Hiljattain olutsommelieriksi valmistunut Maria Markus syttyy uuden oppimisesta ja monenlaisten asioiden tekemisestä. ”Telkkaria en juuri ehdi katsella, ja lomamatkallakin teen usein jonkun keikan. Ehkä pysähtymisen hetkeni on sitten jooga – siinä minulla ei ole mitään päämääriä eikä tavoitteita.”

Olutlähettiläs

Maria Markus

41-vuotias freelancetoimittaja ja viestintäyrittäjä.

Valmistunut olutsommelieriksi The British Beer Academystä ensimmäisenä suomalaisena. Yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta.

Toimii Olutliiton hallituksessa. Ollut mukana myös Journalistiliiton ja Pohjola-Nordenin toiminnassa sekä Jyväskylän kunnallispolitiikassa. Perustanut lähiruokapiirin kotiseudulleen Jyväskylän Tikkakoskelle. Harrastanut joogaa kymmenen vuotta.

JOURNALISTI
11.8.2016

Nina Erho, teksti
Liisa Takala, kuva

Freelancetoimittaja Maria Markuksesta tuli hiljattain Suomen ensimmäinen olutsommelier. Silti olut ei ole hänen ainoa eikä viimeinen intohimonsa.

Freelancetoimittaja Maria Markuksen kiinnostus olueen syttyi seitsemän vuotta sitten Tanskaan suuntautuneella kestävän kehityksen pressimatkalla.

”Menimme illalliselle panimoravintolaan, jossa tarjoiltiin jälkiruoallekin sopiva olut. Silloin tajusin, miten hieno ja monipuolinen ruokajuoma se on.”

Matkan jälkeen Markus alkoi kiinnittää oluisiin enemmän huomiota ja hankkia niistä lisää tietoa. Jonkin ajan kuluttua hän palasi tekemään haastattelun ravintolan perustajasta. Kun tämä mainitsi olutsommelierin koulutuksen, ajatus jäi hautumaan.

Nyt Markus on Suomen ensimmäinen olutsommelier eli oluen asiantuntijalähettiläs ja puolestapuhuja. Rooliin kuuluu innostaa ihmisiä arvostamaan olutta salonkikelpoisena ruokajuomana, mikä onnistuu käytännössä esimerkiksi antamalla siitä asiantuntevia makuparisuosituksia ruoan kanssa.

”Olut sopii pohjoiseen lähiruokaan, ja haluaisin sen nousevan viinien rinnalle ruokapöytään. Myös olutkulttuurissa pitäisi etsiä enemmän hienoja makuvivahteita ja vähemmän virhemakuja.”

Sommelierina Markus on jo järjestänyt muutamia maistiaisia kotikaupungissaan Jyväskylässä ja tehnyt ravintoloille olutsuosituksia, mutta kovimmassa käytössä uudet tiedot ovat olleet journalistina. Keväällä häneltä ilmestyi myös oluen tekemistä kotioloissa käsittelevä kirja Rakkaudella pantua yhdessä olutharrastaja ja -bloggaaja Mika Laitisen kanssa.

Moni oluttoimittaja ja -harrastaja tekee paljon arvioita, mutta itseään naurussa suin ”ihmisnarkkariksi” luonnehtivaa Markusta kiinnostavat eniten tekijöiden tarinat.

”Niissä jutuissa olut on raamina, mutta sen äärellä voi kysyä ja keskustella mistä vaan.”

Olutsommelierin tutkinnon suorittaminen kesti pari vuotta, koska Markuksella ei ollut alan ammattitaustaa. Käytännössä koulutus tarkoitti maisteluiden ja portfolion tekemistä Suomessa ja kurssien ja parituntisen loppukokeen suorittamista The British Beer Academyssa Lontoossa.

”Loppukokeessa piti tunnistaa oluita ja niiden virhemakuja ja antaa ruokasuosituksia. Koetuksella oli etenkin se, miten vakuuttavasti pystyy puhumaan oluesta.”
 

Kun hyvinvoinnista ja terveydestä paljon kirjoittanut Markus aloitti olutsommelierin koulutuksen, häneltä kyseltiin, miten aihepiirit sopivat yhteen. Hän itse ei ymmärrä, miksi eivät sopisi.

”Mielestäni en naulitse mitään kiinni sillä, että opiskelen jotain lisää. Jos nimeni tunnistetaan olutasioista, se on vaan hyvä. Puhe oluesta on murtanut monessa muussakin työtilanteessa jään.”

Erityisosaamisestaan huolimatta Markus ei halua jäädä yhden kortin varaan sen paremmin toimeentulon kuin ”elämän kuohkeudenkaan” kannalta, vaan vaihtelua ja asioille syttymistä pitää olla. Silti eri asioita ei pidä huolettomasti sekoitella.

”Oluentuntijana saan panimoilta näytteitä, mutta journalistina en kirjoita niistä suoraan juttuja. Yritykseni tekee sekä viestintää että journalismia, mutta viestinnän teettäjistä en journalistina kirjoita. Kun osallistun pressimatkoille, valitsen itse, mistä kirjoitan. Vaikka tunnen joogaa ja oluita, en aio järjestää olutjoogaa.”

Vaikka journalismin ja viestinnän raja-aitoja on viime vuosina pyritty kaatamaan, Markus uskoo, että asiasta kiinnostunut tekijä pystyy tajuamaan niiden olennaiset erot ihan maalaisjärjellä.
 

Kun Markus kymmenisen vuotta sitten päätti ryhtyä freelanceriksi, hän ajatteli jatkavansa nelikymppiseksi ja etsivänsä sitten ”turvallisemman työpaikan”. Toisin kävi, sillä eteen on tullut yhä uutta mielenkiintoista, joka on painanut vaa’assa enemmän kuin ajoittainen pähkäily toimeentulosta.

Freelanceuransa alussa Markus enimmäkseen kirjoitti ja käänsi juttuja, viime vuosina taas on painottunut organisaatioviestintä pohjoismaisille yrityksille ja viranomaisille. Kun yksi asiakas tarvitsi videoita, pian hänellä oli niille kuvaajan kanssa yhteinen firma.

Nykyään Markus tekee videoita vaihtuvien kuvaajien kanssa ja kuvaa joskus itsekin. Hänen yrityksensä työnäytteistä löytyy muun muassa ramadanin vietosta Suomessa kertova video, jonka osti AlJazeera+ -kanava kansainvälisen videojournalistien verkoston Storyhunterin kautta.

Koska juttuideoita ja virtaa niiden myymiseen tahtoo olla jatkuvasti enemmän kuin yksi tekijä pystyy toteuttamaan, Markus haaveilee kehittävänsä yrittäjyyttään tekemisestä tuottamisen suuntaan.

Juuri nyt huomion vie oluen lisäksi pitkäaikainen harrastus jooga, josta on tekeillä podcasteja. Markusta ei vaivaa, ettei niille ole vielä rahoitusta, sillä ”jotkut asiat on vaan pakko tehdä”.

”Oikeastaan elämää on vähän ylimielistäkin suunnitella liikaa, sillä hyvin harvoin omat suunnitelmat toteutuvat sellaisenaan.”

Maria Markus

41-vuotias freelancetoimittaja ja viestintäyrittäjä.

Valmistunut olutsommelieriksi The British Beer Academystä ensimmäisenä suomalaisena. Yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta.

Toimii Olutliiton hallituksessa. Ollut mukana myös Journalistiliiton ja Pohjola-Nordenin toiminnassa sekä Jyväskylän kunnallispolitiikassa. Perustanut lähiruokapiirin kotiseudulleen Jyväskylän Tikkakoskelle. Harrastanut joogaa kymmenen vuotta.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta