Aikakauslehden ytimessä

Tapio Kivistö, 48

Väitteli toukokuussa filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Väitöskirja ”Kohti aikakauslehden ydintä. Suomalainen aikakauslehti, lukijan tarpeet ja mediamurros” analysoi aikakauslehtien sisäl-töjä, päätoimittajien käsityksiä lukijoiden tarpeista ja aikakauslehtien menestymisen edellytyksiä.

Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin uutispäällikkö. Työskennellyt aiemmin lukui-sissa toimittaja- ja esimiestehtävissä sanoma- ja aikakauslehdissä.

Asuu Espoossa, kotoisin Joutsasta.

JOURNALISTI
11.8.2016

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Kai Widell, kuva

Uutispäällikkö Tapio Kivistö pohtii väitöskirjassaan, miten aikakauslehdet selviävät digitalisoitumisesta.

”Aikakauslehtien toimituksissa käydään liian vähän keskustelua siitä, mistä meidän menestyksemme voi johtua”, sanoo Tapio Kivistö.

Hänen toukokuussa tarkastettu väitöskirjansa pyrkii sanallistamaan näitä menestyksen eväitä. Kivistön mukaan toimituksissa kyllä ymmärretään hyvin, mistä kohderyhmä on kiinnostunut ja millainen sisältö sopii juuri omaan lehteen. Niiden perusteita ei vain yleensä kirjata ylös kovin järjestelmällisesti.

”Tämä osaaminen voi kadota, kun tekijät vaihtuvat.”

Kivistö kiinnostui väitöskirjansa aiheesta, kun aloitti vuonna 2010 Sanoma Magazines Finlandin aikakauslehtiryhmän toimitusten esimiehenä. Hänestä tuli aikakauslehtimies ”lähes yhdessä yössä”, kuten hän itse sanoo. Aiemmin hän oli työskennellyt yli 20 vuotta uutistoimituksissa.

Väitöskirjan löydökset kuulostavat kovin tutuilta: Aikakauslehdet ovat olleet erinomaisia löytämään kiinnostavia kohderyhmiä ja tyydyttämään heidän tarpeitaan. Ne ovat tarjonneet lukijoille asioita, jotka tiivistyvät kysymykseen miten minun kannattaisi elää. Kohderyhmän ymmärtäminen ja hallinta ovat jatkossakin avain menestykseen.

Erityisesti Kivistöä mietityttää, miten aikakauslehdet voivat menestyä verkossa. Varsinkin sosiaalinen media tyydyttää nyt ilmaiseksi tarpeita, joihin aikakauslehdillä oli aiemmin ikään kuin yksityisoikeus. Tarpeiden tyydyttämisen tavat ovat muuttuneet.

”Verkossa ei toimi, jos sanotaan, että näin sinun kannattaa elää.”

Kivistön mielestä aikakauslehti ei voikaan mennä verkkoon sillä ajatuksella, että se alkaa tehdä sinne vain samanlaisia juttuja kuin printtiin. Sen sijaan lehti voisi esimerkiksi luoda yhteisöjä ja olla itse tiiviisti mukana toimijana niissä. Perinteisen sisällön rinnalla lukijoille voisi tarjota vaikka palveluja tai tuotteita.

Toki printtilehden tekeminenkin voi edelleen olla hyvin kannattavaa. Kivistö kuitenkin arvioi, että printtiaikakauslehdistö tulee supistumaan vielä olennaisesti.

”Kymmenen vuoden kuluttua yleinen ajatus voi olla monessa lehtitalossa, että olisi pitänyt tehdä vähän enemmän, muuttaa rohkeammin.”

Kivistö itse on palannut takaisin uutispuolelle ja työskentelee nyt Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin uutispäällikkönä. Aikakauslehtiä käsittelevä väitöskirja ei juuri anna eväitä uutistyöskentelyyn, mutta se muutti ajattelua.

”Nyt tulee pohdittua enemmän, mistä lehden tekemisessä kuluttajatuotteena on kyse.”

Hänen mielestään alalle ylipäätään tekisi hyvää, jos alan ammattilaiset olisivat mukana mediatutkimuksessa. Silloin tuotekehitystä ei tarvitsisi tehdä niin mututuntumalla.

Tapio Kivistö, 48

Väitteli toukokuussa filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta. Väitöskirja ”Kohti aikakauslehden ydintä. Suomalainen aikakauslehti, lukijan tarpeet ja mediamurros” analysoi aikakauslehtien sisäl-töjä, päätoimittajien käsityksiä lukijoiden tarpeista ja aikakauslehtien menestymisen edellytyksiä.

Taloussanomien ja uutistoimisto Startelin uutispäällikkö. Työskennellyt aiemmin lukui-sissa toimittaja- ja esimiestehtävissä sanoma- ja aikakauslehdissä.

Asuu Espoossa, kotoisin Joutsasta.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta