Mitä minä sanoin?

Haastateltavalla on oikeus tarkastaa omat lausumansa, mutta moni toimittaja lähettää luettavaksi koko jutun.

Journalistin ohje 18

JO18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JOURNALISTI
11.8.2016

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Pelkät sitaatit vai koko juttu? Tarjoatko itse vai pitääkö vastapuolen pyytää? Haastateltavan oikeus tarkastaa lausumansa on paperilla yksikertainen, mutta käytännössä monitahoinen osa jutturutiineja.

Journalistin ohjeet kehottavat suostumaan haastateltavan pyyntöön, jos aikataulu sen mahdollistaa. Tarkastusoikeus koskee vain haastateltavan omia sanomisia, eikä journalistista päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.

Käytännössä ohjetta tulkitaan kirjavasti. Mediavalmennuksista vastaava viestintäkonsultti Jenni Jusslin Tekir Oy:stä kertoo toimittajien lähettävän oma-aloitteisesti usein koko jutun.

”Päätösvalta on toimituksissa. Me kehotamme yleensä katsomaan faktoja, omia sitaatteja ja sitä, ettei niitä ole irrotettu asiayhteydestään”, hän kertoo.

Mediavalmennettavien hän sanoo olevan haastateltavien oikeuksista ”hyvin tietoisia”.

Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen arvioi, että koko jutun pyytäminen luettavaksi on nykyisin rutiinia. Hän kartoitti asiaa vuonna 2006 taloustoimittajille tekemässään kyselyssä. Silloin 75 prosenttia vastaajista sanoi tarkistuspyyntöjen koskevan yleensä koko juttua.

Se, mikä oli vuosikymmen sitten arkea yritysmaailmassa, on nyt siirtynyt Pietiläisen mukaan myös valtionhallintoon.

”On tietenkin toimittajasta itsestään kiinni, kuinka hyvin tuntee Journalistin ohjeet ja suostuuko pyyntöön. Jokaisen pitää ratkaista asia tilannekohtaisesti”, Pietiläinen sanoo.

Pietiläinen kertoo itse lähettävänsä koko jutun luettavaksi joskus, jos aihe on poikkeuksellisen hankala. Haastattelun ehtona hän ei siihen suostu. Pyydetty on.

”Omien sitaattien tarkastamisen varjolla itse tekstiin voi saada muutoksia läpi. Taitavat haastateltavat ja viestintäväki yrittävät usein tätä.”

 

Julkisen sanan neuvoston periaatelausumassa haastatteluista todetaan, ettei ennalta tarkastamisen periaatteita voi soveltaa kaavamaisesti. Tavishaastateltavalle on esimerkiksi perusteltua myöntää tottunutta puhuvaa päätä laajempi tarkastusmahdollisuus, samoin henkilöhaastatteluissa.

JSN:n käsittelyyn Journalistin ohjeeseen 18 liittyviä tapauksia tulee monenlaisista syistä. Tyypillinen esimerkki on Seurassa vuoden 2014 lopulla julkaistusta jutusta tehty kantelu, jossa kantelija oli tyytymätön siihen, ettei kaikkia hänen ehdottamiaan korjauksia tehty. Seura sai vapauttavan.

Utain sai huhtikuussa JSN:ltä moitteita tarkastusaikataulusta. Päätös oli silti vapauttava, koska juttuun ei jäänyt oleellisia asiavirheitä. Sen sijaan Suomen Kuvalehdelle kohtuuttoman tiukka tarkastusaikataulu ja asiavirheet toivat viime syksynä langettavan.

JSN:n periaatelausuman mukaan tarkastamisesta on hyvä sopia viimeistään haastattelutilanteessa. Jos toimitus ei hyväksy haastateltavan ehdottamia muutoksia, siitä on kerrottava.

Osa medioista on antanut tarkastamiseen omia ohjeita. Esimerkiksi Ylen eettisissä ohjeissa nähtäväksi tarjotaan koko julkaistavaa kokonaisuutta tai ”vähintään” oma osuus, STT:lla suorat ja epäsuorat sitaatit.

Kansainväliset uutistoimistot ovat tiukempia. Esimerkiksi Reuters kehottaa toimittajia välttämään sitaattien tarkastuspyyntöihin suostumista. Kokonaisia juttuja ei lähetetä luettavaksi, Reutersin Suomen uutisista vastaava toimittaja Jussi Rosendahl kertoo.

”Se on meille tärkeä itsenäisyyskysymys. Jos sellaista annetaan tapahtua Suomessa, sitä voitaisiin edellyttää myös Egyptissä tai Syyriassa.”

Väljempään käytäntöön tottuneiden suomalaishaastateltavien kanssa Rosendahl joutuu aika ajoin käymään ”pientä pelisääntökeskustelua”. Koko jutun luettamista hän pitää kansainvälisesti erikoisena käytäntönä.

”Siinä ulkoistetaan oman journalistisen tuotoksen puutteita.”

Juttua varten on haastateltu myös JSN:n pääsihteeri Ilkka Vänttistä, joka jäi eläkkeelle heinäkuun alussa.

Journalistin ohje 18

JO18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta