MV-lehti välttelee vastuuta

JOURNALISTI
11.8.2016

Markku Lappalainen, teksti

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Kymmenet kansalaiset ovat pyytäneet poliisia tutkimaan, onko MV-lehdessä harjoitettu lainvastaista toimintaa. Tutkinnassa nimikkeitä on määritelty puoli tusinaa: kiihotus kansanryhmää vastaan, törkeä kunnianloukkaus ja kunnianloukkaus sekä rahankeräysrikos, rahapelirikos ja tekijänoikeusrikos.

Poliisi tarttui asiaan vasta julkisen paineen alla, kun ilmiön mitat ja muodot alkoivat hahmottua viime keväänä. Tuolloin valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen otti kantaa uhkailun yleistymiseen ja Julkisen sanan neuvosto laati toimittajiin kohdistuvaa uhkailua käsittelevän kannanoton. Keväällä myös Journalisti (4/2016) selvitti ilmiön yleisyyttä: joka kuudes vastaaja ilmoitti joutuneensa uhkailun kohteeksi.

Avoimesti rasistinen verkkokirjoittelu on vastenmielistä. Vihanlietsonnalla ei ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa, mikään vapaus ei anna oikeutta laittomuuksiin.

Niin ikään laitonta on julkaista ilman tekijän lupaa tekstiä ja kuvia, jotka on tehty toisiin julkaisuihin. Tekijöillä ja kustantajilla on teoksiin oikeudet, joihin liittyy sekä moraalisia että taloudellisia, rahanarvoisia ulottuvuuksia.

Perättömät jutut, vääristellyt henkilökuvat ja kaikkinainen ilkeämielinen vihjailu eivät ole tiedonvälitystä, vaikka ne paketoidaan lehden sisällöksi. Oikea tiedotusväline kantaa vastuunsa, korjaa virheensä ja toimii luottamusta ylläpitävien ammatillisten periaatteiden mukaisesti.

MV-lehti toimii kaikessa toisin. Sen päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin pyyhkii hikensä Journalistin ohjeilla. Julkisuutta hän on tarpeen tullen hakenut ja saanut sosiaalisen median avulla, mutta sivustonsa ylläpitoon liittyvässä rikostutkinnassa on pysytellyt tavoittamattomissa.

Heinäkuun lopulla tuli julki STT:n uutinen, jonka mukaan poliisi hakee käräjäoikeudesta MV-lehden ja Uber uutisten sulkemista, koska päävastuullista toimijaa Janitskinia ei ole saatu kuultavaksi ja laittomaksi epäilty toiminta jatkuu.

Poliisin pyyntö on ymmärrettävä, mutta perustuslaillisen sanavapauden kannalta pulmallinen. Lain mukaan kaikilla on oikeus julkistaa ja vastaanottaa viestejä ”kenenkään ennalta estämättä”. Ennakkosensuuriin viittaava kokonainen julkaisun sulkeminen on ongelmallista, mutta se ei saa estää todennettujen laittomuuksien asianmukaista käsittelyä.

Hyvä uutisia

Mediajätit Alma Media ja Sanoma julkistivat heinäkuussa toisen kvartaalinsa tulostietoja. Ensimmäisen puoliskon tunnuslukujen valossa konserneilla menee hyvin siihen nähden, millaisiin uutisiin olemme saaneet tottua. Mainostulot kasvavat, digitaalinen bisnes vahvistuu.

Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven olettaa, että hyvä kehitys jatkuu samansuuntaisena vuoden loppuun asti. Alman Kai Telannekin on tyytyväinen, muttei luonnehdi tulevaa yhtä selkein sanoin. Näiden nyt julkaistujen tulosten taustalla on paljon isoja järjestelyjä ja rankkoja leikkauksia, jotka ovat koetelleet työntekijöitä ja työyhteisöjä.

Hyvä on kuulla hyviä uutisia. Toivottavasti ne merkitsevät hyvää myös henkilöstölle: rauhaa tehdä töitä, luoda laatua ja kehittää uutta. Vakautta, varmuutta. Hyvä mieli siivittää osaltaan eteenpäin, parempiin tuloksiin.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta