Kansalaiset protestoivat kolmen turkkilaistoimittajan vangitsemista Özgür Gündem -sanomalehden toimituksen edustalla.

Odotettavissa synkkenevää

SJL:n vetoomus

Journalistiliitto on pyytänyt Suomen hallitusta toimimaan, jotta Turkki pysäyttäisi mediaan kohdistamansa hyökkäykset.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) lehdistöavustaja Riikka Taivassalo kertoo, että Soinin puhelinkeskustelussa Erdoğanin kanssa käsiteltiin ”demokratiaa ja oikeusvaltioasioita”.

JOURNALISTI
11.8.2016

Ari Lahdenmäki, teksti
Ozan Kose AFP/Lehtikuva, kuva

Tutkija Halil Gürhanlı ennustaa Turkin demokratian ja lehdistönvapauden tulevaisuudelle vain mustan sävyjä.

Luvut ovat niin absurdeja, että tutkija Halil Gürhanlılla on välillä vaikeuksia pitää äänensävynsä vakavana, vaikka aihe on lohduton. Turkissa ainakin 60 000 ihmistä on erotettu työstään heinäkuun 15. päivän vallankaappausyrityksen jälkeen.

Yli 20 000 otettiin kiinni tai pidätettiin. Viranomaiset jahtaavat journalisteja: yhdysvaltalainen CNN raportoi heinäkuun lopussa, että 89 toimittajaa oli määrätty pidätettäviksi ja 24 radio- tai tv-yhtiön toimiluvat peruttu.

Väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimiva Gürhanlı sanoo kuitenkin ehkä hieman yllättäen, etteivät vallankaappausyritystä seuranneet puhdistukset merkittävästi huonontaneet toimittajien asemaa. Syy on karu.

”Toimittajien tilanne ja sananvapaus Turkissa olivat surkealla tolalla jo aikaisemmin. Eivät ne olleet yhtään paremmat 14. heinäkuuta.”

Gürhanlı on keskustellut erään toimittajan kanssa, joka oli pidätettynä sekä ennen epäonnistunutta vallankaappausta että sen jälkeen. Journalistin vaara saada potkut on ehkä hieman entistäkin suurempi, mutta kriittiset, riippumattomat toimittajat työskentelevät yhä.

”Turkkilaiset toimittajat ovat olleet koko ajan vaarassa menettää työnsä ja jopa henkensä. Ne, jotka pelkäsivät ennen vallankaappausta, eivät pelkää nyt enempää”, Gürhanlı sanoo.

 

Turkin journalistien toimintavapaus alkoi Gürhanlın mielestä rapistua keväällä 2013, kun Istanbulin Gezipuistossa oli massiivisia mielenosoituksia.

Esimerkiksi Turkin ulkopuolella hyvin tunnettu Hürriyet-lehti on joutunut palkkaamaan hallitusta myötäileviä kolumnisteja ja toimittaja. Sen kriittinen ote on Gürhanlın mielestä heikentynyt.

”Mutta tämä kaikki tapahtui siis jo aikaisemmin. Ei yhdessä yössä mikään muuttunut.”

Hän ei halua henkilöidä Turkin demokratian rappiota presidentti Recep Tayyip Erdoğaniin vaan koko Turkin hallitukseen. Kyse ei hänestä ole vain islamisaatiosta.

”Turkki ei koskaan ole täysin saavuttanut demokratiaa. Armeija sanoi aina luovansa sekularismia, mutta tosiasiassa sekularistisen valtion unelma ei ikinä toteutunut”, Gürhanlı sanoo.

Hän muistaa 1990-luvun alun ennen AKP-puolueen valtaan tuloa.

”Se oli Turkin vasemmistolle kauheaa aikaa, mutta toisaalta televisiossa näki poliittista satiiria. Ei toimittajia sen takia pidätetty eikä nostettu kunnianloukkausjuttuja.”

Seitsemässä vuodessa AKP-puolueen ollessa vallassa lehdistönvapauden rippeetkin on viety.

”Toki Turkissa jo 1970-luvullakin pidätettiin ja kidutettiin toimittajia. Nykyään toimittajia on vankilassa vähemmän, mutta viimeksi kuluneiden viiden–seitsemän vuoden aikana painostus on toisenlaista”, Gürhanlı sanoo.
 

Gürhanlın mielestä Turkin vallankaappauksen jälkeisistä tapahtumista on Suomessa raportoitu hyvin: on kerrottu yliopistoväen ja toimittajien ahdingosta sekä siitä, keitä hallituksen vallankaappauksesta syyttämät gülenistit ovat.

”Ehkä kaipaisin mediaan vielä kurdien näkökulmaa. Mitä mieltä he ovat, kun heitä on vainottu 30 vuotta ja taas heidät suljetaan pois politiikasta? Ja mitä ajattelee alaviittivähemmistö?”

Turkin tulevaisuudelta Gürhanlı ei odota kummoisia. Hän jakaa turkkilaisen ekonomistin, Harvardin professori Dani Rodrikin näkemyksen, jonka mukaan Turkilla on edessään kaksi tietä: Parhaimmillaan siitä voi tulla Malesian kaltainen maa, jossa on vapaa talous mutta joka ei ole uskonnollisesti, sosiaalisesti eikä poliittisesti vapaa. Pahempi vaihtoehto on Afganistanin kaltainen äärimmäinen jakautuminen.

”Näköpiirissä on vain mustan eri sävyjä. Hallituksen painostus on kovaa.”

SJL:n vetoomus

Journalistiliitto on pyytänyt Suomen hallitusta toimimaan, jotta Turkki pysäyttäisi mediaan kohdistamansa hyökkäykset.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) lehdistöavustaja Riikka Taivassalo kertoo, että Soinin puhelinkeskustelussa Erdoğanin kanssa käsiteltiin ”demokratiaa ja oikeusvaltioasioita”.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta