MV-lehti välttelee vastuuta

JOURNALISTI
11.8.2016

Markku Lappalainen, teksti

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Kymmenet kansalaiset ovat pyytäneet poliisia tutkimaan, onko MV-lehdessä harjoitettu lainvastaista toimintaa. Tutkinnassa nimikkeitä on määritelty puoli tusinaa: kiihotus kansanryhmää vastaan, törkeä kunnianloukkaus ja kunnianloukkaus sekä rahankeräysrikos, rahapelirikos ja tekijänoikeusrikos.

Poliisi tarttui asiaan vasta julkisen paineen alla, kun ilmiön mitat ja muodot alkoivat hahmottua viime keväänä. Tuolloin valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen otti kantaa uhkailun yleistymiseen ja Julkisen sanan neuvosto laati toimittajiin kohdistuvaa uhkailua käsittelevän kannanoton. Keväällä myös Journalisti (4/2016) selvitti ilmiön yleisyyttä: joka kuudes vastaaja ilmoitti joutuneensa uhkailun kohteeksi.

Avoimesti rasistinen verkkokirjoittelu on vastenmielistä. Vihanlietsonnalla ei ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa, mikään vapaus ei anna oikeutta laittomuuksiin.

Niin ikään laitonta on julkaista ilman tekijän lupaa tekstiä ja kuvia, jotka on tehty toisiin julkaisuihin. Tekijöillä ja kustantajilla on teoksiin oikeudet, joihin liittyy sekä moraalisia että taloudellisia, rahanarvoisia ulottuvuuksia.

Perättömät jutut, vääristellyt henkilökuvat ja kaikkinainen ilkeämielinen vihjailu eivät ole tiedonvälitystä, vaikka ne paketoidaan lehden sisällöksi. Oikea tiedotusväline kantaa vastuunsa, korjaa virheensä ja toimii luottamusta ylläpitävien ammatillisten periaatteiden mukaisesti.

MV-lehti toimii kaikessa toisin. Sen päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin pyyhkii hikensä Journalistin ohjeilla. Julkisuutta hän on tarpeen tullen hakenut ja saanut sosiaalisen median avulla, mutta sivustonsa ylläpitoon liittyvässä rikostutkinnassa on pysytellyt tavoittamattomissa.

Heinäkuun lopulla tuli julki STT:n uutinen, jonka mukaan poliisi hakee käräjäoikeudesta MV-lehden ja Uber uutisten sulkemista, koska päävastuullista toimijaa Janitskinia ei ole saatu kuultavaksi ja laittomaksi epäilty toiminta jatkuu.

Poliisin pyyntö on ymmärrettävä, mutta perustuslaillisen sanavapauden kannalta pulmallinen. Lain mukaan kaikilla on oikeus julkistaa ja vastaanottaa viestejä ”kenenkään ennalta estämättä”. Ennakkosensuuriin viittaava kokonainen julkaisun sulkeminen on ongelmallista, mutta se ei saa estää todennettujen laittomuuksien asianmukaista käsittelyä.

Hyvä uutisia

Mediajätit Alma Media ja Sanoma julkistivat heinäkuussa toisen kvartaalinsa tulostietoja. Ensimmäisen puoliskon tunnuslukujen valossa konserneilla menee hyvin siihen nähden, millaisiin uutisiin olemme saaneet tottua. Mainostulot kasvavat, digitaalinen bisnes vahvistuu.

Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven olettaa, että hyvä kehitys jatkuu samansuuntaisena vuoden loppuun asti. Alman Kai Telannekin on tyytyväinen, muttei luonnehdi tulevaa yhtä selkein sanoin. Näiden nyt julkaistujen tulosten taustalla on paljon isoja järjestelyjä ja rankkoja leikkauksia, jotka ovat koetelleet työntekijöitä ja työyhteisöjä.

Hyvä on kuulla hyviä uutisia. Toivottavasti ne merkitsevät hyvää myös henkilöstölle: rauhaa tehdä töitä, luoda laatua ja kehittää uutta. Vakautta, varmuutta. Hyvä mieli siivittää osaltaan eteenpäin, parempiin tuloksiin.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta