Kansalaiset protestoivat kolmen turkkilaistoimittajan vangitsemista Özgür Gündem -sanomalehden toimituksen edustalla.

Odotettavissa synkkenevää

SJL:n vetoomus

Journalistiliitto on pyytänyt Suomen hallitusta toimimaan, jotta Turkki pysäyttäisi mediaan kohdistamansa hyökkäykset.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) lehdistöavustaja Riikka Taivassalo kertoo, että Soinin puhelinkeskustelussa Erdoğanin kanssa käsiteltiin ”demokratiaa ja oikeusvaltioasioita”.

JOURNALISTI
11.8.2016

Ari Lahdenmäki, teksti
Ozan Kose AFP/Lehtikuva, kuva

Tutkija Halil Gürhanlı ennustaa Turkin demokratian ja lehdistönvapauden tulevaisuudelle vain mustan sävyjä.

Luvut ovat niin absurdeja, että tutkija Halil Gürhanlılla on välillä vaikeuksia pitää äänensävynsä vakavana, vaikka aihe on lohduton. Turkissa ainakin 60 000 ihmistä on erotettu työstään heinäkuun 15. päivän vallankaappausyrityksen jälkeen.

Yli 20 000 otettiin kiinni tai pidätettiin. Viranomaiset jahtaavat journalisteja: yhdysvaltalainen CNN raportoi heinäkuun lopussa, että 89 toimittajaa oli määrätty pidätettäviksi ja 24 radio- tai tv-yhtiön toimiluvat peruttu.

Väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimiva Gürhanlı sanoo kuitenkin ehkä hieman yllättäen, etteivät vallankaappausyritystä seuranneet puhdistukset merkittävästi huonontaneet toimittajien asemaa. Syy on karu.

”Toimittajien tilanne ja sananvapaus Turkissa olivat surkealla tolalla jo aikaisemmin. Eivät ne olleet yhtään paremmat 14. heinäkuuta.”

Gürhanlı on keskustellut erään toimittajan kanssa, joka oli pidätettynä sekä ennen epäonnistunutta vallankaappausta että sen jälkeen. Journalistin vaara saada potkut on ehkä hieman entistäkin suurempi, mutta kriittiset, riippumattomat toimittajat työskentelevät yhä.

”Turkkilaiset toimittajat ovat olleet koko ajan vaarassa menettää työnsä ja jopa henkensä. Ne, jotka pelkäsivät ennen vallankaappausta, eivät pelkää nyt enempää”, Gürhanlı sanoo.

 

Turkin journalistien toimintavapaus alkoi Gürhanlın mielestä rapistua keväällä 2013, kun Istanbulin Gezipuistossa oli massiivisia mielenosoituksia.

Esimerkiksi Turkin ulkopuolella hyvin tunnettu Hürriyet-lehti on joutunut palkkaamaan hallitusta myötäileviä kolumnisteja ja toimittaja. Sen kriittinen ote on Gürhanlın mielestä heikentynyt.

”Mutta tämä kaikki tapahtui siis jo aikaisemmin. Ei yhdessä yössä mikään muuttunut.”

Hän ei halua henkilöidä Turkin demokratian rappiota presidentti Recep Tayyip Erdoğaniin vaan koko Turkin hallitukseen. Kyse ei hänestä ole vain islamisaatiosta.

”Turkki ei koskaan ole täysin saavuttanut demokratiaa. Armeija sanoi aina luovansa sekularismia, mutta tosiasiassa sekularistisen valtion unelma ei ikinä toteutunut”, Gürhanlı sanoo.

Hän muistaa 1990-luvun alun ennen AKP-puolueen valtaan tuloa.

”Se oli Turkin vasemmistolle kauheaa aikaa, mutta toisaalta televisiossa näki poliittista satiiria. Ei toimittajia sen takia pidätetty eikä nostettu kunnianloukkausjuttuja.”

Seitsemässä vuodessa AKP-puolueen ollessa vallassa lehdistönvapauden rippeetkin on viety.

”Toki Turkissa jo 1970-luvullakin pidätettiin ja kidutettiin toimittajia. Nykyään toimittajia on vankilassa vähemmän, mutta viimeksi kuluneiden viiden–seitsemän vuoden aikana painostus on toisenlaista”, Gürhanlı sanoo.
 

Gürhanlın mielestä Turkin vallankaappauksen jälkeisistä tapahtumista on Suomessa raportoitu hyvin: on kerrottu yliopistoväen ja toimittajien ahdingosta sekä siitä, keitä hallituksen vallankaappauksesta syyttämät gülenistit ovat.

”Ehkä kaipaisin mediaan vielä kurdien näkökulmaa. Mitä mieltä he ovat, kun heitä on vainottu 30 vuotta ja taas heidät suljetaan pois politiikasta? Ja mitä ajattelee alaviittivähemmistö?”

Turkin tulevaisuudelta Gürhanlı ei odota kummoisia. Hän jakaa turkkilaisen ekonomistin, Harvardin professori Dani Rodrikin näkemyksen, jonka mukaan Turkilla on edessään kaksi tietä: Parhaimmillaan siitä voi tulla Malesian kaltainen maa, jossa on vapaa talous mutta joka ei ole uskonnollisesti, sosiaalisesti eikä poliittisesti vapaa. Pahempi vaihtoehto on Afganistanin kaltainen äärimmäinen jakautuminen.

”Näköpiirissä on vain mustan eri sävyjä. Hallituksen painostus on kovaa.”

SJL:n vetoomus

Journalistiliitto on pyytänyt Suomen hallitusta toimimaan, jotta Turkki pysäyttäisi mediaan kohdistamansa hyökkäykset.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) lehdistöavustaja Riikka Taivassalo kertoo, että Soinin puhelinkeskustelussa Erdoğanin kanssa käsiteltiin ”demokratiaa ja oikeusvaltioasioita”.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta