Aikakauslehden ytimessä

Tapio Kivistö, 48

Väitteli toukokuussa filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Väitöskirja ”Kohti aikakauslehden ydintä. Suomalainen aikakauslehti, lukijan tarpeet ja mediamurros” analysoi aikakauslehtien sisäl-töjä, päätoimittajien käsityksiä lukijoiden tarpeista ja aikakauslehtien menestymisen edellytyksiä.

Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin uutispäällikkö. Työskennellyt aiemmin lukui-sissa toimittaja- ja esimiestehtävissä sanoma- ja aikakauslehdissä.

Asuu Espoossa, kotoisin Joutsasta.

JOURNALISTI
11.8.2016

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Kai Widell, kuva

Uutispäällikkö Tapio Kivistö pohtii väitöskirjassaan, miten aikakauslehdet selviävät digitalisoitumisesta.

”Aikakauslehtien toimituksissa käydään liian vähän keskustelua siitä, mistä meidän menestyksemme voi johtua”, sanoo Tapio Kivistö.

Hänen toukokuussa tarkastettu väitöskirjansa pyrkii sanallistamaan näitä menestyksen eväitä. Kivistön mukaan toimituksissa kyllä ymmärretään hyvin, mistä kohderyhmä on kiinnostunut ja millainen sisältö sopii juuri omaan lehteen. Niiden perusteita ei vain yleensä kirjata ylös kovin järjestelmällisesti.

”Tämä osaaminen voi kadota, kun tekijät vaihtuvat.”

Kivistö kiinnostui väitöskirjansa aiheesta, kun aloitti vuonna 2010 Sanoma Magazines Finlandin aikakauslehtiryhmän toimitusten esimiehenä. Hänestä tuli aikakauslehtimies ”lähes yhdessä yössä”, kuten hän itse sanoo. Aiemmin hän oli työskennellyt yli 20 vuotta uutistoimituksissa.

Väitöskirjan löydökset kuulostavat kovin tutuilta: Aikakauslehdet ovat olleet erinomaisia löytämään kiinnostavia kohderyhmiä ja tyydyttämään heidän tarpeitaan. Ne ovat tarjonneet lukijoille asioita, jotka tiivistyvät kysymykseen miten minun kannattaisi elää. Kohderyhmän ymmärtäminen ja hallinta ovat jatkossakin avain menestykseen.

Erityisesti Kivistöä mietityttää, miten aikakauslehdet voivat menestyä verkossa. Varsinkin sosiaalinen media tyydyttää nyt ilmaiseksi tarpeita, joihin aikakauslehdillä oli aiemmin ikään kuin yksityisoikeus. Tarpeiden tyydyttämisen tavat ovat muuttuneet.

”Verkossa ei toimi, jos sanotaan, että näin sinun kannattaa elää.”

Kivistön mielestä aikakauslehti ei voikaan mennä verkkoon sillä ajatuksella, että se alkaa tehdä sinne vain samanlaisia juttuja kuin printtiin. Sen sijaan lehti voisi esimerkiksi luoda yhteisöjä ja olla itse tiiviisti mukana toimijana niissä. Perinteisen sisällön rinnalla lukijoille voisi tarjota vaikka palveluja tai tuotteita.

Toki printtilehden tekeminenkin voi edelleen olla hyvin kannattavaa. Kivistö kuitenkin arvioi, että printtiaikakauslehdistö tulee supistumaan vielä olennaisesti.

”Kymmenen vuoden kuluttua yleinen ajatus voi olla monessa lehtitalossa, että olisi pitänyt tehdä vähän enemmän, muuttaa rohkeammin.”

Kivistö itse on palannut takaisin uutispuolelle ja työskentelee nyt Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin uutispäällikkönä. Aikakauslehtiä käsittelevä väitöskirja ei juuri anna eväitä uutistyöskentelyyn, mutta se muutti ajattelua.

”Nyt tulee pohdittua enemmän, mistä lehden tekemisessä kuluttajatuotteena on kyse.”

Hänen mielestään alalle ylipäätään tekisi hyvää, jos alan ammattilaiset olisivat mukana mediatutkimuksessa. Silloin tuotekehitystä ei tarvitsisi tehdä niin mututuntumalla.

Tapio Kivistö, 48

Väitteli toukokuussa filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Väitöskirja ”Kohti aikakauslehden ydintä. Suomalainen aikakauslehti, lukijan tarpeet ja mediamurros” analysoi aikakauslehtien sisäl-töjä, päätoimittajien käsityksiä lukijoiden tarpeista ja aikakauslehtien menestymisen edellytyksiä.

Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin uutispäällikkö. Työskennellyt aiemmin lukui-sissa toimittaja- ja esimiestehtävissä sanoma- ja aikakauslehdissä.

Asuu Espoossa, kotoisin Joutsasta.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta