Kansalaiset protestoivat kolmen turkkilaistoimittajan vangitsemista Özgür Gündem -sanomalehden toimituksen edustalla.

Odotettavissa synkkenevää

SJL:n vetoomus

Journalistiliitto on pyytänyt Suomen hallitusta toimimaan, jotta Turkki pysäyttäisi mediaan kohdistamansa hyökkäykset.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) lehdistöavustaja Riikka Taivassalo kertoo, että Soinin puhelinkeskustelussa Erdoğanin kanssa käsiteltiin ”demokratiaa ja oikeusvaltioasioita”.

JOURNALISTI
11.8.2016

Ari Lahdenmäki, teksti
Ozan Kose AFP/Lehtikuva, kuva

Tutkija Halil Gürhanlı ennustaa Turkin demokratian ja lehdistönvapauden tulevaisuudelle vain mustan sävyjä.

Luvut ovat niin absurdeja, että tutkija Halil Gürhanlılla on välillä vaikeuksia pitää äänensävynsä vakavana, vaikka aihe on lohduton. Turkissa ainakin 60 000 ihmistä on erotettu työstään heinäkuun 15. päivän vallankaappausyrityksen jälkeen.

Yli 20 000 otettiin kiinni tai pidätettiin. Viranomaiset jahtaavat journalisteja: yhdysvaltalainen CNN raportoi heinäkuun lopussa, että 89 toimittajaa oli määrätty pidätettäviksi ja 24 radio- tai tv-yhtiön toimiluvat peruttu.

Väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimiva Gürhanlı sanoo kuitenkin ehkä hieman yllättäen, etteivät vallankaappausyritystä seuranneet puhdistukset merkittävästi huonontaneet toimittajien asemaa. Syy on karu.

”Toimittajien tilanne ja sananvapaus Turkissa olivat surkealla tolalla jo aikaisemmin. Eivät ne olleet yhtään paremmat 14. heinäkuuta.”

Gürhanlı on keskustellut erään toimittajan kanssa, joka oli pidätettynä sekä ennen epäonnistunutta vallankaappausta että sen jälkeen. Journalistin vaara saada potkut on ehkä hieman entistäkin suurempi, mutta kriittiset, riippumattomat toimittajat työskentelevät yhä.

”Turkkilaiset toimittajat ovat olleet koko ajan vaarassa menettää työnsä ja jopa henkensä. Ne, jotka pelkäsivät ennen vallankaappausta, eivät pelkää nyt enempää”, Gürhanlı sanoo.

 

Turkin journalistien toimintavapaus alkoi Gürhanlın mielestä rapistua keväällä 2013, kun Istanbulin Gezipuistossa oli massiivisia mielenosoituksia.

Esimerkiksi Turkin ulkopuolella hyvin tunnettu Hürriyet-lehti on joutunut palkkaamaan hallitusta myötäileviä kolumnisteja ja toimittaja. Sen kriittinen ote on Gürhanlın mielestä heikentynyt.

”Mutta tämä kaikki tapahtui siis jo aikaisemmin. Ei yhdessä yössä mikään muuttunut.”

Hän ei halua henkilöidä Turkin demokratian rappiota presidentti Recep Tayyip Erdoğaniin vaan koko Turkin hallitukseen. Kyse ei hänestä ole vain islamisaatiosta.

”Turkki ei koskaan ole täysin saavuttanut demokratiaa. Armeija sanoi aina luovansa sekularismia, mutta tosiasiassa sekularistisen valtion unelma ei ikinä toteutunut”, Gürhanlı sanoo.

Hän muistaa 1990-luvun alun ennen AKP-puolueen valtaan tuloa.

”Se oli Turkin vasemmistolle kauheaa aikaa, mutta toisaalta televisiossa näki poliittista satiiria. Ei toimittajia sen takia pidätetty eikä nostettu kunnianloukkausjuttuja.”

Seitsemässä vuodessa AKP-puolueen ollessa vallassa lehdistönvapauden rippeetkin on viety.

”Toki Turkissa jo 1970-luvullakin pidätettiin ja kidutettiin toimittajia. Nykyään toimittajia on vankilassa vähemmän, mutta viimeksi kuluneiden viiden–seitsemän vuoden aikana painostus on toisenlaista”, Gürhanlı sanoo.
 

Gürhanlın mielestä Turkin vallankaappauksen jälkeisistä tapahtumista on Suomessa raportoitu hyvin: on kerrottu yliopistoväen ja toimittajien ahdingosta sekä siitä, keitä hallituksen vallankaappauksesta syyttämät gülenistit ovat.

”Ehkä kaipaisin mediaan vielä kurdien näkökulmaa. Mitä mieltä he ovat, kun heitä on vainottu 30 vuotta ja taas heidät suljetaan pois politiikasta? Ja mitä ajattelee alaviittivähemmistö?”

Turkin tulevaisuudelta Gürhanlı ei odota kummoisia. Hän jakaa turkkilaisen ekonomistin, Harvardin professori Dani Rodrikin näkemyksen, jonka mukaan Turkilla on edessään kaksi tietä: Parhaimmillaan siitä voi tulla Malesian kaltainen maa, jossa on vapaa talous mutta joka ei ole uskonnollisesti, sosiaalisesti eikä poliittisesti vapaa. Pahempi vaihtoehto on Afganistanin kaltainen äärimmäinen jakautuminen.

”Näköpiirissä on vain mustan eri sävyjä. Hallituksen painostus on kovaa.”

SJL:n vetoomus

Journalistiliitto on pyytänyt Suomen hallitusta toimimaan, jotta Turkki pysäyttäisi mediaan kohdistamansa hyökkäykset.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) lehdistöavustaja Riikka Taivassalo kertoo, että Soinin puhelinkeskustelussa Erdoğanin kanssa käsiteltiin ”demokratiaa ja oikeusvaltioasioita”.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta