Director’s Cut irtisanoi kuusi

JOURNALISTI
11.8.2016

Nina Erho, teksti

MTV:n uutisyhtiö Mediahub Helsinki siirsi kesäkuussa kahdeksan työntekijää DC:lle, joka aloitti heti yt-neuvottelut. Journalistiliitto aikoo selvittää, oliko kyseessä aito liikkeenluovutus.

MTV:lle tuotantotekniikan alihankintaa tekevä Director’s Cut (DC) on irtisanonut kuusi työntekijää yt-neuvottelujen seurauksena. Heistä viisi on Journalistiliiton jäseniä. Lisäksi yksi työntekijä osa-aikaistettiin.

MTV:n uutisyhtiö Mediahub Helsinki siirsi kesäkuussa liikkeenluovutuksella kahdeksan työntekijää DC:lle, joka aloitti heti yt-neuvottelut. Viisi kuudesta nyt irtisanotusta on tästä joukosta. Irtisanotuissa on kuvaussihteeri, ohjaaja, kolme kuvatuottajaa ja päätetarkkailija.

DC:n luottamusmiehen Heidi Järvisen mukaan yt-neuvottelut eivät johtuneet pelkästään liikkeenluovutuksesta, vaan samaan aikaan Mediahub vähensi olennaisesti tilauksiaan DC:ltä.

”Neuvotteluissa yritettiin oikeasti löytää irtisanomisille vaihtoehtoja, mutta meidän työtilanteemme riippuu asiakkaiden tilauksista. Ikävää tietysti on, jos vähennystarpeet olivat Mediahubilla tiedossa ennen liikkeenluovutusta.”

Mediahubin tekemän liikkeenluovutuksen jälkeen kävi ilmi, että yhtiö lopettaa ensi vuoden alusta kuvaussihteerien käytön uutistoiminnastaan. Liikkeenluovutuksessa DC:lle siirtyi myös ohjaajien ammattiryhmä, jonka työaikaa Mediahub oli jo aiemmin ilmoittanut lyhentävänsä.

Journalistiliiton edunvalvontajohtajan Petri Savolaisen mielestä tapauksessa on ulkoistettujen yt-neuvottelujen piirteitä.

”Isoilla mediataloilla on yleensä enemmän joustonvaraa siinä, miten töitä uudelleenjärjestellään. Pieni yhtiö joutuu helpommin suoraan irtisanomaan.”

 

Journalistiliitto aikoo selvittää, oliko kyseessä aito liikkeenluovutus, jossa yritykseltä toiselle siirtyy tyypillisesti toiminnallinen kokonaisuus, ei yksittäisiä ammattinimikkeitä.

”Jos liikkeenluovutuksen kriteerit eivät täyty, Mediahubin olisi pitänyt käydä yt-neuvottelut itse. Irtisanomisten osalta tutkitaan, väheneekö työ, kenen työ ja missä aikataulussa”, Petri Savolainen sanoo.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta