MV-lehti välttelee vastuuta

JOURNALISTI
11.8.2016

Markku Lappalainen, teksti

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Kymmenet kansalaiset ovat pyytäneet poliisia tutkimaan, onko MV-lehdessä harjoitettu lainvastaista toimintaa. Tutkinnassa nimikkeitä on määritelty puoli tusinaa: kiihotus kansanryhmää vastaan, törkeä kunnianloukkaus ja kunnianloukkaus sekä rahankeräysrikos, rahapelirikos ja tekijänoikeusrikos.

Poliisi tarttui asiaan vasta julkisen paineen alla, kun ilmiön mitat ja muodot alkoivat hahmottua viime keväänä. Tuolloin valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen otti kantaa uhkailun yleistymiseen ja Julkisen sanan neuvosto laati toimittajiin kohdistuvaa uhkailua käsittelevän kannanoton. Keväällä myös Journalisti (4/2016) selvitti ilmiön yleisyyttä: joka kuudes vastaaja ilmoitti joutuneensa uhkailun kohteeksi.

Avoimesti rasistinen verkkokirjoittelu on vastenmielistä. Vihanlietsonnalla ei ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa, mikään vapaus ei anna oikeutta laittomuuksiin.

Niin ikään laitonta on julkaista ilman tekijän lupaa tekstiä ja kuvia, jotka on tehty toisiin julkaisuihin. Tekijöillä ja kustantajilla on teoksiin oikeudet, joihin liittyy sekä moraalisia että taloudellisia, rahanarvoisia ulottuvuuksia.

Perättömät jutut, vääristellyt henkilökuvat ja kaikkinainen ilkeämielinen vihjailu eivät ole tiedonvälitystä, vaikka ne paketoidaan lehden sisällöksi. Oikea tiedotusväline kantaa vastuunsa, korjaa virheensä ja toimii luottamusta ylläpitävien ammatillisten periaatteiden mukaisesti.

MV-lehti toimii kaikessa toisin. Sen päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin pyyhkii hikensä Journalistin ohjeilla. Julkisuutta hän on tarpeen tullen hakenut ja saanut sosiaalisen median avulla, mutta sivustonsa ylläpitoon liittyvässä rikostutkinnassa on pysytellyt tavoittamattomissa.

Heinäkuun lopulla tuli julki STT:n uutinen, jonka mukaan poliisi hakee käräjäoikeudesta MV-lehden ja Uber uutisten sulkemista, koska päävastuullista toimijaa Janitskinia ei ole saatu kuultavaksi ja laittomaksi epäilty toiminta jatkuu.

Poliisin pyyntö on ymmärrettävä, mutta perustuslaillisen sanavapauden kannalta pulmallinen. Lain mukaan kaikilla on oikeus julkistaa ja vastaanottaa viestejä ”kenenkään ennalta estämättä”. Ennakkosensuuriin viittaava kokonainen julkaisun sulkeminen on ongelmallista, mutta se ei saa estää todennettujen laittomuuksien asianmukaista käsittelyä.

Hyvä uutisia

Mediajätit Alma Media ja Sanoma julkistivat heinäkuussa toisen kvartaalinsa tulostietoja. Ensimmäisen puoliskon tunnuslukujen valossa konserneilla menee hyvin siihen nähden, millaisiin uutisiin olemme saaneet tottua. Mainostulot kasvavat, digitaalinen bisnes vahvistuu.

Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven olettaa, että hyvä kehitys jatkuu samansuuntaisena vuoden loppuun asti. Alman Kai Telannekin on tyytyväinen, muttei luonnehdi tulevaa yhtä selkein sanoin. Näiden nyt julkaistujen tulosten taustalla on paljon isoja järjestelyjä ja rankkoja leikkauksia, jotka ovat koetelleet työntekijöitä ja työyhteisöjä.

Hyvä on kuulla hyviä uutisia. Toivottavasti ne merkitsevät hyvää myös henkilöstölle: rauhaa tehdä töitä, luoda laatua ja kehittää uutta. Vakautta, varmuutta. Hyvä mieli siivittää osaltaan eteenpäin, parempiin tuloksiin.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta