Lontoossa.

”Loppukokeessa piti tunnistaa oluita ja niiden virhemakuja ja antaa ruokasuosituksia. Koetuksella oli etenkin se, miten vakuuttavasti pystyy puhumaan oluesta.”
 

Kun hyvinvoinnista ja terveydestä paljon kirjoittanut Markus aloitti olutsommelierin koulutuksen, häneltä kyseltiin, miten aihepiirit sopivat yhteen. Hän itse ei ymmärrä, miksi eivät sopisi.

”Mielestäni en naulitse mitään kiinni sillä, että opiskelen jotain lisää. Jos nimeni tunnistetaan olutasioista, se on vaan hyvä. Puhe oluesta on murtanut monessa muussakin työtilanteessa jään.”

Erityisosaamisestaan huolimatta Markus ei halua jäädä yhden kortin varaan sen paremmin toimeentulon kuin ”elämän kuohkeudenkaan” kannalta, vaan vaihtelua ja asioille syttymistä pitää olla. Silti eri asioita ei pidä huolettomasti sekoitella.

”Oluentuntijana saan panimoilta näytteitä, mutta journalistina en kirjoita niistä suoraan juttuja. Yritykseni tekee sekä viestintää että journalismia, mutta viestinnän teettäjistä en journalistina kirjoita. Kun osallistun pressimatkoille, valitsen itse, mistä kirjoitan. Vaikka tunnen joogaa ja oluita, en aio järjestää olutjoogaa.”

Vaikka journalismin ja viestinnän raja-aitoja on viime vuosina pyritty kaatamaan, Markus uskoo, että asiasta kiinnostunut tekijä pystyy tajuamaan niiden olennaiset erot ihan maalaisjärjellä.
 

Kun Markus kymmenisen vuotta sitten päätti ryhtyä freelanceriksi, hän ajatteli jatkavansa nelikymppiseksi ja etsivänsä sitten ”turvallisemman työpaikan”. Toisin kävi, sillä eteen on tullut yhä uutta mielenkiintoista, joka on painanut vaa’assa enemmän kuin ajoittainen pähkäily toimeentulosta.

Freelanceuransa alussa Markus enimmäkseen kirjoitti ja käänsi juttuja, viime vuosina taas on painottunut organisaatioviestintä pohjoismaisille yrityksille ja viranomaisille. Kun yksi asiakas tarvitsi videoita, pian hänellä oli niille kuvaajan kanssa yhteinen firma.

Nykyään Markus tekee videoita vaihtuvien kuvaajien kanssa ja kuvaa joskus itsekin. Hänen yrityksensä työnäytteistä löytyy muun muassa ramadanin vietosta Suomessa kertova video, jonka osti AlJazeera+ -kanava kansainvälisen videojournalistien verkoston Storyhunterin kautta.

Koska juttuideoita ja virtaa niiden myymiseen tahtoo olla jatkuvasti enemmän kuin yksi tekijä pystyy toteuttamaan, Markus haaveilee kehittävänsä yrittäjyyttään tekemisestä tuottamisen suuntaan.

Juuri nyt huomion vie oluen lisäksi pitkäaikainen harrastus jooga, josta on tekeillä podcasteja. Markusta ei vaivaa, ettei niille ole vielä rahoitusta, sillä ”jotkut asiat on vaan pakko tehdä”.

”Oikeastaan elämää on vähän ylimielistäkin suunnitella liikaa, sillä hyvin harvoin omat suunnitelmat toteutuvat sellaisenaan.”

Maria Markus

41-vuotias freelancetoimittaja ja viestintäyrittäjä.

Valmistunut olutsommelieriksi The British Beer Academystä ensimmäisenä suomalaisena. Yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta.

Toimii Olutliiton hallituksessa. Ollut mukana myös Journalistiliiton ja Pohjola-Nordenin toiminnassa sekä Jyväskylän kunnallispolitiikassa. Perustanut lähiruokapiirin kotiseudulleen Jyväskylän Tikkakoskelle. Harrastanut joogaa kymmenen vuotta.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta