Aikakauslehden ytimessä

Tapio Kivistö, 48

Väitteli toukokuussa filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Väitöskirja ”Kohti aikakauslehden ydintä. Suomalainen aikakauslehti, lukijan tarpeet ja mediamurros” analysoi aikakauslehtien sisäl-töjä, päätoimittajien käsityksiä lukijoiden tarpeista ja aikakauslehtien menestymisen edellytyksiä.

Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin uutispäällikkö. Työskennellyt aiemmin lukui-sissa toimittaja- ja esimiestehtävissä sanoma- ja aikakauslehdissä.

Asuu Espoossa, kotoisin Joutsasta.

JOURNALISTI
11.8.2016

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Kai Widell, kuva

Uutispäällikkö Tapio Kivistö pohtii väitöskirjassaan, miten aikakauslehdet selviävät digitalisoitumisesta.

”Aikakauslehtien toimituksissa käydään liian vähän keskustelua siitä, mistä meidän menestyksemme voi johtua”, sanoo Tapio Kivistö.

Hänen toukokuussa tarkastettu väitöskirjansa pyrkii sanallistamaan näitä menestyksen eväitä. Kivistön mukaan toimituksissa kyllä ymmärretään hyvin, mistä kohderyhmä on kiinnostunut ja millainen sisältö sopii juuri omaan lehteen. Niiden perusteita ei vain yleensä kirjata ylös kovin järjestelmällisesti.

”Tämä osaaminen voi kadota, kun tekijät vaihtuvat.”

Kivistö kiinnostui väitöskirjansa aiheesta, kun aloitti vuonna 2010 Sanoma Magazines Finlandin aikakauslehtiryhmän toimitusten esimiehenä. Hänestä tuli aikakauslehtimies ”lähes yhdessä yössä”, kuten hän itse sanoo. Aiemmin hän oli työskennellyt yli 20 vuotta uutistoimituksissa.

Väitöskirjan löydökset kuulostavat kovin tutuilta: Aikakauslehdet ovat olleet erinomaisia löytämään kiinnostavia kohderyhmiä ja tyydyttämään heidän tarpeitaan. Ne ovat tarjonneet lukijoille asioita, jotka tiivistyvät kysymykseen miten minun kannattaisi elää. Kohderyhmän ymmärtäminen ja hallinta ovat jatkossakin avain menestykseen.

Erityisesti Kivistöä mietityttää, miten aikakauslehdet voivat menestyä verkossa. Varsinkin sosiaalinen media tyydyttää nyt ilmaiseksi tarpeita, joihin aikakauslehdillä oli aiemmin ikään kuin yksityisoikeus. Tarpeiden tyydyttämisen tavat ovat muuttuneet.

”Verkossa ei toimi, jos sanotaan, että näin sinun kannattaa elää.”

Kivistön mielestä aikakauslehti ei voikaan mennä verkkoon sillä ajatuksella, että se alkaa tehdä sinne vain samanlaisia juttuja kuin printtiin. Sen sijaan lehti voisi esimerkiksi luoda yhteisöjä ja olla itse tiiviisti mukana toimijana niissä. Perinteisen sisällön rinnalla lukijoille voisi tarjota vaikka palveluja tai tuotteita.

Toki printtilehden tekeminenkin voi edelleen olla hyvin kannattavaa. Kivistö kuitenkin arvioi, että printtiaikakauslehdistö tulee supistumaan vielä olennaisesti.

”Kymmenen vuoden kuluttua yleinen ajatus voi olla monessa lehtitalossa, että olisi pitänyt tehdä vähän enemmän, muuttaa rohkeammin.”

Kivistö itse on palannut takaisin uutispuolelle ja työskentelee nyt Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin uutispäällikkönä. Aikakauslehtiä käsittelevä väitöskirja ei juuri anna eväitä uutistyöskentelyyn, mutta se muutti ajattelua.

”Nyt tulee pohdittua enemmän, mistä lehden tekemisessä kuluttajatuotteena on kyse.”

Hänen mielestään alalle ylipäätään tekisi hyvää, jos alan ammattilaiset olisivat mukana mediatutkimuksessa. Silloin tuotekehitystä ei tarvitsisi tehdä niin mututuntumalla.

Tapio Kivistö, 48

Väitteli toukokuussa filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Väitöskirja ”Kohti aikakauslehden ydintä. Suomalainen aikakauslehti, lukijan tarpeet ja mediamurros” analysoi aikakauslehtien sisäl-töjä, päätoimittajien käsityksiä lukijoiden tarpeista ja aikakauslehtien menestymisen edellytyksiä.

Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin uutispäällikkö. Työskennellyt aiemmin lukui-sissa toimittaja- ja esimiestehtävissä sanoma- ja aikakauslehdissä.

Asuu Espoossa, kotoisin Joutsasta.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta