Mitä minä sanoin?

Journalistin ohje 18

JO18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JOURNALISTI
11.8.2016

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Haastateltavalla on oikeus tarkastaa omat lausumansa, mutta moni toimittaja lähettää luettavaksi koko jutun.

Pelkät sitaatit vai koko juttu? Tarjoatko itse vai pitääkö vastapuolen pyytää? Haastateltavan oikeus tarkastaa lausumansa on paperilla yksikertainen, mutta käytännössä monitahoinen osa jutturutiineja.

Journalistin ohjeet kehottavat suostumaan haastateltavan pyyntöön, jos aikataulu sen mahdollistaa. Tarkastusoikeus koskee vain haastateltavan omia sanomisia, eikä journalistista päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.

Käytännössä ohjetta tulkitaan kirjavasti. Mediavalmennuksista vastaava viestintäkonsultti Jenni Jusslin Tekir Oy:stä kertoo toimittajien lähettävän oma-aloitteisesti usein koko jutun.

”Päätösvalta on toimituksissa. Me kehotamme yleensä katsomaan faktoja, omia sitaatteja ja sitä, ettei niitä ole irrotettu asiayhteydestään”, hän kertoo.

Mediavalmennettavien hän sanoo olevan haastateltavien oikeuksista ”hyvin tietoisia”.

Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen arvioi, että koko jutun pyytäminen luettavaksi on nykyisin rutiinia. Hän kartoitti asiaa vuonna 2006 taloustoimittajille tekemässään kyselyssä. Silloin 75 prosenttia vastaajista sanoi tarkistuspyyntöjen koskevan yleensä koko juttua.

Se, mikä oli vuosikymmen sitten arkea yritysmaailmassa, on nyt siirtynyt Pietiläisen mukaan myös valtionhallintoon.

”On tietenkin toimittajasta itsestään kiinni, kuinka hyvin tuntee Journalistin ohjeet ja suostuuko pyyntöön. Jokaisen pitää ratkaista asia tilannekohtaisesti”, Pietiläinen sanoo.

Pietiläinen kertoo itse lähettävänsä koko jutun luettavaksi joskus, jos aihe on poikkeuksellisen hankala. Haastattelun ehtona hän ei siihen suostu. Pyydetty on.

”Omien sitaattien tarkastamisen varjolla itse tekstiin voi saada muutoksia läpi. Taitavat haastateltavat ja viestintäväki yrittävät usein tätä.”

 

Julkisen sanan neuvoston periaatelausumassa haastatteluista todetaan, ettei ennalta tarkastamisen periaatteita voi soveltaa kaavamaisesti. Tavishaastateltavalle on esimerkiksi perusteltua myöntää tottunutta puhuvaa päätä laajempi tarkastusmahdollisuus, samoin henkilöhaastatteluissa.

JSN:n käsittelyyn Journalistin ohjeeseen 18 liittyviä tapauksia tulee monenlaisista syistä. Tyypillinen esimerkki on Seurassa vuoden 2014 lopulla julkaistusta jutusta tehty kantelu, jossa kantelija oli tyytymätön siihen, ettei kaikkia hänen ehdottamiaan korjauksia tehty. Seura sai vapauttavan.

Utain sai huhtikuussa JSN:ltä moitteita tarkastusaikataulusta. Päätös oli silti vapauttava, koska juttuun ei jäänyt oleellisia asiavirheitä. Sen sijaan Suomen Kuvalehdelle kohtuuttoman tiukka tarkastusaikataulu ja asiavirheet toivat viime syksynä langettavan.

JSN:n periaatelausuman mukaan tarkastamisesta on hyvä sopia viimeistään haastattelutilanteessa. Jos toimitus ei hyväksy haastateltavan ehdottamia muutoksia, siitä on kerrottava.

Osa medioista on antanut tarkastamiseen omia ohjeita. Esimerkiksi Ylen eettisissä ohjeissa nähtäväksi tarjotaan koko julkaistavaa kokonaisuutta tai ”vähintään” oma osuus, STT:lla suorat ja epäsuorat sitaatit.

Kansainväliset uutistoimistot ovat tiukempia. Esimerkiksi Reuters kehottaa toimittajia välttämään sitaattien tarkastuspyyntöihin suostumista. Kokonaisia juttuja ei lähetetä luettavaksi, Reutersin Suomen uutisista vastaava toimittaja Jussi Rosendahl kertoo.

”Se on meille tärkeä itsenäisyyskysymys. Jos sellaista annetaan tapahtua Suomessa, sitä voitaisiin edellyttää myös Egyptissä tai Syyriassa.”

Väljempään käytäntöön tottuneiden suomalaishaastateltavien kanssa Rosendahl joutuu aika ajoin käymään ”pientä pelisääntökeskustelua”. Koko jutun luettamista hän pitää kansainvälisesti erikoisena käytäntönä.

”Siinä ulkoistetaan oman journalistisen tuotoksen puutteita.”

Juttua varten on haastateltu myös JSN:n pääsihteeri Ilkka Vänttistä, joka jäi eläkkeelle heinäkuun alussa.

Journalistin ohje 18

JO18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.



5 2021
Arkisto

Ensin ne hakivat journalistit. Silloin me sanoimme, että tämä ei käy.

Meidän suomalaisten pitää auttaa kollegoja muissa maissa. Se on oikein, mutta samalla autamme myös itseämme, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Teit paikallisesta varuskunnasta 46-sivuisen erikoisliitteen, koska fanitat armeijaa, Pasi Koivumaa

Karjalaisen päätoimittaja on toimituksessa pidetty hahmo, mutta epäilee Stalinin ja Hitlerin ajatelleen itsestään samoin.

Näin saat kesätyöstäsi kaiken irti

Kokeneet toimittajat jakavat vinkit kesätyöntekijöille. Näillä pääset paremmin alkuun kesätöissä ja kenties koko urallasi.

Mitä journalistin pitää ymmärtää työnantajansa taloudesta?

Iso osinko voi olla hälytysmerkki – tai törkeilyä, jos yrityksessä on samaan aikaan menossa rankka säästöohjelma, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Journalisternas och hjälporganisationernas relation är problematisk

För några år sedan jobbade jag som frivillig informatör för en finsk organisation i Uganda. Det var en upplevelse jag aldrig skulle vilja ha ogjord – men inte heller göra om, skriver Liselott Lindström.

En onnistunut pilaamaan suomen kielen sääntöjä

Kun minut pyydettiin median edustajaksi suomen kielen lautakuntaan, eräs Helsingin Sanomien lukija ei vaikuttanut vilpittömän ilahtuneelta, kirjoittaa Ville Eloranta.

Kyselytunnilla valtuutetut kysyivät hallitukselta ja toimistolta liiton toimintaan ja linjauksiin liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja Hanne Aho vastaa etäyhteyksin osallistuneille valtuutetuille.

Journalistiliiton kevätvaltuusto toivoi joustoa työhön

Valtuutetut toivoivat liiton edistävän etätyömahdollisuuksia myös korona-ajan jälkeen.

Media keskittyi – pitäisikö myös Journalistiliiton jäsenyhdistysten yhdistää voimansa?

Median ja työn muutokset vähentävät sijainnin merkitystä toiminnan järjestämisessä, kirjoittaa Tapio Räihä.

Kova kiire tarkastajan juttusille

Kun poliisi pysäytti toimittajan ja kuvaajan nopeusratsiaan, Mika Heikkilä turvautui pieneen valkoiseen valheeseen.

Luja ja luotettava pohjalainen

Toimittaja Päivi Leppilahti 23. 6. 1960 Teuva – 21. 3. 2021 Kankaanpää

Lehtikuvauksen uranuurtaja

Kuolleita: Kuvapäällikkö Antti Suominen 16. 9. 1938 Pori – 9. 4. 2021 Ulvila

Laajasti urheilusta ja liikunnasta

Kuolleita: Urheilutoimittaja Erkki Poutanen 19. 11. 1950 Jyväskylä – 4. 4. 2021 Tuusula

Monen lajin mestari

Kuolleita: Toimittaja Matti Korhonen 28. 11. 1928 Liminka – 1. 3. 2021 Oulu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta