Mitä minä sanoin?

Journalistin ohje 18

JO18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JOURNALISTI
11.8.2016

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Haastateltavalla on oikeus tarkastaa omat lausumansa, mutta moni toimittaja lähettää luettavaksi koko jutun.

Pelkät sitaatit vai koko juttu? Tarjoatko itse vai pitääkö vastapuolen pyytää? Haastateltavan oikeus tarkastaa lausumansa on paperilla yksikertainen, mutta käytännössä monitahoinen osa jutturutiineja.

Journalistin ohjeet kehottavat suostumaan haastateltavan pyyntöön, jos aikataulu sen mahdollistaa. Tarkastusoikeus koskee vain haastateltavan omia sanomisia, eikä journalistista päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.

Käytännössä ohjetta tulkitaan kirjavasti. Mediavalmennuksista vastaava viestintäkonsultti Jenni Jusslin Tekir Oy:stä kertoo toimittajien lähettävän oma-aloitteisesti usein koko jutun.

”Päätösvalta on toimituksissa. Me kehotamme yleensä katsomaan faktoja, omia sitaatteja ja sitä, ettei niitä ole irrotettu asiayhteydestään”, hän kertoo.

Mediavalmennettavien hän sanoo olevan haastateltavien oikeuksista ”hyvin tietoisia”.

Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen arvioi, että koko jutun pyytäminen luettavaksi on nykyisin rutiinia. Hän kartoitti asiaa vuonna 2006 taloustoimittajille tekemässään kyselyssä. Silloin 75 prosenttia vastaajista sanoi tarkistuspyyntöjen koskevan yleensä koko juttua.

Se, mikä oli vuosikymmen sitten arkea yritysmaailmassa, on nyt siirtynyt Pietiläisen mukaan myös valtionhallintoon.

”On tietenkin toimittajasta itsestään kiinni, kuinka hyvin tuntee Journalistin ohjeet ja suostuuko pyyntöön. Jokaisen pitää ratkaista asia tilannekohtaisesti”, Pietiläinen sanoo.

Pietiläinen kertoo itse lähettävänsä koko jutun luettavaksi joskus, jos aihe on poikkeuksellisen hankala. Haastattelun ehtona hän ei siihen suostu. Pyydetty on.

”Omien sitaattien tarkastamisen varjolla itse tekstiin voi saada muutoksia läpi. Taitavat haastateltavat ja viestintäväki yrittävät usein tätä.”

 

Julkisen sanan neuvoston periaatelausumassa haastatteluista todetaan, ettei ennalta tarkastamisen periaatteita voi soveltaa kaavamaisesti. Tavishaastateltavalle on esimerkiksi perusteltua myöntää tottunutta puhuvaa päätä laajempi tarkastusmahdollisuus, samoin henkilöhaastatteluissa.

JSN:n käsittelyyn Journalistin ohjeeseen 18 liittyviä tapauksia tulee monenlaisista syistä. Tyypillinen esimerkki on Seurassa vuoden 2014 lopulla julkaistusta jutusta tehty kantelu, jossa kantelija oli tyytymätön siihen, ettei kaikkia hänen ehdottamiaan korjauksia tehty. Seura sai vapauttavan.

Utain sai huhtikuussa JSN:ltä moitteita tarkastusaikataulusta. Päätös oli silti vapauttava, koska juttuun ei jäänyt oleellisia asiavirheitä. Sen sijaan Suomen Kuvalehdelle kohtuuttoman tiukka tarkastusaikataulu ja asiavirheet toivat viime syksynä langettavan.

JSN:n periaatelausuman mukaan tarkastamisesta on hyvä sopia viimeistään haastattelutilanteessa. Jos toimitus ei hyväksy haastateltavan ehdottamia muutoksia, siitä on kerrottava.

Osa medioista on antanut tarkastamiseen omia ohjeita. Esimerkiksi Ylen eettisissä ohjeissa nähtäväksi tarjotaan koko julkaistavaa kokonaisuutta tai ”vähintään” oma osuus, STT:lla suorat ja epäsuorat sitaatit.

Kansainväliset uutistoimistot ovat tiukempia. Esimerkiksi Reuters kehottaa toimittajia välttämään sitaattien tarkastuspyyntöihin suostumista. Kokonaisia juttuja ei lähetetä luettavaksi, Reutersin Suomen uutisista vastaava toimittaja Jussi Rosendahl kertoo.

”Se on meille tärkeä itsenäisyyskysymys. Jos sellaista annetaan tapahtua Suomessa, sitä voitaisiin edellyttää myös Egyptissä tai Syyriassa.”

Väljempään käytäntöön tottuneiden suomalaishaastateltavien kanssa Rosendahl joutuu aika ajoin käymään ”pientä pelisääntökeskustelua”. Koko jutun luettamista hän pitää kansainvälisesti erikoisena käytäntönä.

”Siinä ulkoistetaan oman journalistisen tuotoksen puutteita.”

Juttua varten on haastateltu myös JSN:n pääsihteeri Ilkka Vänttistä, joka jäi eläkkeelle heinäkuun alussa.

Journalistin ohje 18

JO18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta